Kauneus & Terveys

Mistä tunnistan masennuksen?

Antto Kajava

Työterveyslääkäri

Antto Kajava

Kysymys:

Olen nelikymppinen nainen, ja elämäni on ollut jonkin aikaa harmaata ja alakuloista. Käyn töissä, ja iltaisin ­istun usein television ääressä, sen jälkeen kun lapset ovat nukahtaneet. Seuraavana päivänä en juuri muista, mitä olen katsonut. Arki tuntuu paksulta ja raskaalta. Joinakin aamuina en jaksaisi nousta sängystä ollenkaan. Saan työt hoidettua, mutta se ei ole helppoa. Mietin usein, mikä on masennuksen ja normaalin alakulon raja. En halua mennä lääkäriin, jos ainoa apu on masennuslääke. Vai pitäisikö mennä?

Näytä vastaus

Vastaus:

Masennuksen taustalla on aina monta tekijää. Usein voidaan kuitenkin osoittaa yksi laukaiseva asia, joka lopulta pahentaa oireet kliiniseksi sairaudeksi. Tekijöitä on monenlaisia. Kyse voi olla pitkään jatkuneesta, kohtuuttomasta työkuormituksesta, omaisen sairastumisesta, rahahuolista, elämän sisällön yksipuolisuudesta, yksinäisyydestä, työttömyydestä tai sen uhkasta. 

Usein masentuneisuus ja alakulo pahenevat hiljalleen. Silloin ihmisen on vaikea havaita itse, milloin kyseessä on kliininen sairaus, johon tarvitsee ammattilaisen apua. 

Jos masentuneisuus ja alakulo vaikuttavat merkittävästi omaan tai muiden arkeen, hae apua. Kertomasi perusteella suosittelen sinua ottamaan yhteyttä ensin vaikka lääkäriisi terveyskeskuksessa tai työterveys­huollossa. 

Jos ongelmaasi pyritään ratkaisemaan pelkällä lääkkeellä, et saa riittävää apua. Masennuksen hoidossa on tärkeää kartoittaa syyt huolellisesti. Masennusta aiheuttaviin tekijöihin tulee pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti, ennakkoluulottomasti ja riittävästi.

Kun työskentelen työterveyshuollossa, otan usein hoito ryhmään mukaan työpsykologin. Saamme yleensä kolmen kesken aikaiseksi hyvän hoitosuunnitelman. Kun potilas alkaa toteuttaa sitä, hänen vointinsakin usein paranee. Joskus hoitoryhmään tarvitaan mukaan myös sosiaalityöntekijä, parisuhdeterapeutti tai velkaneuvoja. 

Jos kyse on vakavasta masennuksesta, konsultoin usein psykiatria tai lähetän potilaan psykiatriseen yksikköön. Valtaosa masennuksista paranee avohoidossa edellä mainitun moniammatillisen hoidon turvin. 

Psykoterapiasta on apua etenkin pitkäaikaisen masennuksen hoidossa. Lääkehoito on usein hyvä lisä masennuksen hoidossa, mutta hoidon kulmakiveksi siitä ei ole.

Lue myös:

Julkaistu: 19.1.2017

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kun lähetät kysymyksen asiantuntijoille, toimitamme ne eteenpäin nimettöminä. Vastauksia julkaistaan Kauneus ja Terveys -lehdessä Klinikka-sivuilla sekä terve.fi:ssä. Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata. Käsittelemme viestiäsi luottamuksellisesti. Poistamme sen 2 kuukautta vastaanottamisen jälkeen. Emme kerää tai säilytä mitään tietoja viestien lähettäjistä.