Syöpä

Rintasyöpä, keuhkosyöpä, eturauhassyöpä, melanooma – tuntuu siltä, että miltei jokaisen suomalaisen lähi- tai tuttavapiiristä löytyy jonkinlainen syöpä. Joka vuosi syöpään sairastuu noin 30 000 ihmistä. Vaikka syöpä ei kysy ikää eikä sukupuolta, syöpä on etenkin ikääntyvien ihmisten sairaus.

Luvut voivat kuulostaa pelottavilta, mutta nykyisin entistä useampi ihminen selviää syövästä. Jos sinulla tai läheiselläsi on syöpä, se ei ole välttämättä kuolemantuomio. Syövästä selviäminen riippuu siitä, mikä syöpä on kyseessä, miten aggressiivinen se on ja miten pitkälle syöpä on levinnyt. Elintavoillakin on merkitystä. Tupakka, alkoholi, eläinrasva ja ylipaino altistavat syövälle.

Syöpä merkitsee solukon epänormaalia kasvua, jonka aiheuttaa geenivirhe. Koska syöpä voi olla aluksi hyvin pieni, saattaa kestää vuosia ennen kuin se havaitaan. Syöpä voi myös kasvaa ja levitä nopeasti.

Syövän hoitoja ovat syöpäleikkaus, sädehoito, solunsalpaajahoidot sekä hormonaaliset hoidot. Hoito valitaan sen mukaan, minkälainen syöpä on kyseessä. Sädehoito voi tuhota syöpäkasvaimia, lievittää oireita ja pienentää etäpesäkkeitä. Sädehoito voi olla joko ulkoista tai sisäistä. Sädehoito merkitsee radioaktiivista säteilyä, joka tuhoaa syöpäsoluja. Sädehoito voidaan yhdistää muihin hoitoihin, kuten solunsalpaajiin. Sädehoito on kivutonta, ja se kestää muutaman minuutin kerrallaan. Sädehoito jaetaan usein moneen kertaan usean viikon ajalla sivuoireiden minimoimiseksi. Sädehoito voi vaurioittaa tervettä kudosta sekä aiheuttaa pahoinvointia ja ihoärsytystä.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Rintasyöpä koskettaa joka kahdeksatta naista jossain vaiheessa elämää. Riski suurenee etenkin 60 ikävuoden jälkeen. Mammografia on paras tapa havaita rintasyöpä ajoissa. Joka neljäs rintasyöpä löydetään kyseisessä tutkimuksessa. Lapsettomuus ja myöhäinen ensisynnytysikä lisäävät todennäköisyyttä saada rintasyöpä. Riski saada rintasyöpä kasvaa myös vaihdevuosien hormonikorvaushoitojen myötä. 90 prosenttia niistä, joiden kohdalle rintasyöpä osuu, on viiden vuoden päästä elossa. Suurin osa paranee kokonaan.

Lisätietoa rintasyövän oireista ja hoidosta.

Keuhkosyöpä liittyy etenkin tupakointiin. Keuhkosyöpä voi tosin iskeä, vaikka ihminen ei tupakoisi, mutta se on harvinaista. Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Keuhkosyöpä koskettaa etenkin ikääntyviä ihmisiä. Keuhkosyöpä voi oireilla yskänä, verisinä ysköksinä ja toistuvina keuhkoputkentulehduksina. Usein keuhkosyöpä havaitaan vasta, kun se on levinnyt. Keuhkosyöpä uusiutuu noin puolella sairastuneista.

Lue myös keuhkosyövän oireista ja hoidosta.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Riski saada eturauhassyöpä kasvaa selvästi 55 ikävuoden jälkeen. Todennäköisyyteen saada eturauhassyöpä voi yrittää vaikuttaa liikunnalla. Eturauhassyöpä ei aina johda hoitoon, sillä joskus eturauhassyöpä kasvaa hyvin hitaasti eikä ehdi aiheuttaa oireita ennen luonnollista kuolemaa. Jos eturauhassyöpä on levinnyt, hoito on usein kastraatio. Sairastuneista yli 90 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua.

Lue eturauhassyövän oireista ja hoidosta.

Melanooma eli ihosyöpä on länsimaiden voimakkaimmin lisääntyvä syöpä. Merkittävin aiheuttaja on auringon uv-säteily. Riski saada melanooma kasvaa, jos ihminen on vaaleaihoinen, sinisilmäinen ja herkästi palava. Riskiä lisää myös runsas luomien määrä. Auringolta suojautuminen ehkäisee parhaiten todennäköisyyttä saada melanooma. Jos iholle ilmestyy uusi luomi tai vanha kasvaa tai muuttuu, syynä voi olla melanooma – ei kuitenkaan läheskään aina. Hoito ja ennuste riippuvat siitä, miten pitkälle melanooma on levinnyt ja miten syvälle se on kasvanut. Pinnallinen melanooma paranee miltei jokaisella.

Oli kyseessä sitten rintasyöpä tai ihosyöpä tai mikä hyvänsä syöpä, on tärkeää säilyttää usko hoidon tehosta ja siitä, että paraneminen on mahdollista, jollei kyseessä ole parantumaton syöpä.