Olen 32-vuotias nainen. Kolme vuotta sitten minulla todettiin sydämen rytmihäiriöitä, jotka määriteltiin hyvälaatuisiksi lisälyönneiksi. Rytmihäiriöitä pidettiin minulle ”ominaisina”, sillä olen jännittäjätyyppi ja tahdosta riippumaton hermostoni käy usein ylikierroksilla, vaikka en sitä stressin tunteena koekaan. Oireena on sydämen muljahtelu, mutta tykytystä tai sykkeen nousua ei ole.
Sydän ultrattiin, eikä mitään rakenteellista vikaa löytynyt. Koska muljahtelu oli lähes jatkuvaa ja se haittasi elämänlaatua, aloitin lääkityksen. Beetasalpaajatkaan eivät aluksi auttaneet. Lopulta lääkkeeksi vaihdettiin Seloken Zoc 190 mg ja se auttoi. Muutaman kuukauden kuluttua pystyin puolittamaan lääkeannoksen 95 mg:aan.
Viime talvena rytmihäiriöt palasivat lääkityksestä huolimatta. Jälleen kerran sydämen muljahduksia alkoi tuntua lähes läpi vuorokauden. Erityisesti ne vaivasivat makuulla ollessa, joten myös uni häiriintyi.
Työterveyshuollossa lääkeannokseni nostettiin jälleen 190 mg:aan, mutta koska sekään ei täysin poistanut oireita, menin kardiologin vastaanotolle. Hän määräsi minut vuorokauden Holter-seurantaan. Pari viikkoa ennen Holteria muljahdukset alkoivat hellittää, ja vaikka puolitin jälleen lääkeannokseni seurannan ajaksi, ei Holteriin tallentunut epätavallisia lisälyöntejä. Kardiologin mukaan tuloksessa ei ollut mitään poikkeavaa, ja hänen mukaansa todetut rytmihäiriöt ovat hyvälaatuisia lisälyöntejä. Holterin jälkeen pidin lääkeannokseni 95 mg:ssa, ja kaikki meni parin kuukauden ajan hyvin. Nyt parin viikon ajan olen jälleen alkanut tuntea muljahduksia.
Kilpirauhasarvoni ovat normaalit. Minulle on sanottu, että lisälyöntejä pitää vain sietää. Aluksi muljahdukset olivat hyvin pelottavia, mutta pikkuhiljaa olen lääkäreiden vakuuttelun jälkeen päässyt pahimmasta pelosta. Minua kuitenkin ihmetyttää, miksi lisälyöntejä ilmenee lääkityksestä huolimatta. Elämäntilanteessani ei ole tapahtunut suuria muutoksia.
Koska sydämesi on tutkittu ultraänitutkimuksella ja kardiologi on ottanut kantaa Holter-tulokseen, voit luottaa annettuun arvioon: muljahteluiden takana on todennäköisesti autonomisen hermoston hyvälaatuinen toimintahäiriö. Usein potilas kuvaa tällaisia oireita juuri muljahteluksi. Toisinaan potilaasta tuntuu kuin sydän jättäisi lyöntejä väliin ja löisi sen jälkeen normaalia voimakkaammin. Jotkut kuvaavat oiretta sydämen ”hypähtelyinä”.
Useimmiten oireiden esiintymiseen vaikuttaa stressi, joka voi olla myös tiedostamatonta, valvominen tai vaikkapa tavallista runsaampi kahvin juonti. Myös raskas rasitus, krapula tai tupakointi voi selittää oireet. Oireilu voi olla joskus myös lääkkeen sivuvaikutus, toisinaan taas nestetasapainohäiriöt, etenkin kaliumin ja magnesiumin vajaus, tuottavat näitä ikäviä tuntemuksia.
Lisälyönnit lisääntyvät ihmisen vanhetessa, koska vanheneva sydämen lihaskudos tulee alttiimmaksi häiriöille. Oire on siis terveellä henkilöllä ainoastaan kiusallinen. Hyvälaatuisuutta tukee se, että oireet katoavat tai niitä ei esiinny rasituksen aikana. Jos aikaisemmin hyvälaatuisuuden kriteerit täyttänyt sydän alkaa oireilla uudella tavalla, on syytä selvityttää asiaa uudelleen. Hälytysmerkkejä ovat etenkin rintakipu, heikotus, hengenahdistus, tajunnan muutos ja oireiden esiintyminen fyysisessä rasituksessa.
