Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Mieli

Mieli on ihmisen suuri tuntematon. Kun mieli voi hyvin, ihminen voi hyvin. Näin onnistut siinä!

Mieli, missä sijaitset? Mieli tarkoittaa ihmisen olotilaa: minulla on hyvä mieli. Mieli tarkoittaa myös sielua: mieli on ihmisen kehon, aivojen ja ulkoisen maailman muuttuva vuorovaikutuksen verkosto.

Mieli ei ole muuttumaton, vaan se kasvaa, kehittyy ja kypsyy ihmisen mukana.

Mielen rakenteesta ja siihen vaikuttavista asioista ovat kiinnostuneet niin aivotutkijat, kulttuurintutkijat, psykiatrit, psykologit, filosofit, taloustieteilijät, uskontoteologit ja biologitkin, yhteiskuntatieteilijöitä unohtamatta.

Ihmisen katsotaan voivan hyvin, kun mieli voi hyvin. Mieli voi olla hyvinvoiva, vaikka elämä ihmisen ympärillä olisi varsinaista kaaosta. Ihmisen mielen rakenne on uniikki, ja toiset ihmiset kestävät erilaisia elämäntilaiteita ja paineita paremmin kuin toiset. Puhutaan resilienssistä. Resilienssi tarkoittaa kykyä hyväksyä ja selvitä erilaisissa elämän karikoissa.

Mindfulness on suuntaus, joka kasvattaa tietoisen läsnäolon taitoa. Mindfulnessin voi suomentaa myös ”tietoisuustaidoksi”. Mindfulness auttaa ihmistä nauttimaan juuri tästä hetkestä ja selviämään itselle tyypillisellä taitavalla tavalla vaikeissa tilanteissa.

Mielen ja koko ihmisen hyvinvointi koostuu sekä ulkoisista että sisäisistä seikoista. Hyvinvointia lisäävät toimivat ihmissuhteet, työ ja elanto, mielekkäät harrastukset ja kannustavat tavoitteet. Hyvinvointia ei voi sysätä kokonaan toisten harteille, vaan jossain kohtaa kannattaa varovaisesti vilkaista peiliin. Usein itse pystyy vaikuttamaan hyvinvointiinsa ainakin vähäsen.

Monet suomalaiset joutuvat kokemaan sairauden nimeltä masennus. Masennus ei näy ihmisestä päällepäin, ja se voi iskeä kehen tahansa: varakkaaseen, köyhään, terveeseen tai sairaaseen. On kuitenkin tunnistettu yhteneväisiä tekijöitä, joita masentuneella voi olla takanaa. Sellaisia ovat ihmissuhteen päättyminen tai puuttuminen, työpaikan menetys, läheisen kuolema, oma sairastuminen tai muut toivottomaksi mielletty elämäntilanne.

Nuoria ihmisiä voi masentaa itsetuntoon, kehonkuvaan ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat. Myös koulukiusaaminen ja paineet ystäväpiirissä voivat vaikuttaa. Vanhempien avioero ja siitä seuraavat muutokset esimerkiksi asumisjärjestelyissä voivat vaikuttaa nuoren mieleen ja aiheuttaa masennusta.

Stressi on elimistön hälytystila. Stressi on tilanne, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon painetta ja vaatimuksia, että ihmisen voimavarat ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä. Stressi näkyy ihmisessä paitsi henkisesti, myös fyysisesti. Se voi oireilla jatkuvana väsymyksenä, ärtyisyytenä, päänsärkynä, aknena, ruokahaluttomuutena tai ahmimisena.

Stressi on osa elämää, mutta pitkään jatkuessaan se invalidisoi ja aiheuttaa jopa masennusta ja työkyvyttömyyttä.

Elimistössä on toisinaan myös niin kutsuttua hyvänlaatuista stressiä. Hyvänlaatuinen stressi auttaa ihmistä uudessa ja paineistavassa tilanteessa toimimaan optimaalisella tavalla. Mieli ei rasitu hyvänlaatuisesta stressistä, koska se on luonteeltaan nopeasti ohimenevää. Stressiä voi opetella hallitsemaan mindfulnessin avulla.

Pysy mukana!
Tilaa uutiskirjeemme tästä