”Kiitos kun autoit!” – Mielenterveyden ongelmat huomaa usein ensimmäisenä läheinen

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ:
Suomi.fi – Väestörekisterikeskus
Pitkään kestänyttä sinnittelyä ja mielen ongelmia on joskus helppo piilotella itseltään. Usein läheinen havaitsee ensimmäisenä, miten pulassa toinen on, ja lainaa voimiaan, kun toinen ei jaksa.
Kuvat Getty Images

Kun teini-ikäinen sisarukseni jäi kiinni päihteidenkäytöstä, paljastui, että hän kärsii vakavasta masennuksesta ja muista mielenterveysongelmista.

Tie on ollut tosi pitkä. Vuosien varrella olen ennen kaikkea kannustanut häntä hakemaan ammattiapua. Toisinaan se on tarkoittanut sitä, että olen ottanut itse yhteyttä johonkin tahoon, antanut yhteystietoja tai ollut mukana tapaamassa ammattilaisia.

Muussa arjessa tärkeintä on ollut olla se tavallisesti läsnä oleva sisko, jonka kanssa voi tehdä samoja asioita kuin terveenäkin, vaikka käydä leffassa tai syömässä.

Isä, äiti, sisko, veli, työ- ja koulukaverit huomaavat usein ensimmäisenä, kun läheisen henkiset voimat ovat alkaneet hiipua tai mielenterveys järkkynyt. Huomion jälkeen pitää olla rohkea ja puuttua asiaan.

Vaikeudet lapsiperheessä

Lapsiperheet saavat apua ja tukea lasten kasvattamiseen, talouteen, terveyteen ja jaksamiseen liittyvissä vaikeuksissa. Lue lisää aiheesta Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi-palvelusta >>

Näistä merkeistä voit tunnistaa ongelmat

Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana jonkun mielenterveyden häiriön. Mielenterveysongelmat eivät aina kylillä huutele, että hei, täällä meitä nyt olisi. Välillä signaalit ovat heikkoja, mutta toistuessaan ne kiinnittävät huomiomme.

Kaverini käytös muuttui. Ennen hän oli iloinen ja innokas, yllättäen hänestä tuli kyyninen, itkuinen ja vähän pelottavakin. Yhteinen tuttumme kertoi hänen suutahtaneen pienestä asiasta ja alkaneen tiuskia. Tuttua oli pelottanut.

Kun kysyin, miten kaverini voi, hän kertoi lähipiirinsä kurjista tapahtumista. Hän itki kertoessaan. Tarjosin apua ja yllätyin, kun hän suostui, että etsin hänelle keskusteluapua. Ehkä hän ei olisi itse jaksanut. Sattumalta tunsin henkilön, joka tiesi nopeaa keskusteluapua tarjoavan tahon. Saimme yhteistyöllä ensiapua tilanteeseen jo seuraavaksi päiväksi.

Tuntui, että jo tarinan jakaminen ja avun tarjoaminen helpottivat kaveriani vähän - hän ei ollutkaan tilanteessa ihan yksin.

Ihan tavalliset huomiot voivat kertoa läheiselle avun tarpeesta.

– Kannattaa ensinnäkin huomata muutokset, ne ovat tärkeitä. Ne, jotka kertovat, että kaikki ei ole samalla tavalla kuin ennen, sanoo Maarit Lassander Mieli Suomen Mielenterveys ry.:stä.

Merkit voivat olla tutun oloisia. Samantyyppistä oireilua on ehkä ollut aikaisemminkin, mutta nyt mukana voi olla jotain uutta. Läheinen voi tarvita unta määrättömästi enemmän tai päinvastoin hän voi heräillä jatkuvasti ja tuntea, ettei saa unta. Ruokahalu katoaa tai kasvaa rajattomaksi.

Merkit voivat näkyä ulkonäössäkin, kun henkilökohtaisen hygienian hoito ei enää sujukaan. Kun ystävä ei enää jaksa hakea kaapista puhtaita vaatteita.

– Voi olla, että harrastukset lakkaavat, ihminen vetäytyy pois normaalista vapaa-ajan vietosta ja kaikesta siitä, mikä on ollut henkilölle tyypillistä sosiaalista elämää, Maarit Lassander kuvailee.

Ärtyisyys tai ihan vain erilainen käytös, johon ei ole minkäänlaista selitystä, saattaa olla hälytysmerkki. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä oireena voi olla myös epätyypillinen yliaktiivisuus, itseluottamus ja euforia tai hyvän olon tunne.

Lisääntynyt päihteiden, lääkkeiden tai muiden huumaavien aineiden käyttö saattaa myös olla merkki huolestuttavasta muutoksesta.

Apua mielenterveyden ongelmissa

Mielialan ja mielenterveyden ongelmiin saa apua terveyskeskuksesta ja päivystyksestä. Lue lisää Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi-palvelusta >>

Näin voit avata keskustelun

Ihan tavallisena aamuna kysyin työkaverilta, mitä kuuluu. Kun hänen silmänsä täyttyivät kyynelistä ja alahuuli alkoi väpättää, tajusin, että jotain on vialla. Pyysin, että hän lähtisi lounaalle ja kertoisi, mikä on hätänä. Selvisi, että hänellä on vaikea tilanne kotona. Sovimme, että syömme säännöllisesti kahdestaan, jotta hän voi puhua, minä kuunnella ja olla tukena.

Joskus voi hieman jännittää lähestyä toista, kun epäröi hänen hyvinvointiaan. Maarit Lassander kertoo ympäri Suomea järjestettävistä Mielenterveyden ensiapu -koulutuksista, joissa neuvotaan hyvä ja simppeli toimintamalli.

– Kannattaa lähteä kysymään, miten sä voit. Kun toinen on kuormittunut ja mahdollisesti oireileva, vastaus ei ole aina kauhean myönteinen.

– Sano hänelle, mitä konkreettisia asioita olet huomannut: "Olet tosi kiireinen, et ehdi käymään lenkillä, olet koko ajan töissä, et nuku kunnolla". Kerro se konkreettinen asia, jonka olet huomannut.

Älä tulkitse. Kysy vain, miten voit, mitä on meneillään. Kysy nykytilannetta.

Näin heität pallon läheisellesi ja on hänen itsensä päätettävissä, miten paljon hän haluaa avautua. Kun kysyt neutraalisti ja ystävällisesti, toinen luultavimmin haluaa kertoa omasta voinnistaan.

Toisen henkilön puolesta asiointi

Suomi.fin valtuutuspalvelun avulla voit hakea esimerkiksi iäkkään isovanhempasi tai muistisairaan naapurisi lääkkeet apteekista. Lue lisää Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi-palvelusta >>

Kuuntele kummallakin korvalla

On tärkeää, että kuuntelet vastauksen avoimesti ja tuomitsematta. Älä tuputa omia mielipiteitäsi ja ehdotuksiasi.

– Vaikka kerrottu asia kuulostaisi vieraalta, ole mahdollisimman avoin sille, äläkä pelottele puhujaa heti alussa, Maarit Lassander neuvoo.

Kuuntelemisen jälkeen on hyvä yhdessä kartoittaa, miten asioita voisi hoitaa eteenpäin.

Minusta kriisitilanteessa on tärkeää, että auttaja ottaa aktiivisen roolin ja tarjoutuu tueksi. Kokemuksesta tiedän itse, ettei apua välttämättä jaksa itse edes pyytää. Silloin on parasta, kun ystävä pyytämättä halaa ja huolehtii, että heikoilla oleva saa puhua, syödä ja muistaa välillä ulkoillakin.

Jos läheisesi oireilee selvästi, etsikää ammattilaisen apua.

– Perheenjäsen ei ole terapeutti eikä hän voi tehdä ammattilaisen työtä. Läheinen voi tunnistaa ja ohjata eteenpäin, sekä tunnistaa omat voimavaransa, Maarit Lassander sanoo.

Tukea läheisen tai omiin mielialan ja mielenterveyden ongelmiin saat terveyskeskuksesta ja päivystyksestä. Kriisikeskuspuhelin auttaa numerossa 010 195 202. Kiireellisessä, henkeä uhkaavassa tilanteessa, soita hätänumeroon 112.

Apua voit saada montaa kanavaa pitkin. Väestörekisterikeskuksen Suomi.fin artikkelit ja ohjepankit sisältävät luotettavat, viimeisimmät ja ajantasaiset ohjeet viranomaisilta eri elämäntilanteisiin. Palvelussa on linkit kaikkiin tarvitsemiisi viranomaispalveluihin. Suomi.fi neuvoo sinut askel askeleelta eteenpäin.

Näin voit pyytää valtuutusta arjen asioiden hoitamiseen

Psykologisen avun hankkimisen lisäksi läheisesi saattaa tarvita myös apua käytännön asioissa. Suomi.fin valtuutuspalvelun avulla on tehty jo yli 10 miljoonaa asiointia yrityksen tai toisen henkilön puolesta.

Valtuutuksen avulla sinäkin voit hakea esimerkiksi iäkkään isovanhempasi tai muistisairaan naapurisi lääkkeet apteekista tai auttaa häntä esimerkiksi Omavero-palvelussa asioimisessa. Jokainen meistä voi itse valtuuttaa toisen ihmisen tai yrityksen hoitamaan asioitasi puolestaan. Helpointa toiselle ihmiselle on, että haet itse valtuutusta.

1. Tunnistaudu Suomi.fihin. Tavallisimmin se tehdään tietoturvallisesti omilla pankkitunnuksilla.

2. Siirry Valtuudet-osioon. Siellä voit sekä antaa valtuudet tai pyytää niitä.

3. Valitse listalta, mihin asioihin tarvitset tai haluat antaa valtuutuksen. Listalta löytyy esimerkiksi apteekkiasiointi.

4. Määrittele valtuutukselle aloitus- ja lopetuspäivämäärä.

5. Vahvista pyyntösi.

6. Pyydä valtuutuksen antajaa kirjautumaan Suomi.fissä. Siellä hän näkee valtuutuspyynnön ja voi vahvistaa sen.

Lue lisää valtuuttamisesta Suomi.fistä ja katso vaihe vaiheelta -video, miten pyydetään asiointivaltuutta henkilönä.

Artikkelin lähteet Suomi.fi. Kuvien henkilöt eivät liity haastatteluihin.

Julkaistu: 15.10.2019