Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriötä ovat sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, julkisten paikkojen pelko ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Viimeksi mainittuun liittyy ylenpalttista huolestuneisuutta ja tuskaisuutta, jotka koskevat useita elämänalueita, toimintoja ja tapahtumia. Oireet jatkuvat vähintään kuuden kuukauden ajan lähes päivittäin.

– Yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle on tyypillistä, että ihminen on tuskainen ja murehtii. Samalla hän ta­juaa, että murehtiminen on liiallista, ja ahdistuu myös siksi, sanoo psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg HUS Psykiatriasta.

Ylenpalttinen murehtiminen ei auta ratkomaan ahdistusta aiheuttavaa ongelmaa, kuten normaalisti. Tavallisessa tilanteessa esimerkiksi rahapula saattaa ahdistaa, mutta ahdistus voi johtaa siihen, että ihminen laskee rahansa, laatii budjetin ja ottaa ylimääräisen työvuoron saadakseen asiansa kuntoon.

– On tärkeää tajuta, että ahdistus on signaalitunne, joka kertoo, että jotain pahaa on tulossa ja se pitäisi ratkaista.

Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ahdistus on levinnyt niin laajalle, ettei se ratkaise mitään, vaan ruokkii itseään. Silloin rahapula saa tuskailemaan, miten rahat riittävät ensi vuonna tai jos sairastuu syöpään.

Ahdistuneisuushäiriöt ­alkavat usein nuo­ruusiässä tai varhaisaikuisuudessa, mutta yleistynyt ahdistuneisuushäiriö voi ilmaantua myöhemminkin, tosin tavallisesti alle 40-vuotiaana.

Sen taustalla on sekä geneettistä alttiutta että mallioppimista eli vanhemmilta opittua ahdistuneisuutta. Kyse voi olla myös vanhempien ylenmääräisestä huolehtimisesta ja varoittelusta, mikä on tahattomasti tukenut lapsen ahdistuneisuutta. Toisaalta taustalla voi olla turvaton lapsuus, jolloin lapsi ei ole voinut luottaa kenenkään.

– Lisäksi ahdistuneisuus voi johtua neuroottisesta persoonallisuuden piirteestä, joka on joillakin pysyvä ominaisuus. He tulkitsevat luonteenomaisesti kaikki asiat äärimmäisen uhkaaviksi. Silloin ahdistuneisuus on sekä sairaus että piirre, Stenberg sanoo.

Koronaepidemia ei ole Stenbergin käsityksen mukaan juurikaan ­lisännyt ahdistuneisuushäiriöitä eikä muitakaan psykiatrisia ongelmia. Normaali huolehtiminen on eri asia kuin sairaus.

Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsii elämänsä aikana vain 3–4 prosenttia suomalaisista. Häiriö on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Syytä tähän ei tiedetä.

– Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein muita mielenterveyden häiriöitä, erityisesti masennusta. Paraneminen onnistuu huonommin, jos ongelmia on useita samanaikaisesti.

Myös diagnoosin tekeminen on haastavaa, koska yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja masennus ovat samankaltaisia. Jos ne pääsevät kietoutumaan toisiinsa pahasti, on vaikea erottaa niitä tai hahmottaa, kumpi ilmaantui ensiksi.

Ahdistuneisuushäiriön hoito valitaan sen mukaan, miten vaikeaa haittaa siitä koituu. Jos ahdistuneisuus on hyvin lievää, hoidoksi riittävät usein terveydenhuoltoalan ammattilaisten suunnittelemat omahoito-­ohjelmat.

– Omahoito-ohjelman läpi­käymisestä on hyötyä silloinkin, kun se ei yksin riitä. Se antaa tietoa tilasta ja valmistelee mahdollisiin jatkohoitoihin, Jan-Henry Stenberg sanoo.

Jos haitta on lievä tai keski­vaikea, järkevä ensivaiheen hoito on netti­terapia, joka on tietokoneavusteista terapeutin tukemaa hoitoa. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä, ja se kestää 4–5 kuukautta. Teho on erittäin hyvä.

– Lähetteen voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri, ja hoito pääsee alkamaan jo parissa viikossa.

Jos häiriö on vaikea tai siihen liittyy muita häiriöitä tai samanaikaisia kriisejä, voidaan kokeilla lyhytterapiaa tai tarvittaessa pitkää terapiaa. Lisäksi ahdistukseen on hyviä lääkehoitoja.

– Terveelliset elämäntavat, etenkin säännöllinen liikunta, tukevat hoitoa. Sen sijaan alkoholinkäyttö lisää ahdistuneisuushäiriöiden riskiä.

Myös tupakoinnin ajatellaan lisäävän ahdistuneisuutta. Hermosauhut ­eivät auta, vaikka näin virheellisesti kuvitellaan.

Hyvällä hoidolla ahdistuneisuus­häiriöistä on mahdollista parantua. Mitä aiemmin hakeutuu hoitoon, sitä parempi on ennuste.

– Apua on saatavilla, kun osaa hakea sitä. Ahdistuneisuus ei lievity itsestään ikääntymisen myötä.

Psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg, HUS Psykiatria.

Lisätietoa hoidoista: mielenterveys.fi, nettiterapiat.fi.