Hyvää tekevät lemmikit

Laiskinkin koiranomistaja on pakotettu lähtemään liikkeelle 3–4 kertaa päivässä. Vaikka lenkki rajoittuisi lähipuistoon, sillä on merkitystä terveyden kannalta. Päivittäinen liikuntasuositus täyttyy helposti: kolme kymmenen minuutin mittaista kävelyrupeamaa tekee puoli tuntia.

Mitä enemmän koiran kanssa liikkuu, sitä suuremmat ovat terveydelliset vaikutukset. Kuntokin saattaa kohentua, kun tekee pitempiä lenkkejä ja kävelee niin reipasta vauhtia, että hengästyy. Koiran kanssa voi lisäksi juosta, pyöräillä, hiihtää tai harrastaa vauhdikasta agilitya. Liikkuipa vähän tai paljon, koiran ulkoilutus tuo rytmiä päivään. Tällä on positiivista merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Lue lisää: Jumppaa koiran kanssa

Niin ikään hevoset, jotka nekin kuuluvat seura- ja harraste-eläimiin, ovat oivallisia liikuttajia. Ratsastaminen on reipas liikuntamuoto, josta voivat iloita myös liikuntarajoitteiset ja vammaiset. Hevosen selässä kaikki voivat toimia samalla tapaa, ja se edistää samanarvoisuuden tunnetta.

Lemmikki pitää huolta siitä, ettei ihminen tunne itseään niin yksinäiseksi. Etenkin yksin asuvasta tuntuu hyvältä, kun työpäivän jälkeen vastassa on häntäänsä heiluttava koira tai tyytyväisesti kehräävä kissa. Lemmikki on perheenjäsen siinä missä puoliso ja lapset: 95 prosenttia eläimen omistajista juttelee säännöllisesti lemmikilleen.

Eläimen kanssa myös leikitään paljon, ja tämä leikki tekee ihmiselle hyvää myös aikuisiässä. Lisäksi lemmikki antaa omistajalleen naurun- ja ilonaiheita, jotka voivat olla yksinäisellä ihmisellä vähissä.

Vain ani harvoin yksin kadulla kulkeva kansalainen ryhtyy keskustelemaan vastaan tulevan ihmisen kanssa. Toisin on koiran omistajien laita; toisen koiran kera kulkevan kanssa saatetaan rupatella ensikohtaamisellakin pitkät pätkät. Ei haittaa, vaikkei tiedä toisen nimeä – riittää, kun koiran nimi on selvillä.

Sama koskee kohtaamisia koirapuistoissa. Niissä vaihdetaan kuulumisia, ihastellaan tai soimataan säätä sekä ihmetellään maail­man menoa. Joillekin nämä kohtaamiset ovat ainoita sosiaalisia kontakteja, mikä tekee niistä mielenterveyden kannalta merkittäviä. Lemmikkien omistajat tapaavat toisiaan myös harrastuspaikoilla ja näyttelyissä, ja nämäkin kohtaamiset voivat parhaimmillaan johtaa ystävyyteen.

Eläimen läsnäololla on riitatilanteissa rauhoittava vaikutus. Harva meistä kehtaa huutaa kurkku suorana, kun eläin on samassa huoneessa. Moni nostaa lemmikin syliin suojakseen; se ikään kuin kilpistää kärkevimmät sanat. Tämä on huomattu yritysmaailmassakin. Yhdysvalloissa ja joissakin Euroopan maissa koira saattaa olla läsnä liikeneuvotteluissa, sillä se lievittää kireää tunnelmaa.

Joillakin yrityksillä on jopa omat koiransa ja kissansa, jotka päivystävät aulatiloissa toivottaen vieraat tervetulleiksi. Ne muuttavat ilmapiirin heti kättelyssä myötämieliseksi ja leppoisaksi. Tämä perustuu siihen, että valtaosa ihmisistä pitää eläimistä, ja eläimet synnyttävät heissä positiivisia tunteita.

Eläimen koskettaminen ja silittäminen koetaan yleensä miellyttäväksi. Se johtuu siitä, että eläin on lämmin, pehmeä ja pörröinen. Eläimen ruumiinlämpö on hieman korkeampi kuin ihmisen. Sen paijaaminen rauhoittaa ja rentouttaa sekä ruokkii hyvänolontunnetta. Hoivaamalla eläintä ihminen tuntee usein hoivaavansa itseään. Lemmikki myös lohduttaa, ja hyvin usein eläin pystyy lievittämään surua ja pahaa oloa.

Lue myös: Nämä keinot edistävät mielen ja kehon terveyttä

Lisäksi eläimen koskettaminen lievittää läheisyyden kaipuuta, etenkin silloin, jos kukaan muu ei kosketa positiivisessa mielessä. Kosketuksen kautta syntyy vilpitön tunneyhteys toiseen elolliseen ja tuntevaan olentoon. Tämä on tunnustettu tosiasia erilaisissa hoitolaitoksissakin, kuten vanhainkodeissa. Niissä vierailee säännöllisesti koiria, joita asukit saavat mielin määrin helliä. Tällä on todettu olevan elämänlaatua parantava vaikutus. Joissakin vanhainkodeissa asustaa myös kissoja, joista puhutaan hyvästä syystä hännällisinä hoitajina.

Lue myös: Paola Suhosen kirjan päähenkilö on koira

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan maatalojen lapsilla sekä perheissä, joissa on kaksi koiraa, on vähiten allergioita. Tämä johtuu siitä, että kun sotkua ja likaa on riittävästi, ihmisen puolustusjärjestelmä toimii normaalisti. Liian hygieenisessä ympäristössä näin ei tapahdu, ja seurauksena on usein allergioita.

Eläimen voi halutessaan antaa nukkua sängyssäkin, jos eläin on puhdas ja loishäätö on hoidettu asianmukaisesti. Ihan pienen lapsen tai vauvan kohdalla tätä ei kuitenkaan suositella. Isommankin lapsen petikumppanin on luonnollisesti oltava luonteeltaan luotettava ja turvallinen.

Lemmikki hyväksyy ihmisen omana itsenään, vikoineen kaikkineen. Se ei arvioi eikä luokittele vaan suhtautuu kaikkiin kohtaamiinsa ihmisiin tasavertaisesti. Lemmikki ei liioin naura tai arvostele. Siksi esimerkiksi lasten, joilla on vaikeuksia oppia lukemaan, on helpompi lukea ääneen eläimelle kuin ihmiselle. Joissakin kirjastoissa työskentelee jopa erityisiä lukukoiria, joiden tehtävänä on kuunnella lasten lukemia tarinoita.

Myös autististen on usein helpompi ottaa kontaktia eläimeen kuin ihmiseen. On esitetty, että lemmikit voisivat tarjota sellaista toveruutta, läheisyyttä ja tunnepitoista kiintymystä, mihin autistisilla lapsilla voi muuten olla vähemmän mahdollisuuksia kuin muilla lapsilla. Eläinten on myös arveltu opettavan toisen tunteiden ja tarpeiden huomioon ottamista sekä vaikuttavan empatiakykyyn.

Lue myös: Näin hyväksyt itsesi

Sitä, missä määrin lemmikkieläin säästää omistajaansa sairauksilta, ei ole juuri tieteellisesti tutkittu, mutta ainakin lemmikinomistajat itse ovat usein sitä mieltä, että heidän riskinsä sairastua moniin sairauksiin on pienempi kuin muiden. Tätä ajatusta tukee se, että pelkästään lemmikin helliminen laskee verenpainetta.

Myös sillä, että eläin liikuttaa omistajaansa, voi olla verensokeria, verenpainetta ja kolesteroliarvoja alentava vaikutus. Tämä puolestaan voi ehkäistä tyypin kaksi diabetesta tai sydän- ja verisuonisairauksia. Lemmikin kanssa liikkuminen tukee myös painonhallintaa.

Mielenterveydelliset vaikutukset ovat oma lukunsa. Masennus saattaa lievittyä tai siltä voi jopa säästyä.

Eläin voi toimia myös ihmisen hoitajana. Etenkin hevoset ovat kunnostautuneet tässä. Ratsastusterapian avulla on hoidettu muun muassa aivohalvauspotilaita, CP- ja kehitysvammaisia, autistisia sekä MS-taudista, ADHD:sta ja ortopedisistä ongelmista, kuten selkäkivuista, kärsiviä.

Lisäksi lemmikki auttaa ihmistä toipumaan sairauksista. Erään tutkimuksen mukaan sydäninfarktin saaneiden potilaiden kuolleisuus oli lemmikin omistajilla kolmanneksen pienempi kuin muilla. On myös arveltu, että lemmikki voisi pidentää ihmisen elinikää.

Asiantuntija: professori Outi Vainio, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto.

Lähde: Ilkka Vartiovaara: Lemmikkieläimet ja ihmisen terveys (Duodecim 2006).