Alkoholismi
Alkoholismi on krooninen sairaus, jossa mieli ja elimistö tulee riippuvaiseksi alkoholin juomisesta.
Alkoholismi hallitsee vahvasti ihmisen elämää. Alkoholisti ei pysty lopettamaan juopottelua, vaikka tietää tuhoavansa terveyttään ja aiheuttavansa läheisilleen kärsimystä.
Pakonomainen, jatkuva, addiktiivinen tai humalahakuinen alkoholin käyttö on vakava sairaustila.
Alkoholiongelma voi johtaa haimatulehdukseen ja maksakirroosiin. Se voi myös aiheuttaa unettomuutta ja masennusta. Jatkuvasti humalaa hakevalla on usein myös vaikeuksia ihmissuhteissa, työelämässä ja toimeentulossa.
Lisätietoa haimatulehduksen oireista.
Alkoholisti on erityisen altis myös tapaturmille ja hänellä on muita suurempi riski ajautua rikoksen tielle. Liikenteessä humalassa autoileva alkoholisti on vaaraksi itselle ja muille.
Humalatiloihin voi liittyä sammumista ja muistikatkoksia. Alkoholinkäytön vieroitus- ja lopetusoireyhtymä, kansankielellä krapula, saa ihmisen usein jatkamaan alkoholin haitallista käyttöä. Alkoholiongelma voi kuitenkin ilmetä ilman vieroitusoireita.
Alkoholiriippuvuus on Suomessa suuri kansanterveydellinen ongelma. Noin 10–15 % miehistä kärsii alkoholismista jossain elämänsä vaiheessa. Alkoholin suurkuluttajista 80–90 prosenttia on miehiä. Suurkuluttajista kolmannes on alkoholiriippuvaisia.
10 prosenttia suomalaisista juo noin puolet kaikesta Suomessa juodusta alkoholista. Suurin osa alkoholin aiheuttamista terveyshaitoista kohdistuu tähän ryhmään.
Vaikka alkoholismi on miehillä naisia yleisempää, on naisten kärsimä alkoholiriippuvuus viime vuosina yleistynyt.
Sukupuolen lisäksi alkoholismin kehittymiseen vaikuttaa sosiaalinen tausta. Vähiten ansaitsevilla miehillä on 5–10 kertaa suurempi riski sairastua tai kuolla alkoholin vuoksi verrattuna eniten ansaitseviin miehiin.
Alkoholismi kulkee suvussa. Etenkin nuorena alkoholismiin sairastuneilla on usein taustalla geneettistä alttiutta. Riski alkoholismiin kasvaa, jos omat vanhemmat ovat alkoholisteja.
Mikä alkoholismin lopulta laukaisee?
Päihteiden käytön taustalla voi olla esimerkiksi mielelle sietämätön avuttomuuden tunne. Avuttomuus voi johtua äkillisestä kriisistä, kuten avioerosta tai työpaikan menetyksestä. Myös kroonistunut stressi voi saada tarttumaan pulloon. Alkoholi turruttaa hetkellisesti vaikeita tunteita.
Juominen aiheuttaa muutoksia keskushermoston toiminnassa. Tämän vuoksi alkoholisti ei yleensä pysty katkaisemaan riippuvuuttaan ilman ammattiapua tai katkaisuhoitoa. Alkoholiriippuvaisen kannattaa hakea apua lääkäriltä, psykologilta, mielenterveystoimistosta tai A-klinikasta.
Alkoholismia hoidetaan vertaisryhmissä, lääkkeillä ja psykoterapialla.
Juomisen kanssa kannattaa pysytellä kohtuukäytön rajoissa. Juoma-annosten määrä ei saisi ylittää 4–5 alkoholiannosta kerralla.
Miesten alkoholinkäytön korkeaksi riskitasoksi on määritelty 24 annosta ja naisilla 16 annosta viikossa. Kohtalaisen riskin raja on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa.
Lähde: Terveyskirjasto: Alkoholiriippuvuus (alkoholismi)
