Kauneus ja Terveys

Yksinäisyys voi lamaannuttaa – näin ehkäiset sitä

Yksinäisyys voi lamaannuttaa – näin ehkäiset sitä
Suomalaisista joka viides on joskus kokenut itsensä yksinäiseksi, joka kymmenes on jatkuvasti yksinäinen. Miten yksinäisyyttä voisi ehkäistä?
Julkaistu: 3.7.2017

Joskus yksin ollessasi olet saattanut miettiä olevasi yksinäinen. Hetkellisesti olet toki voinutkin olla. Yksinäisyys ja yksinolo ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

Yksinolo on usein omasta valinnasta johtuva tila tai hetki. Sillä on alku ja loppu, ja ihminen on useimmiten tasapainossa valintansa tai tilanteen kanssa.  Yksinäisyys on jotain syvemmälle juurtunutta, eikä sitä välttämättä koeta omaksi valinnaksi.

Yksinäisyyden oireet ja ilmeneminen ovat lisääntyneet ja pahentuneet Suomessa viimeisten vuosien aikana. Yksinäisyys heikentää fyysistä ja psyykkistä terveyttä, ja pahimmillaan lamauttaa ihmisen täysin. Yksinäinen jää helpommin pois töistä tai koulusta, ja hänellä on usein taloudellisia ongelmia.

LAPSUUDEN KOKEMUKSET YKSINÄISYYDEN TAUSTALLA

Lapsuuden toistuvat turvattomuutta luovat hylkäämiskokemukset, henkiset tai fyysiset, voivat aiheuttaa sen, että ihminen tottuu selviämään yksin. Asioiden jakaminen ja luottaminen saattavat olla vielä aikuisenakin vaikeaa. Turvallisuus onkin perustunne, jota ihminen tarvitsee voidakseen hyvin.

Vaikka varhaiset kokemukset saattavat unohtua, ne saattavat ilmetä myöhemmässä elämässä esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa esiintyvänä epävarmuutena tai kyvyttömyytenä muodostaa pysyviä ihmissuhteita.

Turvallisuus vaikuttaa koko ajan kaiken muun taustalla, aivan kuin sen vastakohta, turvattomuuskin. Turvallisuuden tunnetta kokeva ihminen kokee tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Hän ei joudu pelkäämään, mitä muut ihmiset hänestä sanovat tai ajattelevat.

Myös ympärillä vallitseva yhteiskunnallinen ilmapiiri voi vaikuttaa turvattomuuden ja yksinäisyyden kokemukseen. Yksinäisiä pidetään helposti huonoina ja heikkoina, ja heidät jätetään sosiaalisten ympyröiden ulkopuolelle.

YKSINÄISYYDESTÄ PITÄÄ VOIDA SANOA

Yksinäinen ihminen on ihan tavallinen ihminen, josta on syystä tai toisesta tullut yksinäinen. Yksinäinen ihminen ei pääse tästä kierteestä irti. Niin kauan kuin ajatellaan, että yksinäisyys on kamala ja ruma ongelma, se jatkuu. Yksinäisyydestä pitää puhua ja siitä pitää tehdä hyväksyttävä asia. Jokaisella tulee olla oikeus sanoa ääneen, että olen yksinäinen ja haluan asiaan muutosta.

Mitä vähemmän aikaa yksinäisyys kestää, sitä enemmän ihminen vielä yrittää muuttaa tilannetta. Usein aktiivisella yrittämisellä saadaankin toivottua muutosta aikaan.Pitkään jatkuessaan yksinäisyyden kokemus pitkittyy ja siitä alkaa muodostua vallitsevat uskomus itsestä. ”Minä olen yksinäinen.” ”Asia ei voi muuttua”.Näin yksinäisyys voi pahimmillaan johtaa luovuttamiseen. Periksi antaminen voi johtaa itsetunnon kannalta vielä huonompiin selviytymiskeinoihin, kuten masennukseen, mielialasyömiseen ja tätä kautta painonnousuun tai alkoholin liialliseen käyttöön ja alkoholisoitumiseen.

NÄIN VÄHENNÄT YKSINÄISYYTTÄ

Tätä yksinäisyyttä pystyisi parantamaan ja lieventämään yksinkertaisilla asioilla. Yksinäisyyden näkökulmasta aikuisille pitäisi antaa tukea esimerkiksi vanhemmuuteensa riittävän ajoissa. Luokkakoot kouluissa tulisi pitää riittävän pieninä, iltapäiväkerhoja tulisi olla tarjolla kaikille eikä päivähoidosta saisi tinkiä. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa, niin lapsilla kuin aikuisilla. Näin pystyttäisiin ehkäisemään syrjäytymistä jo varhaisvaiheessa, ja parantamaan aikuisten mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin.

Myös liikuntatapahtumat, kaupungin ylläpitämät salit, kuntokeskukset, lenkkipolut ja yhteistapahtumat keräävät yleensä samanhenkisiä ihmisiä yhteen. Penkkiurheilun ystäville on mukavia sporttipubeja, joissa voi käydä katsomassa matseja isommalla porukalla. Pubissa pelin katsominen ei edellytä alkoholin käyttöä. Kirjastot järjestävät monenlaisia asiakasiltoja kirjallisuuden ystäville, lääkärikeskukset iltoja terveydestään kiinnostuneille. Internetistä löytyy monenlaisia keskusteluryhmiä.Joskus ihan vain alas istuminen ja ihmisten avoin tarkkailu saa jonkun kanssa keskustelua aikaan. Yksi ystävällinen sana siellä, toinen täällä. Ehkäpä tässäkin avainsanana on uskallus. Uskallus uskoa siihen, että hyviä ihmisiä on maailma pullollaan. Ja että on omana itsenään arvokas ja tutustumisen arvoinen, että kelpaa.Ja kuka tietää. Jonain päivänä maailma voi olla erilainen.

Helsinkiläinen Liina Sievers on valmentaja ja kouluttaja. Liinan erikoisalaa on psyykkinen, ihmisen henkisistä voimavaroista ja valmiuksista lähtevä valmennus.

Lue lisää: 

Kommentoi »