Ratkaisukeskeistä psykoterapiaa kutsutaan myös voimavarakeskeiseksi. Jo nimitykset kertovat jotain hyvin olennaista: psykoterapiassa etsitään ratkaisuja ja luotetaan ihmisestä itsestään löytyviin voimavaroihin. Tärkeänä apukeinona ovat asiakkaan mielikuvat siitä, miten asiat ovat, kun ne ovat hyvin.
– Jo ensimmäisellä terapiakäynnillä aletaan kysyä näitä kysymyksiä. Voidaan esimerkiksi pohtia, miltä tuntuisi herätä aamulla, kun ihme olisi tapahtunut ja mieltä painava taakka poissa, sanoo ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Tuija Välimaa.
Yksi mahdollinen mielikuvaharjoitus perustuu ajatukseen kirjeestä tai puhelinsoitosta ystävälle, jota asiakas ei ole moneen vuoteen tavannut. Miten kertoisit ystävälle, että asiat ovat nyt paljon paremmin? Mitä olisi tapahtunut tällä välin?
Omaa elämää häiritsevä ongelma saa uuden perspektiivin.
Joskus jo yksi tapaaminen riittää saamaan asiakkaan ajatukset uusille raiteille. Omaa elämää häiritsevä ongelma saa uuden perspektiivin, ja asiakas pystyy työstämään ongelmaa psykoterapeutin kysymysten avulla jatkossa myös yksin. Tällöin on kyse jostain melko täsmällisestä haitasta, jonka käsitteleminen onnistuu lyhyessä ajassa.
Usein toki tarvitaan useita hoitokertoja. Ratkaisukeskeinen psykoterapia voi kestää esimerkiksi kolme, viisi tai kymmenen kertaa, tai sitten se voi olla vuosien prosessi, erityisesti jos kyse on Kelan tukemasta kuntoutuspsykoterapiasta.
– Ensimmäisellä käyntikerralla tehdään aina suunnitelma jatkosta. Silloin myös ratkaistaan, tuntuuko vuorovaikutussuhde lähtevän käyntiin. Joskus käy nimittäin niin, että asiakas ja terapeutti eivät sovi toisilleen, jolloin terapialla ei ole edellytyksiä onnistua, Tuija Välimaa sanoo.
Torniolainen Välimaa pitää vastaanottoa Lapissa ja Kainuussa oman yrityksensä kautta sekä toimii Oulussa Psykoterapiakeskus Vastaamon psykoterapeuttina.
Ratkaisukeskeisestä psykoterapiasta apua häiriöihin ja kriiseihin
Ratkaisukeskeinen psykoterapia sopii monien yleisten psyykkisten häiriöiden ja elämänkriisien hoitamiseen. Yleisiä syitä hakeutua vastaanotolle ovat esimerkiksi työuupumus, masennus, itsetuhoisuus, ahdistus- ja paniikkihäiriöt sekä päihdeongelmat.
– Hyvin yleinen asiakasryhmä ovat avioeroa harkitsevat. Kun parisuhdekriisi on pahana, moni kokee tarvetta tulla keskustelemaan vaihtoehdoista. Mitä voi tehdä ja mitä pitäisi tehdä? Tuija Välimaa kertoo.
Onnistumisen kannalta olennaista on, että asiakkaalla on uskoa ja halua muuttua.
Psykoterapian onnistumisen kannalta on olennaista, että asiakkaalla on uskoa ja halukkuutta muuttua. Toivo paremmasta ja – aluksi vaikka heiveröinenkin – usko omiin kykyihin ennustavat hyvin terapian tuloksellisuutta.
Psykoterapeutti ei anna vastauksia, mutta hän on hyvä kysymään. Hän kyselee monenlaista asiakkaan kokemuksista ja ajatuksista, mutta hän välttää sanaa miksi.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia ei halua juuttua siihen, miksi jokin asia tapahtui siten kuin tapahtui. Tärkeämpää kuin katsoa taaksepäin on kaivaa esiin se vahva toive, joka jokaisella on tullessaan psykoterapiaan. Toive, että jokin omassa elämässä muuttuisi.
Psykoterapeutti voi kysyä esimerkiksi: Millä tavalla olet tähän mennessä yrittänyt ratkaista ongelmaasi? Mitä pitäisi tapahtua, että kokisit tänne tulemisen kannattaneen? Jos ongelma ratkeaisi, mikä olisi toisin? Kuka läheisistäsi huomaisi muutoksen ja mitä hän havaitsisi?
Lue lisää ratkaisukeskeisestä psykoterapiasta:
- Ben Furman: Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus (1997).
- Tapani Ahola & Ben Furman: Palauta elämänilosi (2011).
- Raija Salminen & Sirkka Ruutu: Ratkaisuja esimiestyön haasteisiin (2013).
Asiakasta voidaan pyytää määrittelemään ongelman syvyyttä asteikolla 0–10. Jos hän nyt kokee olevansa kohdassa 6, terapeutti voi kirjaimellisesti piirtää lattiaan askelmat, joita liikutaan ylöspäin. Samalla pohditaan, miltä sitten tuntuisi ja mikä muuttuisi.
– Aina ei ole helppoa ilmaista tuntojaan ja ajatuksiaan. Siksi käytän usein työskentelyn apuna tietynlaisia kuvakortteja. Kun asiakas valitsee omaa elämäänsä ja sen haasteita kuvaavat kortit, niistä on helpompi päästä puhumaan, Tuija Välimaa sanoo.
Taitava psykoterapeutti kykenee prosessin aikana näkemään pienenpienetkin muutokset, joita asiakkaan elämässä tapahtuu. Kun ne tuodaan näkyviksi ja niistä keskustellaan yhdessä, se rohkaisee jatkamaan muutosten tiellä.
– Kun ”minun täytyy” muuttuu muotoon ”minä haluan, minä pystyn, minä saan tehdä” ja ”minun on kiva tehdä”, niin tiedämme onnistuvamme. Silloin ulkoiset motiivit ovat muuttuneet sisäisiksi, Tuija Välimaa sanoo.
Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 7/2019.
