Malta mennä nukkumaan ajoissa valoisista illoista huolimatta. Masentuneille kevätkuukaudet ovat usein vaarallista aikaa.

1. Kevätväsymys on todellinen ilmiö.

Kyllä. Ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan, kuinka moni siitä kärsii. Vuorokauden valoisa aika pitenee keväällä nopeasti, kun aurinko alkaa paistaa harmaiden päivien jälkeen. Tämä houkuttelee ihmisiä viettämään enemmän aikaa ulkona. Valon virkistävä vaikutus lykkää väsymyksen tuloa, joten nukkumaan mennään myöhemmin. Kun aamulla on kuitenkin herättävä tavalliseen tapaan, syntyy univajetta ja väsyttää. Unentarve säilyy samanlaisena vuodenajasta huolimatta ja on aikuisilla 6–9 tuntia yössä.

2. Kevätväsymys johtuu vitamiinien puutteesta.

Näin ei ole, vaikka käsitys elää edelleen sitkeästi. Aikoinaan vitamiinipuutoksia saattoi syntyä, kun ruoan säilyttäminen talven yli oli hankalaa. Nykyään ravinto on ympäri vuoden monipuolista.

3. Lisääntynyt valo rasittaa enemmän ilta- kuin aamuvirkkuja.

Iltavirkkujen luonnollinen väsymys tulee yleensä vasta puolenyön jälkeen. Iltojen valoisuus lykkää heillä väsymyksen tuloa entisestään. Iltavirkkujen tulisi kiinnittää riittävään unensaantiin erityistä huomiota, sillä monet terveysongelmat ovat heillä tavallista yleisempiä. Niitä ovat muun muassa unettomuus, masennus, verenpainetauti, aikuisiän diabetes, astma, selkäsairaudet, epäterveellinen ruokavalio, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö.

4. Kevään voimakas valo voi aiheuttaa päänsärkyä.

Kun aurinko paistaa keväällä matalalta, valo tulee suoraan näkökenttään. Puhdas lumi ja vesi heijastavat valoa entisestään. Tavallisessa auringonpaisteessa valon voimakkuus on 50 000 luksia, mutta syystalven lumettomina harmaina päivinä vain alle 400 luksia.

Voimakas valo välittyy silmien kautta talamus-nimisen aivoalueen takaosan hermosoluihin ja aiheuttaa kipua, mikä tuntuu päänsärkynä. Jos aurinkoisten päivien lisääntyessä huomaa potevansa tavallista useammin päänsärkyä, silmät kannattaa suojata aurinkolasein, myös sisällä.

5. Kevätväsymys on merkki masennuksesta.

Kevätväsymyksen ja masennuksen välillä ei ole suoraa yhteyttä. Jos keväällä tuntee itsensä väsyneeksi, se ei ennakoi masennusta. Masentuneella on väsymyksen lisäksi muita oireita, kuten rauhattomuutta, ärtyisyyttä tai ahdistuneisuutta.

6. Vakava masennus saattaa pahentua keväällä.

Valo häiritsee yöunta enemmän masentuneilla kuin terveillä ja aiheuttaa unettomuutta. Fyysinen vireys lisääntyy, mutta jostain syystä mieliala ei kuitenkaan parane. Ihminen on rauhaton ja ahdistunut. Aamut ja yöt ovat usein keväällä vielä hyvin kylmiä. Kylmyys ja kirkas valo ovat huono yhdistelmä. Kylmä aktivoi ruskeaa rasvaa tuottamaan lämpöä elimistöön. Masentuneilla näin tapahtuu voimakkaammin kuin terveillä. Liiallinen aktivoituminen on selkeä rasitus elimistölle.

Apua kannattaa hakea, jos huomaa oman mielialansa laskevan tai läheisessään masennusoireita erityisesti kevätkuukausien aikana. Itsemurhat kasaantuvat kevätaikaan. Mustia kuukausia ovat toukokuu ja kesäkuun alkupuoli. Itsemurhan tehneistä kolme neljästä on sairastanut masennusta.

7. Kesäaikaan siirtyminen ei vaikuta terveyteen.

Useimmilla siirto vaikuttaa uneen, josta tulee katkonaista ja kevyttä. Tämä voi näkyä vielä neljän vuorokauden tai jopa viikon kuluttua. Alle 30-vuotiailla sisäinen kello joustaa, mutta mitä enemmän tulee ikää, sitä vaikeampaa on saada aikataulusta kiinni. Iltavirkuilla tämä ei välttämättä onnistu lainkaan, ja heille kertyy univajetta. Kesäaikaan siirtyminen rasittaa erityisesti masentuneita sekä sydän- ja verisuonitauteja sairastavia. Myös sokerin sieto heikkenee univelan vuoksi joksikin aikaa.

8. Kevätväsymystä voi ehkäistä itse.

Huolehdi, että nukut riittävästi, vaikka valoisuus houkuttelee valvomaan myöhään. Jos et saa valoisuuden vuoksi unta, hanki pimennysverhot tai käytä silmien suojana unimaskia. Voit kokeilla myös melatoniinia. Kun alkukeväästä herätessä on hämärää, lisää aamuun valoa sarastus- tai kirkasvaloilla. Kellojen siirtoon sopeudut, kun oleskelet ulkona aamuviiden ja -kymmenen välillä. Jo puoli tuntia on hyvä määrä. Ulkoile tai kävele tai pyöräile töihin. Kuntoliikunta auttaa myös, kunhan et rehki liian myöhään ja vaikeuta nukkumista.

Asiantuntijana tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.