Mielenterveys
Mielenterveys tarkoittaa mielen hyvinvointia. WHO:n mukaan mielenterveys tarkoittaa tilaa, jossa ihminen selviytyy elämään kuuluvista haasteista, työskentelemään, ottamaan osaa yhteisön toimintaan ja näkemään omat kykynsä. Mielenterveys on erottamaton osa ihmisen hyvinvointia. Jos mielenterveys järkkyy, ihminen voi huonosti. Silloin ihminen kärsii mielenterveysongelmista.
Mielenterveysseuran mukaan mielenterveyttä suojaavat:
- sosiaalinen tuki, ystävät
- hyvä fyysinen terveys ja perimä
- myönteiset varhaiset ihmissuhteet
- riittävän hyvä itsetunto
- hyväksytyksi tulemisen tunne
- ongelmanratkaisutaidot
- taito käsitellä ristiriitoja
- vuorovaikutustaidot
- tyydyttävät ihmissuhteet
- mahdollisuus toteuttaa itseään
- koulutusmahdollisuudet
- työ
- työyhteisön ja esimiehen tuki
- kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet
- turvallinen elinympäristö
- yhteiskunnan auttamisjärjestelmät
Mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Jokaista ihmistä vaivaa välillä stressi. Kaikki stressi ei ole pahasta. Väliaikainen stressi voi auttaa suoriutumaan haasteista ja parantaa suorituskykyä. Positiivinen stressi voi kuitenkin muuttua liialliseksi ja pitkittyä. Tällöin siitä tulee negatiivista stressiä, joka voi johtaa uupumiseen. Stressiä voi pitää aisoissa muun muassa nukkumalla ja syömällä hyvin, käyttämällä nautintoaineita kohtuullisesti ja pyytämällä tukea ystäviltä. Tätä kutsutaan stressinhallinnaksi.
Vakavampia mielenterveysongelmia ovat muun muassa masennus, ahdistus, skitsofrenia ja syömishäiriöt.
Masennus tarkoittaa arkikielessä melko nopeasti ohi menevää pahaa mieltä, joka johtuu pettymyksistä, väsymyksestä, alakuloisuudesta ja surullisuudesta, jotka kuuluvat normaaliin elämään. Nämä tunteet ovat normaaleja ja auttavat ihmistä kasvamaan. Niihin ei tarvita hoitoa.
Masennus on myös mielenterveyden häiriö. Silloin mieliala laskee pitkäksi aikaa, ja siihen liittyy muita oireita. Surun ja masennuksen ero on, että surulla on yleensä selvä syy, masennuksella ei. Masennus on kuin musta pilvi, joka ei lähde pois. Mieliala ei vaihtele hyvästä huonoon.
Ahdistus tuntuu usein puristavana tunteena rinnassa. Se saattaa oireilla myös hikoiluna, vapinana, sydämentykytyksenä, hengenahdistuksena, huimauksena, vatsaoireina, unettomuutena, tihentyneenä virtsaamisen tarpeena, erektiohäiriöinä ja heikentyneenä työmuistina.
Ahdistushäiriöitä on monta erilaista. Yleistynyt ahdistuneisuus on pitkään kestävää ahdistusta, joka on olosuhteisiin nähden liiallista. Huolestuttavia asioita saattavat olla esimerkiksi terveys, ihmissuhteet tai työ.
Paniikkihäiriöt ovat vaikeita ja odottamattomia ahdistuskohtauksia. Pakko-oireissa häiriössä eli OCD:ssa ihmisellä on pakkoajatuksia tai pakkotoimintoja. Hän voi pelätä esimerkiksi likaisuutta tai tulipaloa. Tämä johtaa pakkomielteiseen käsien pesemiseen ja tarkistamiseen.
Mielenterveysongelmat voivat ratketa ammattilaisen avulla, ja niihin voidaan määrätä lääkkeitä.
