Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Väsymys

Väsymys on monelle tuttu ongelma. Väsymys voi johtua satunnaisesta unenpuutteesta mutta myös sairaudesta.

Väsymys saattaa johtua monesta syystä. Väsymys voi iskeä, kun unet ja liikunta jäävät stressaavan elämäntilanteen vuoksi vähiin.

Väsymys on miltei jokaisen pienten lasten vanhemman elämässä jatkuvasti läsnä. Väsymys voi johtua myös siitä, että ihmisellä on univaikeuksia eikä hän pysty nukkumaan, vaikka aikaa olisi. Väsymys on yksilöllistä: joku kokee väsymystä seitsemän tunnin yöunien jälkeen, toisella väsymys ei iske, vaikka unta olisi kertynyt alle viisi tuntia. Väsymys voi olla myös sairauden oire. Väsymys voi aiheuttaa tarkkaavaisuuden häiriöitä, mielialan laskua, koordinaatio-ongelmia, lihaskipuja ja kiukkuisuutta. Väsymys voi tuntua lamaannuttavalta ja ahdistavalta. Usein rentoutumisharjoitukset, lempeys itseä kohtaan ja riittävä lepo auttavat ehkäisemään väsymystä.

Jatkuva väsymys voi johtua sairaudesta. Jatkuva väsymys on yleinen oire, jos ihmisellä on masennus tai uupumus. Jatkuva väsymys voi laskea merkittävästi vireystilaa ja kykyä selvitä arjesta. Jatkuva väsymys kannattaa aina tutkia, jotta sen syy ei jää hoitamatta. Jatkuva väsymys vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin ja saattaa pahimmillaan jopa herättää itsetuhoisia ajatuksia. Jatkuva väsymys voi toisaalta liittyä pikkulapsiaikaan, kun lapset heräilevät keskellä yötä ja pitävät vanhempiaan jalkeilla. Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä on sairaus, johon kuuluu jopa vuosia kestävä väsymys. Siihen saattaa auttaa akupunktio tai jooga.

Masennus on yleinen sairaus, jonka oireita ovat esimerkiksi väsymys, uupumus ja unettomuus. Masennus oireilee eri ihmisillä eri tavoin: masennus saattaa kestää puoli vuotta tai useita vuosia. Toisilla masennus paranee melko nopeasti ja on oireistoltaan lievä, toisaalta vaikea masennus saattaa vaatia lääkehoitoa ja pitkää sairauslomaa. Masennus ei parane vain asenteen muuttamisella, vaan ihminen tarvitsee aina tukea ja apua, jotta masennus saadaan hoidettua. Mitä aikaisemmin masennus havaitaan, sitä parempi todennäköisyys on saada sairaus kuriin. Myös lähipiirin ymmärrys ja empatia edesauttavat sitä, että masennus paranee.

Uupumus tarkoittaa pitkittyneen stressin seurauksena kehittynyttä häiriötilaa. Työhön liittyvä uupumus merkitsee kyynistynyttä asennetta työhön, heikentynyttä ammatillista itsetuntoa ja syvää väsymystä. Uupumus voi oireilla siten, että ihminen kokee, ettei hänen työllään ole merkitystä. Uupumus voi vaikeuttaa sängystä nousemista ja päivittäisistä rutiineista suoriutumista. Uupumus aiheuttaa usein masentuneisuutta, itkua, pelon ja surun tunteita sekä syvää turhautuneisuutta. Uupumus voi iskeä myös nuoreen ihmiseen, joka on vasta työuransa alussa. Uupumus voidaan hoitaa työnohjauksen, terapian ja tarvittaessa sairausloman avulla, vaikka uupumus ei itsessään ole sairausloman peruste. Sen sijaan unettomuus, ahdistuneisuus, keskittymisvaikeudet tai muut työkykyä rajoittavat oireet voivat olla syy sairauslomaan.

Unettomuus on ikävä ongelma, joka heikentää elämänlaatua. Unettomuus voi merkitä nukahtamisvaikeuksia, jolloin ihminen tarvitsee avuksi nukahtamislääkkeitä. Unettomuus voi oireilla myös siten, että ihminen heräilee aamuyöstä tai ei pysty nukkumaan aamulla riittävän pitkään. Unettomuus liittyy usein stressiin ja ahdistukseen sekä ratkaisemattomiin henkisiin ristiriitoihin. Toisaalta myös tietyissä ammateissa unettomuus on yleistä. Esimerkiksi lentokoneen henkilöstö ylittää jatkuvasti aikavyöhykkeitä, minkä vuoksi unettomuus on monen riesa. Unettomuus heikentää kognitiivisia kykyjä, alentaa mielialaa ja voi aiheuttaa surua ja masentuneisuutta. Unettomuus saadaan haltuun selvittämällä sen todelliset syyt.

Stressi tarkoittaa tilaa, jossa ihminen kokee, ettei hän suoriudu hänelle asetetuista vaatimuksista voimavarojensa avulla. Stressi lisää riskiä sairastua masennukseen ja uupumukseen. Stressi on usein unettomuuden ja väsymyksen syy. Jos stressi ei helpota, stressi altistaa monille eri sairauksille. Stressi voi johtua työstä, haastavasta yksityiselämästä tai muista ongelmista. Huolien jakaminen, riittävä lepo, vatvomisen vähentäminen, liikunta, muiden auttaminen ja hyvät ihmissuhteet ovat kotikonsteja, joilla stressi usein helpottaa. Jos stressi johtuu liian suuresta työtaakasta, siitä tulee puhua vastuuhenkilölle.

Masennus, väsymys ja stressi liittyvät usein toisiinsa. On tärkeää, että ihminen hakee hoitoa oireisiinsa, jotta sairauksien seuraukset saadaan minimoitua.

Pysy mukana!
Tilaa uutiskirjeemme tästä