Syöpä, syövän hoito ja sen tutkimukset ovat edenneet pitkälle vuosien saatossa. Lue, mitkä syövät vievät eniten ihmishenkiä, ja mitkä seikat edistävät niistä selviytymistä.

Useimmille syöpätyypeille on olemassa tehokkaita hoitoja ja joillekin jopa parannuskeinoja. Paljon on vielä kuitenkin tehtävää, sillä Suomessakin syöpään sairastuu vuosittain noin 30 000 ihmistä.

Eniten ihmishenkiä vaativat seuraavat viisi syöpätyyppiä: keuhko-, paksusuoli-, rinta-, haima- ja eturauhassyöpä.

1. Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpätapauksia todettiin Suomessa vuonna 2016 noin 2734, joista 1742 oli miehiä ja 992 naisia. Keuhkosyövän ilmaantuvuus miehillä on vähentynyt 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta naisilla ilmaantuvuus on ollut kasvussa. Keuhkosyövän aiheuttamia kuolemia oli Suomessa vuonna 2016 yhteensä 2271, joista miehiä oli 1490 ja naisia 781. Keuhkosyöpä aiheuttaa miehillä ja naisilla toiseksi eniten syöpäkuolemia, aiheuttaen yhteensä eniten syöpäkuolemia Suomessa. Keuhkosyövän eloonjäämisennuste on suhteellisen heikko. Viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli miehillä vain 11,4 ja naisilla vain 15,89.

Merkittävin keuhkosyövän riskitekijä on tupakointi, joka on aiheuttajana noin 80–90 prosenttia tapauksissa. Tupakoinnin lopettaminen vähentää riskiä merkittävästi, mutta riski ei kuitenkaan koskaan palaa samalla tasolla kuin tupakoimattomalla. Harvinaisempi, mutta merkittävästi keuhkosyöpäriskiä lisäävä tekijä on runsas altistuminen asbestille, mikä on tyypillisesti työperäistä. Keuhkosyöpään sairastuu kuitenkin tupakoimattomia ja vain vähän tupakoivia.

Kuten muut syövät, myös keuhkosyöpätapauksissa auttaa, kun ne havaitaan varhain. Hoidon valintaan vaikuttaa keuhkosyövän solutyyppi ja levinneisyysaste. Leikkaus on ensisijainen hoitomuoto ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa ja levinneissä tapauksissa hoitoina käytetään myös säde-, sytostaatti- ja biologisia lääkehoitoja. Uudet 2000-luvulla kehitetyt lääkehoidot muun muassa hillitsevät solujen aineenvaihduntaa, estävät verisuonten kasvua ja osoittavat kasvainsolujen mutaatioita. Keuhkosyövän tautivapaa aika on lisääntynyt uusien lääkkeiden myötä, mutta kuolleisuutta ne eivät ole vähentäneet.

2. Paksu- ja peräsuolisyöpä

Paksu- ja peräsuolisyöpä on toiseksi yleisin syöpätyyppi useissa länsimaissa ja sen ilmaantuvuus on lisääntynyt jatkuvasti. Vuonna 2016 uusia paksu- ja peräsuolisyöpä tapauksia todettiin toiseksi eniten, 3360 tapausta, joista 1735 oli miehiä ja 1625 naisia. Paksu- ja peräsuolisyövän aiheuttamia syöpäkuolemia oli 1303 vuonna 2016 ja näistä miehiä oli 680 ja naisia 607. Paksu- ja peräsuolisyöpä aiheutti kolmanneksi eniten syöpäkuolemia sekä miehillä että naisilla aiheuttaen Suomessa yhteensä toiseksi eniten syöpäkuolemia.

Jos paksusuolen syöpä havaitaan varhaisessa vaiheessa tähystyksen tai muun seulonnan avulla, selviytymismahdollisuudet ovat paremmat, sillä syövän ennuste riippuu sen levinneisyydestä. Yli 90 prosenttia niistä, joilla syöpä rajoittuu suolen lihaskerrokseen, elää vähintään viisi vuotta diagnoosin jälkeen.

Suomessa paksu- ja peräsuolisyövän seulonta käynnistyy vapaaehtoisissa kunnissa vuonna 2019. Seulonnan tavoitteena on todeta paksu- ja peräsuolisyöpätapaukset hyvissä ajoin ja siten vähentää syöpäkuolleisuutta. Oireettomien seulontaan käytetään ulosteen veritestiä. Jos testin tulos on positiivinen, ohjataan potilas paksusuolen tähystykseen. Riskiryhmään kuuluville suoritetaan suositusten mukaisesti seurantatähystyksiä. Riskiryhmään kuuluvat muun muassa adenoomapotilaat ja potilaat, joilla on suvussa vallitsevasti periytyvä paksu- ja peräsuolisyöpätaipumus.

3. Rintasyöpä

Rintasyövän ilmaantuminen on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Vuonna 2016 rintasyöpään sairastui 4961 naista ja aiheutti 888 naisen syöpäkuoleman. Näin ollen rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin ja eniten syöpäkuolemia aiheuttava syöpä.

Rintasyöpää on harvemmin alle 30-vuotiailla. Rintasyöpä yleistyy vasta yli 45-vuotiailla ja naisten eliniän kohoaminen onkin rintasyövän yleistymisen taustalla.

Rintasyövän ennuste on yleensä hyvä, varsinkin jos se todetaan varhain. Rintasyövästä selviytyviä potilaita on nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Noin 85 % potilaista on elossa vielä 10 vuoden kuluttua diagnoosista. Varhainen diagnosointi ja tehokkaammat hoitomenetelmät ovat parantaneet rintasyövän ennustetta. Miksi niin moni nainen kuitenkin kuolee tähän tautiin vuosittain?

Yksi syy tähän on se, että jotkut rintasyövät kasvavat ja leviävät nopeammin ja niitä on vaikeampi hoitaa kuin toisia rintasyöpiä, eikä nykykeinon vielä onnistuta määrittämään yksittäisten potilaiden ennustetta. Tutkijat kehittävät parhaillaan hoitokeinoja, jotka keskittyvät rintakasvaimiin niiden geenien perusteella.

Rutiiniseulonta on edelleen yksi ongelmakohta. Yksikään testi ei ole täydellinen, ja monet ovat eri mieltä siitä, missä iässä naisten pitäisi ruveta käymään säännöllisissä testeissä ja kuinka usein niitä tarvitaan. Uudet teknologiat, kuten 3D- ja digitaalinen mammografia, voivat havaita syövän tarkemmin varsinkin nuorilla naisilla ja niillä, joiden rinnat ovat tiiviimmät. Tämä on edistystä, mutta vielä ei tiedetä, säästääkö se enemmän henkiä.

Jokaisen naisen kannattaisi keskustella oman lääkärinsä kanssa siitä, kuinka usein seulonnassa olisi käytävä, ja sitten noudattaa lääkärin ohjeita.

4. Haimasyöpä

Haimasyöpä on tämän listan harvinaisin syöpä, mutta sen ennuste hyvin huono. Haimasyövän viiden vuoden elossaolo-osuuus on vain 10 %. Vuonna 2016 haimasyövän aiheuttamia syöpäkuolemia oli 1181, aiheuttaen kolmanneksi eniten syöpäkuolemia.

Suurin ongelma on syövän sijainti ja sen havaitseminen varhain on erittäin vaikeaa. Haima on syvällä vatsassa, ja sieltä on vaikea tuntea möykkyjä tai kasvaimia. Toistaiseksi ei ole olemassa myöskään keinoja seuloa ja löytää tätä syöpää varhaisessa vaiheessa.

Kun syövän oireet ilmenevät, se on yleensä päässyt jo leviämään. Haimasyöpätapauksista vain noin 20 %:ssa kasvain ei ole levinnyt ympäristöön ja kirurginen poisto on mahdollinen. Jos kasvain on levinnyt ympäristöön, hoitovaihtoehtona on solunsalpaaja- ja sädehoito, mutta hoito parantaa pitkäaikaisennustetta vain vähän. Alle 10 % tämän syöpädiagnoosin saaneista elää yli viisi vuotta.

5. Eturauhassyöpä

Eturauhassyöpään sairastui vuonna 2016 reilut 5000 suomalaista miestä, ja se on Suomessa miesten yleisin syöpätauti. Eturauhassyöpä aiheuttaa myös toiseksi eniten miesten syöpäkuolemia Suomessa, vuonna 2016 siihen kuoli 900 miestä. Eturauhassyövän yleistymien on seurausta PSA-testauksen lisääntymisestä ja väestön ikääntymisestä, sillä ikä on merkittävä yksittäinen eturauhassyövän riskitekijä. Useimpien diagnoosin saaneiden ennuste on kuitenkin hyvä. Yli 90 prosenttia diagnoosin varhaisessa vaiheessa saaneista elää vielä viiden vuoden kuluttua.

Eturauhassyöpä kehittyy hitaasti, mutta jos se pääsee leviämään, se voi levitä nopeasti. Siksi matalan riskinkin eturauhassyöpäpotilaita seurataan aktiivisesti. Jos havaitaan taudin muuttuvan kliinisesti merkittäväksi seurannan aikana, potilas hoidetaan leikkauksella tai sädehoidolla ettei syöpä etenisi.

Miesten pitäisi keskustella lääkärinsä kanssa siitä, minkälainen seulontatapa heille sopisi, ja mitkä ovat erilaisten testien hyvät ja huonot puolet.

ICD-10:

C61 Eturauhassyöpä

C18 Koolonin syöpä

C20 Peräsuolen syöpä

C21 Peräaukon ja/tai peräaukkokanavan syöpä

C50 Rintasyöpä

C25 Haimasyöpä

C34 Keuhkoputken ja/tai keuhkon syöpä

Lähteet:

Suomen syöpärekisteri

Eturauhassyöpä, Käypä hoito -suositus, Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2014 .

Eturauhassyöpä, lääkärin käsikirja, Kustannus oy Duodecim 2018 .

Keuhkosyöpä, lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2018 .

Keuhkosyöpä, Käypä hoito -suositus, Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2017 .

Keuhkokasvaimet, patologia. Kustannus Oy Duodecim 2012 .

Paksu- ja peräsuolisyöpä, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2018 .

Paksu- ja peräsuolisyövän seulonta ja ehkäisy, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2018 .

Paksu- ja peräsuolisyöpä, Patologia, Kustannus oy Duodecim 2012 .

Rintasyöpä, lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2017 .

Rintasyöpä, Patologia, Kustannus Oy Duodecim 2012 .

Haimasyöpä, lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2018 .

Haiman sairaudet, patologia, Kustannus Oy Duodecim 2018.