Uni

Uni vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin monin tavoin. Uni edesauttaa normaaleja kognitiivisia toimintoja, aivojen palautumista, verenpaineen pysymistä normaalina, stressinhallintaa ja oppimista. Uni on normaalista arjesta selviämisen edellytys. Uni voi toisinaan olla liian vähäistä, ja sillä voi olla pahimmillaan vakavia seurauksia. Uni tasapainottaa elimistöä, mielialaa ja myös lihasten palautumista. Uni vaikuttaa siihen, minkälainen ihmisen suorituskyky ja yleinen terveydentila on. Uni ylläpitää myös hormonitoiminnan tasapainoa.

Nukkuminen on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Nukkuminen on toisille helppoa: heille nukkuminen onnistuu vaikka liikennevälineessä tai melun keskellä. Nukkuminen voi myös olla hyvin vaikeaa. Nukkuminen voi häiriintyä esimerkiksi pienten lasten heräilyn, rauhattoman ympäristön, stressin tai henkisen kuormituksen vuoksi. Nukkuminen onnistuu paremmin, jos ihminen pystyy käsittelemään psyykeään rasittavat ongelmat päiväsaikaan. Nukkuminen helpottuu myös, jos stressi ja sen aiheuttajat, ahdistus ja muut kuormittavat tekijät saadaan kuriin. Nukkuminen saattaa olla vaivattomampaa, jos unirytmi on säännöllinen, ihminen tekee säännöllisesti rentoutumisharjoitteita ja jos illalla vältetään liian stimuloivia juomia ja ärsykkeitä.

Väsymys on yleinen ongelma. Väsymys voi johtua siitä, että uni on tietyssä elämäntilanteessa vähäistä. Väsymys on tavallista esimerkiksi pienten lasten vanhemmille. Väsymys voi johtua myös unettomuudesta. Väsymys saattaa olla myös sairauden oire. Väsymys pitkään jatkuneena saattaa vaikuttaa elämään kielteisesti. Väsymys ja sen syyt pitää tällöin tutkia.

Unettomuus saattaa johtua monesta syystä. Unettomuus on usein seurausta kuormittavasta elämäntilanteesta, ongelmista ja stressistä. Unettomuus voi olla myös lyhytjaksoista ja liittyä esimerkiksi tiukkaan aikatauluun tai työprojektiin. Unettomuus saattaa olla myös vakava ongelma. Unettomuus voi helpottaa nukahtamislääkkeillä ja melatoniinilla, mutta unettomuus ja sen todelliset syyt pitäisi silloinkin selvittää. Unettomuus saadaan usein lopullisesti hallintaan vasta, kun ihminen oppii käsittelemään stressiä ja muita kuormittavia tekijöitä esimerkiksi terapian tai rentoutumisharjoitteiden avulla.

Uniapnea on sairaus, jossa ihminen kärsii unen aikaisista hengityskatkoksista. Uniapnea johtuu nielun alueen lihasten veltostumisesta, mikä ahtauttaa hengitysteitä. Uniapnea vaivaa noin kymmentä prosenttia ihmisistä, jotka kuorsaavat. Uniapnea vaivaa eniten ylipainoisia ihmisiä ja vaihdevuosi-iän ylittäneitä naisia. Uniapnea helpottaa usein laihduttamalla, selällään nukkumista välttämällä, alkoholin ja rauhoittavien aineiden välttämisellä sekä nenän tukkoisuuden hoidolla, joskus myös leikkauksella.

Narkolepsia on krooninen unihäiriö. Narkolepsia aiheuttaa nukahtelua päiväsaikaan esimerkiksi kesken syömisen tai puhumisen. Narkolepsia voi rajoittaa sosiaalisia suhteita monin tavoin. Narkolepsia voi aiheuttaa myös unihalvauksia ja hallusinaatioita. Narkolepsia helpottaa usein lääkityksellä ja säännöllisillä elämäntavoilla.

Unettomuus ja väsymys ovat ikäviä vaivoja mutta useimmiten niitä voi hoitaa. Unettomuus ei ole ikuinen tuomio, vaan elämäntavoilla voi vaikuttaa sen esiintymiseen merkittävästi. Myös uniapnea voidaan saada hallintaan hyvällä hoidolla.