Masennus

Masennus eli depressio - mikä saa mielen alavireeseen? Asiantuntijamme kokosivat tietopaketin masennuksesta.

Masennus eli depressio on erittäin yleinen vaiva, keskeinen kansanterveysongelma, josta kärsii nykyään 5 % suomalaisista. Masennuksen oireet ovat moninaiset ja yksilölliset. Kaikilla on mielialan vaihteluita ja se on sinällään luonnollista. Esimerkiksi lähiomaisen kuolemaan tai muuhun menetykseen liittyvä surureaktio on normaali ilmiö, jossa ei ole kyse hoitoa vaativasta depressiosta. Pitkäaikainen alavireisyys voi kuitenkin olla haitallista ja vaarallista ja masennusoireiden jatkuminen voimakkaana yli 2 kuukauden ajan ei enää liity normaaliin surureaktioon. Masennuksessa on tärkeintä oireiden tunnistaminen ja avun hakeminen.

Masennus tulee erottaa sairaudeksi, joka voidaan hoitaa. Hoitamattomana oireilu ja sairastaminen voivat pitkittyä ja pahentua.

Lue masennuksen oireista ja masennuksen hoidosta.

Masennus voi olla yksittäinen episodi, uusiutuva tai toistuva. Vakavan masennuksen jälkeen useilla ihmisillä masennus myöhemmin uusiutuu. Masennus ei katso ikää ja voi tulla ilman erityistä syytä. Masennuksen takana voivat olla erilaiset elämäntilanteet, elimellinen tai muu psyykkinen sairaus, päihdehäiriö tai joku muu ulkoinen syy, mitkä osaltaan myötävaikuttavat masennuksen ilmenemiseen. Myös perinnöllinen alttius ja tietyt altistavat persoonallisuuden piirteet ovat yhteydessä masennukseen.

Masennuksen oireet voivat vaihdella erittäin paljon. Monet oireet (esimerkiksi kipu) voivat johdattaa diagnoosin väärille urille. Potilaan ja lääkärin voi olla vaikea myöntää tai löytää oireiden takaa todellista syytä eli masennusta. Masennuksen oireilu näkyy ajatuksissa, tunteissa, kehossa ja käyttäytymisessä, minkä seurauksena perhe-elämä, harrasteet, sosiaaliset suhteet ja työsuoritteet voivat kärsiä.

Lisätietoa masennuksesta.

Lähteet:

Depressio. Käypä hoito – suositus, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 26.2.2018). www.käypähoito.fi

Isometsä E, Depressio, lääkärin käsikirja, Duodecim Kustannus Oy 2016.

Isometsä E, Depression tunnistaminen ja diagnostiikka, lääkärin käsikirja, Duodecim Kustannus Oy 2016.

Isometsä E, Depressiiviset häiriöt, Psykiatria, Duodecim Kustannus Oy 2017.

Liikuntaa terveydeksi ja lääkkeeksi - Masennusoireet ja masennustila eli depressio

Tutkimustiedon perusteella liikunta liittyy elintavoista vahvimmin masennusoireisiin ja depressioon. Lue lisää.

Suositeltava liikunta masennusoireiden ja masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon

Liikunnan vaikuttavuus masennusoireisiin ja depressioon perustuu todennäköisesti biologisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin mekanismeihin.

”Päällepäin voi näyttää, että kaikki on hyvin”

Masennus vyöryi välillä päälle, mutta tunnollinen tyttö sinnitteli eteenpäin.

Kärsitkö masennuksesta, ahdistuksesta tai stressistä? Näin lievität ja torjut niitä myötätunnon avulla

Myötätunto on kuin lääke, joka edistää mielen hyvinvointia ja sosiaalisen yhteyden kokemista. Lisäksi se alentaa verenpainetta ja parantaa yöunta. Miten myötätuntoa voi oppia?

Hypnoterapeutti Serafiina Edelmann koki monia muutoksia ja menetyksiä lyhyen ajan sisällä ja paloi loppuun: ”Minun oli pakko pysähtyä”

Syvästä toivottomuuden kuopasta on mahdollista nousta. Tämän tietää hypnoterapeutti Serafiina Edelmann, joka antoi ajatuksilleen uuden suunnan ja sai takaisin elämänilonsa.

Näyttelijä Sari Havas rohkaisee naisia saamaan äänensä kuuluviin: ”Olin itsekin mestari mitätöimään ja pienentämään itseäni”

Kuusikymmentä vuotta täyttänyt Sari Havas on löytänyt rinnallensa rakkauden ja valjastanut seksuaalisuuden voiman käyttöönsä. Menetykset ovat opettaneet, että unelmiin kannattaa tarttua nyt.

Räiskytkö vai pidätkö suusi supussa? Tunnesäätely vaikuttaa siihen, miten ihmissuhteesi toimivat

Kiehahtaako sinulta helposti yli ja suustasi pääsee sammakoita? Vai panttaatko tunteitasi, et ilmaise mitään etkä ehkä edes tunne mitään? Kummassakin tapauksessa tarvitaan tunnesäätelyä. Onneksi taidossa voi kehittyä.

Psykoterapeutti Antti S. Mattila uskoo, että onnellisuus on joskus pienestä kiinni: ”Jo yksi oivallus voi auttaa”

Psykiatri ja psykoterapeutti Antti S. Mattilalla on meille rohkaisevaa sanottavaa. Onnellisuutta voi harjoitella, ja masennus kertoo halusta lähteä uutta kohti. Turhaan Mattilaa ei kutsutakaan onnellisuustohtoriksi.

137

Hyvän elämän valmentaja Marika Borg: ”Rakkauden voi valita aina”

Työkseen hyvää elämää opettava Marika Borg ei ole välttynyt elämän karikoilta. Hänestä ratkaisevaa on se, miten asioihin suhtautuu. Kiitollisuus kannattaa.

Vaivaako sinuakin koronamasennus? Psykologi Pirkko Lahti neuvoo huolehtimaan nämä asiat kuntoon

Korona-arki kiukuttaa, ahdistaa, masentaa ja surettaa. Psykologi Pirkko Lahden mukaan "koronamasennus" ei kerro mielenterveyden ongelmista vaan on terve reaktio pitkittyvään poikkeustilanteeseen. Mikä siihen auttaisi?

Haetaan lisää