Voi hyvin

Parempi puolustus


Probiootit ja muut hyvät mikrobit pitävät suoliston kunnossa ja parantavat vastustuskykyä.
Kuvat A-lehtien kuvatoimitus

Suomalaiseen ruokavalioon kuului aikoinaan hapankaalia, hapatettuja maitotuotteita, juustoja ja nykyisten kaurajogurttien esi­astetta, fermentoitua kaurakiisseliä. Ruoka vilisi mikrobeja, ja se oli meille usein hyväksi.

Suolistossamme kuuluu nimittäin olla hyvä ja monipuolinen valikoima bakteereja. Sen saamme syntyessämme, ympäristöstä ja ravinnosta.

– Entisaikaan jopa 70 prosenttia ruokavaliostamme oli fermentoitu eli hapatettu ja sisälsi siksi valtavasti hyviä maitohappo­bakteereja, sanoo professori ja Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen johtaja Seppo Salminen.

Tutkitut probiootit

Osa maitohappobakteereista parantaa suoliston vastustuskykyä ja sen toimintaa. Arkikielessä ne sekoitetaan usein pro­biootteihin, mutta aivan samasta asiasta ei ole kyse.

– Probiootit ovat tarkkaan ­määritettyjä eläviä mikrobeja, joiden vaikutus on tutkittu. Niitä ei ole ruoassa luonnostaan, ­Salminen selventää.

Probiootteja on nykyään lisätty moniin jogurtteihin, piimään ja juustoon. Silloin niistä kerrotaan pakkauksen kyljessä. Niitä voi myös napata pillereinä. Esimerkiksi Lactobacillus GG on probiootti.

Maitohappobakteerit ovat puolestaan samankaltaisia mikrobeja kuin probiootit, mutta niitä ei ole tutkittu samoin. Siksi osa niistä on tehokkaita, osa ei. Niitä on hapatetuissa ruoissa.

Prebiootit taas ovat imeytymätöntä hiilihydraattia eli useimmiten oligosakkarideja. Ne ovat aineita, joita bakteerit hyödyntävät, kun ne kasvavat. Ne ovat siis bakteerien ruokaa.

Prebiootteja on luonnostaan hieman esimerkiksi sienissä, parsassa, sipuleissa ja soijapavuissa. Niitä saa myös ravintolisistä.

Mikrobien joukkotuho

Saamme ruoasta nykyisin entistä vähemmän hyviä mikrobeja. Yksi syy on se, ettei hapattaminen ole enää välttämätöntä.

Säilytysmenetelmänä sen ovat korvanneet kylmäsäilytys ja pastörointi. Kaikkea maitoa ei esimerkiksi tarvitse enää nauttia jogurttina tai piimänä, vaan se voidaan juoda sellaisenaan pastöroinnin ansiosta.

Tämä on helppoa ja turvallista ­muttei välttämättä hyväksi suolistolle. Se nimittäin tarvitsee jatkuvasti täydennystä mikrobivarastoihinsa. Pastörointi tappaa maidosta bakteerit. Valitettavasti vaarallisten bakteerien lisäksi ohraisesti käy myös hyville mikrobeille.

Mikrobeja ei saa myöskään pitkään säilyvästä tai kuumakäsitellystä ruoasta. Niissä ei useinkaan ole jäljellä bakteerin bakteeria.

Jos tällaista ruokavaliota noudattaa pitkään, suolisto ei saa tarvitse­miaan mikrobeja eikä ravintoa niille. Syntyy puute mikrobeista, pahimmillaan joukkotuho.

– Olemme osin häirinneet suoliston mikrobitasapainoa syömällä väärin.

Asiaa voi korjata nauttimalla probiootteja purkista tai elintarvikkeista, johon niitä on lisätty.

Lisäksi kannattaa syödä ravitsemussuositusten mukaan ja reilusti hapantuotteita: piimää, jogurttia, kefiiriä, hapankaalia ja vaikka kimchiä. Myös juustot ja aito salami on valmistettu fermentoimalla.

Yhteys myös mielialaan

Jos suolisto ei saa ruoasta täydennystä bakteerivalikoimaansa, se alkaa voida huonosti. Sen vastustuskyky heikkenee, ja haitalliset mikrobit voivat lisääntyä ja aiheuttaa tulehdustilan elimistöön.

– Jos haitalliset mikrobit ottavat vallan, ne voivat tehostaa energian talteenottoa ja varastoitumista rasvakudokseen, Salminen sanoo.

Toisin sanoen huono mikrobitasapaino saattaa lihottaa. Vaikka suurin syy lihomiseen on liika energiansaanti, epätasa­painoinen suoliston bakteerikanta voi tehostaa sitä ja laajentaa tulehdustilaa.

Se heikentää myös elimistön yleistä ­vastustuskykyä, taudit tarttuvat helpommin ja toki vatsakin oireilee.

Eikä siinä kaikki: myös aivot saavat ikävyyksistä osansa. Suoliston mikrobeilla saattaa olla yhteys keskushermostoon ja mielialaan.

On tutkittu, että esimerkiksi masennukseen, Parkinsonin tautiin ja autismin kehittymiseen voidaan ehkä vaikuttaa suoliston bakteerikantaa muuttamalla. Tutkimukset ovat kesken, mutta tulevaisuudessa kehon ja mielen yhteyttä ymmärretään luultavasti paremmin.

– Ensin on määriteltävä, minkälainen mikrobisto altistaa meidät masennukselle. Kun se on selvillä, voidaan löytää bakteereja, jotka tasapainottavat mikrobiston, Salminen selventää.

Tulevaisuuden masennuslääke saattaakin olla probiootti tai vaikka piimä.

Asiaa mutkistaa myös se, että aikuisen bakteerikoostumusta on vaikeampi muuttaa kuin lapsen. Lisäksi eri ihmisille sopivat erilaiset valmisteet. Kaikki eivät hyödy probiooteista. Haittaa tutkituista kannoista on kuitenkin vain harvoin.

– Terve ihminen voi käyttää probiootteja huoletta. Jos kärsii immuunipuutoksesta, asiasta pitää keskustella lääkärin kanssa.

Tiesitkö?

Fermentointi eli hapatus on ikivanha säilöntämenetelmä, jossa maitohappobakteerit saavat aikaan käymisen.

Tulevaisuuden ­masennuslääke saattaa olla ­probiootti tai vaikka piimä.

Tunne hyväntekijät

  • Lactobacillus GG on tutkituin probiootti. Sen on havaittu esimerkiksi ehkäisevän aller-gioita, auttavan lasten ripuliin ja parantavan vastustuskykyä. Sitä on terveen ihmisen suolistossa ja lisättynä esimerkiksi joissakin jogurteissa ja mehuissa.
  • Lactobacillus reuteri ehkäisee vatsavaivoja ja tasapainottaa suolistoa. Se viihtyy luonnostaan ihmisen suolistossa, ja sitä on myös äidinmaidossa. Sitä saa ravintolisistä.
  • Lactobacillus acidofilus -bakteerit tasapainottavat vatsaa. Niitä on lisätty moneen jogurttiin ja piimään.
  • Bifidobacterium lactis on tavallisin vatsaa tasapainottava bifidobakteeriprobiootti. Sitä on esimerkiksi purutabletteina.

Julkaistu: 13.2.2019