Sydän- ja verisuonitaudit

Sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävin sairausryhmä koko Suomessa. Elämäntavoilla voit hillitä sairautta!

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisia kansansairauksia. Sydän- ja verisuonitaudit iskevät todennäköisesti, mikäli syöt rasvaista ruokaa, sinulla on perintötekijät kohdillaan, sinulla on paljon ylipainoa, tupakoit ja sinulla on paljon huonoa kolesterolia veressäsi.

Sydän- ja verisuonitaudit huonontavat sydämen ja muun verenkiertoelimistön normaalia toimintaa. Ääreisverenkierto tai keskushermoston verenkierto voi häiriintyä.

Kun puhutaan sydän ja verisuonisairauksista, yleisimmin tarkoitetaan seuraavia sairauksia:

  • sepelvaltimotauti,
  • sydänveritulppa,
  • aivoverenkierron häiriöt,
  • katkokävely,
  • laskimotukos, ,
  • läppäviat,
  • metabolinen oireyhtymä,
  • sydämen vajaatoiminta,
  • sydäninfarkti,
  • sydäntulehdukset,
  • tyypin kaksi diabetes,
  • valtimotauti (ateroskleroosi)
  • verenpainetauti.

Sydän- ja verisuonisairauksia voidaan parhaiten hoitaa estämällä ne kokonaan ennalta. Tällä tarkoitetaan sitä, että puhjennutta sydän- ja verisuonitautia ei saa kokonaan pois millään ilveellä. Oireita voidaan helpottaa ja etenemistä estää esimerkiksi liikunnan, ruokavalion ja lääkehoidon yhdistelmällä.

Sydän- ja verisuonitaudin riskiään voi pienentää koko elämänsä ajan pysymällä normaalipainoisena, olemalla savuton, syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti, välttelemällä alkoholia ja liikkumalla.

Korkea verenpaine tarkoittaa sitä, että verenpaineen yläarvo on 140 tai enemmän ja ala-arvo 90 tai enemmän. Kohonnut verenpaine jäykistää valtimoita ja aiheuttaa sydäninfarkteja ja aivohalvauksia. Verenpainetta voi laskea syömällä terveellisesti, vähäsuolaista ja vähärasvaista ruokaa. Tupakoinnin lopetus kannattaa myös.

Korkea verenpaine aiheuttaa päänsärkyä, huimausta ja kohinaa korviin.

Kohonnut verenpaine pitää hoitaa, vaikka se ei tuntuisi tai aiheuttaisi oireita.

Kolesteroli on rasvan kaltainen, liukenematon aine. Se kulkee verenkierrossa kuljetusproteiinin sisällä. Jos veressä on paljon LDL-lipoproteiinia, ne kuljettavat kolesterolin verestä kudoksiin. Silloin kolesteroili jää valtimoiden sisäkalvon alle satimeen, eikä pääse pois, koska on, kuten aiemmin todettiin, rasvan kaltainen, liukenematon aine. Toinen kuljetusproteiini on nimeltään HDL-lipoproteiini. Ne kuljettavat kolesterolia pois kudoksista, esimerkiksi valtimoiden seinämistä.

LDL-proteiiniin kiinnittynyttä kolesterolia nimitetään pahaksi kolesteroliksi, ja HDL-proteiiniin kiinnittynyttä kolesterolia hyväksi kolesteroliksi.

Ihmisten kolesteroliarvoja mitataan säännöllisesti, ja pyrkimys arvoissa on siihen, että hyvän ja huonon kolesterolin suhde olisi oikeanlainen. Kolesteroliarvoja (ja etenkin huonon kolesterolin määrää) nostavat ruokavalio, joka sisältää paljon tyydyttämättömiä rasvoja ja punaista lihaa. Kala, kasvikset ja pähkinät ruokkivat hyvää kolesterolia. Tupakointi ja ylipaino ovat varmoja viitteitä siitä, että kolesterolikone voi yskiä.

Sydämen vajaatoiminta on sairaus, jota ei juuri koskaan ilmene yksistään. Sen tavallisimmat taustasairaudet ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja läppäviat. Sydämen vajaatoiminta oirehtii väsymyksellä, helposti hengästymisellä ja turvotuksila.

Kauneus & Terveys

Sydämen hyvälaatuiset lisälyönnit

Olen 32-vuotias nainen. Kolme vuotta sitten minulla todettiin sydämen rytmihäiriöitä, jotka määriteltiin hyvälaatuisiksi lisälyönneiksi. Rytmihäiriöitä pidettiin minulle ”ominaisina”, sillä olen jännittäjätyyppi ja tahdosta riippumaton hermostoni käy usein ylikierroksilla, vaikka en sitä stressin tunteena koekaan. Oireena on sydämen muljahtelu, mutta tykytystä tai sykkeen nousua ei ole. Sydän ultrattiin, eikä mitään rakenteellista vikaa löytynyt. Koska muljahtelu oli lähes jatkuvaa ja se haittasi elämänlaatua, aloitin lääkityksen. Beetasalpaajatkaan eivät aluksi auttaneet. Lopulta lääkkeeksi vaihdettiin Seloken Zoc 190 mg ja se auttoi. Muutaman kuukauden kuluttua pystyin puolittamaan lääkeannoksen 95 mg:aan. Viime talvena rytmihäiriöt palasivat lääkityksestä huolimatta. Jälleen kerran sydämen muljahduksia alkoi tuntua lähes läpi vuorokauden. Erityisesti ne vaivasivat makuulla ollessa, joten myös uni häiriintyi. Työterveyshuollossa lääkeannokseni nostettiin jälleen 190 mg:aan, mutta koska sekään ei täysin poistanut oireita, menin kardiologin vastaanotolle. Hän määräsi minut vuorokauden Holter-seurantaan. Pari viikkoa ennen Holteria muljahdukset alkoivat hellittää, ja vaikka puolitin jälleen lääkeannokseni seurannan ajaksi, ei Holteriin tallentunut epätavallisia lisälyöntejä. Kardiologin mukaan tuloksessa ei ollut mitään poikkeavaa, ja hänen mukaansa todetut rytmihäiriöt ovat hyvälaatuisia lisälyöntejä. Holterin jälkeen pidin lääkeannokseni 95 mg:ssa, ja kaikki meni parin kuukauden ajan hyvin. Nyt parin viikon ajan olen jälleen alkanut tuntea muljahduksia. Kilpirauhasarvoni ovat normaalit. Minulle on sanottu, että lisälyöntejä pitää vain sietää. Aluksi muljahdukset olivat hyvin pelottavia, mutta pikkuhiljaa olen lääkäreiden vakuuttelun jälkeen päässyt pahimmasta pelosta. Minua kuitenkin ihmetyttää, miksi lisälyöntejä ilmenee lääkityksestä huolimatta. Elämäntilanteessani ei ole tapahtunut suuria muutoksia.
Pysy mukana!
Tilaa uutiskirjeemme tästä