Yksinäisyys vaivaa noin viittä prosenttia suomalaisista. Yksinäisyys liittyy usein sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Yksinäisyys linkittyy myös ikään: yksinäisimpiä ollaan elämän alku- ja loppuvaiheessa. Yksinäisyys on etenkin yksinhuoltajien, maahanmuuttajien ja työttömien ongelma.

Yksinäisyys voi iskeä missä vaiheessa elämää tahansa. Myös ihminen, joka vaikuttaa sosiaaliselta ja toimeliaalta, voi olla yksinäinen. Ahdistus ja yksinäisyys linkittyvät usein toisiinsa. Ahdistus voi iskeä esimerkiksi lomien ja juhlapyhien aikaan, jos ystävät ja muut läheiset puuttuvat. Ahdistus ja yksinäisyys kulkevat rinnakkain usein myös siksi, että yksinäisyys aiheuttaa häpeää. Häpeästä seuraava ahdistus liittyy paljastumiseen. Pelkoon siitä, että muut saavat tietää, että olen yksinäinen. Ahdistus voi liittyä myös kateuteen: mistä tuokin ihminen on saanut kaikki nuo ystävät?

Ystävät vähentävät yleensä kaikkein tehokkaimmin yksinäisyyttä. Yksinäisyys saattaa olla myös parisuhteessa elävien ongelma. Ystävät vahvistavat itsetuntoa ja antavat perspektiiviä asioihin. Heidän kanssaan voi käsitellä elämäntilanteen, parisuhteen ja työpaikan haasteita. Ystävät tuovat elämään iloa ja jatkuvuutta.

Yksinäisyys rasittaa mielenterveyttä. Mielenterveys vahvistuu, jos ihminen kokee tekevänsä merkityksellisiä asioita, hänellä on myönteisiä ihmissuhteita ja hän tuntee kuuluvansa joukkoon. Mielenterveys voi haurastua etenkin, jos yksinäisyys jatkuu pitkään. Ihminen saattaa kokea, ettei hänen elämällään ole merkitystä. Vahva mielenterveys edellyttää nähdyksi tulemista. Syvä yksinäisyys merkitsee sitä, ettei tämä tarve täyty. Ihmisellä ei ole ketään, kenelle puhua. Tästä voi seurata erakoitumista, ja riski sairastua esimerkiksi masennukseen kasvaa.

Apua yksinäisyyteen tarjoavat kuitenkin yhä useammat järjestöt. Esimerkiksi Mielenterveysseura tarjoaa tukea ja apua, jos yksinäisyys vaivaa. Myös erilaiset harrastukset, keskustelupalstat ja sovellukset voivat tuoda apua yksinäisyyteen. Jos haluat itse tarjota apua yksinäisyyteen vaikkapa vanhuksille, ota yhteyttä esimerkiksi paikalliseen järjestöön tai palvelutaloon.

Vaikka yksinäisyys voi tuntua musertavalta ja lohduttomalta, yksinäisyys ei välttämättä ole koko loppuelämän ongelma. Ystävät voivat löytyä myös aikuisiällä. Ahdistus saattaa hellittää jo sillä, että haet apua yksinäisyyteen omasta tuttavapiiristäsi. Ehkä vanhoissa kavereissa on useampikin ihminen, jota yksinäisyys kaihertaa. Jos yksinäisyys tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta ja heikentää arjessa selviämistä, kannattaa asettaa oma mielenterveys etusijalle ja hakea apua yksinäisyyteen. Hyvät ihmissuhteet ja hyvä mielenterveys kulkevat käsi kädessä, ja masennus pysyy helpommin loitolla.