Psykoterapiasta on usein apua kriisien käsittelyssä

Mitä pitää tietää, kun hakeutuu psykoterapiaan? Tarjolla on monenlaisia terapiasuuntia. Sopivan psykoterapeutin etsinnässä tarvitaan usein omaa aloitteellisuutta ja harkintaa.

Psykoterapiasta haetaan apua monenlaisten traumojen ja psyykkisten solmujen ratkaisuun. Apua voidaan tarvita niin äkilliseen elämänkriisiin kuin pitkäaikaiseen psyykkiseen oireiluunkin.

– Apua kannattaa hakea, kun oireet tai henkinen paha olo häiritsevät elämää. Psykoterapia voi lisätä ymmärrystä siitä, mistä oireet kumpuavat. Se voi antaa työkaluja käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia sekä muuttaa haitallisia käyttäytymismalleja, sanoo psykoterapian erikoispsykologi Salla Vuoristo-­Myllys Psyykkisen hyvinvoinnin keskus Kompista.

Psykoterapia on osoitettu toimivaksi hoitomuodoksi monenlaisten psyykkisten häiriöiden hoidossa. Masennuksen, ahdistushäiriöiden ja muiden psyykkisten sairauksien lisäksi psykoterapiasta on usein apua esimerkiksi äkillisten kriisien ja menetysten käsittelyssä.

Lue lisäksi: Traumaattisen kriisin läpikäyminen on monivaiheinen ja työläs prosessi

Psykoterapia on monesti hyödyllistä myös esimerkiksi uni- ja syömishäiriöiden sekä kroonisen väsymysoireyhtymän hoidossa, riippuvuuksista irrottautumisessa tai jopa osana joidenkin fyysisten sairauksien, kuten kiputilojen, hoitoa.

– Psykoterapian avulla pystytään yleensä vähentämään haitallista psyykkistä oireilua tai saamaan sitä paremmin hallintaan. Lisäksi terapian aikana tapahtuu usein psykologista muutosta, joka lisää asiakkaan itsetuntemusta ja elämänhallintaa. Kun tunnistaa ja ymmärtää tunteensa sekä haitalliset ajattelu- ja toimintamallinsa, lisääntyy yleensä kyky ohjata omaa elämää ja nähdä tilanteet uudesta perspektiivistä. Tyypillisesti psyykkinen joustavuus lisääntyy psykoterapiassa, Salla Vuoristo-Myllys sanoo.

Parhaimmillaan psykoterapiassa koettu hyvä ja lämmin vuorovaikutussuhde psykoterapeuttiin voi korjata esimerkiksi lapsuuden vaille jäämisen kokemuksia. Terapia saattaa myös kirkastaa omia elämänarvoja ja tuoda uudenlaista optimismia.

Hoitoprosessin onnistumisen kannalta on oleellista löytää itselle sopiva psykoterapeutti. Terapiassa korostuvat hyvä vuorovaikutus ja yhteistyö terapeutin ja asiakkaan välillä.

– Terapian tuloksellisuus on yksilöllistä. On valtavan tärkeää löytää oikea henkilö omaksi psykoterapeutiksi.

Terapiaan voi hakeutua joko julkisen tai yksityisen terveydenhoidon kautta. Psykoterapiaan voi etsiytyä myös ilman lähetettä, mutta usein ensimmäinen hoitokontakti on oma lääkäri terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa.

Julkisella puolella hoitoonpääsyn kriteerit ovat tyypillisesti olleet tiukemmat. Toisaalta joillakin paikkakunnilla on madallettu kynnystä päästä esimerkiksi nettiterapiaan tai lyhytpsykoterapiaan terveyskeskuksen kautta.

Kuka tahansa voi varata ajan yksityisellä sektorilla työskentelevälle psykoterapeutille. Usein ongelmista tulee kuitenkin ensin puhetta oman lääkärin luona. Apuna ongelman kartoittamisessa voi olla myös psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykologi. Psykiatri puolestaan arvioi hoidon tarvetta lääkärin näkökulmasta, määrää tarvittaessa lääkkeitä ja arvioi potilaan mahdollisuutta saada Kelan tukea psykoterapiaan.

Yksityisellä psykoterapeutilla käynti maksaa tyypillisesti 70–120 euroa / 45 minuuttia. Kelan kuntoutustuki voi korvata osan psykoterapian kustannuksista, mutta sen saamiseksi tarvitaan psykiatrin lausunto ensimmäiseen tukihakemukseen. Kelan korvaaman psykoterapian tarkoituksena on tukea työ- ja opiskelukykyä, joten esimerkiksi seniorikansalaiset eivät pääse tuen piiriin.

Kelan kuntoutustuen kynnystä on viime vuosina madallettu, sillä psykoterapian tarve arvioidaan suureksi. Monet yritykset kustantavat työntekijöilleen etenkin lyhytkestoista psykoterapiaa. Sairauskuluvakuutuksiinkin voi kuulua korvaus lyhytterapioista.

Tähän kysymykseen vastaaminen on hankalinta, sillä terapeuteista on monin paikoin kova pula.

– Tarjonta ei vastaa kysyntää, Salla Vuoristo­-Myllys myöntää. Hän itse pitää vastaanottoa Helsingissä.

Asiakas voi joutua kyselemään jopa usealta kymmeneltä psykoterapeutilta, ennen kuin löytää vapaita aikoja. Ensimmäinen terapeutti ei kuitenkaan aina ole sopiva, jos esimerkiksi hyvää vuorovaikutusta ei tunnu syntyvän.

Psykoterapeuttien nimilistoja voi etsiä internetistä tai pyytää vinkkejä esimerkiksi lähetteen kirjoittaneelta psykiatrilta. Psykoterapeuttiyhdistykset julkaisevat omia listojaan. Vapaina ammatinharjoittajina toimivat psykoterapeutit ilmoittavat palveluistaan usein isommissa markkinointiportaaleissa. Tällöin asiakkaan on myös helpompi vertailla terapeuttien kirjoa.

– Vertailua kannattaa tehdä, sillä valinta on hoidon onnistumisen kannalta olennaista. Terapeutin etsintään voi myös käyttää ammattilaisia, kuten psykoterapia-arvioiden tekemiseen perehtynyttä psykologia. Yleensä suosittelemme aina varaamaan koemielessä ensin yhden tapaamisen. Vasta sen jälkeen sovitaan mahdollisesta käyntien sarjasta.

Psykoterapian pituus on tärkeä osa suunnitelmaa, ja yleensä se sovitaan etukäteen. Lyhimmät psykoterapeuttiset interventiot voivat sisältää vaikkapa vain viisi tapaamista.

Lyhytterapiaksi kutsutaan myös esimerkiksi 4–10 kerran tai 10–20 kerran tapaamisia.

Pisimmillään terapia voi kestää vuosia. Hoitoa voi saada yksilöterapiana, ryhmäterapiana tai pari- tai perheterapiana.

– Joskus on perusteltua ottaa terapiaan mukaan esimerkiksi puoliso, jos hän liittyy olennaisesti käsiteltävään asiaan. Lasten terapiassa ei yleensä oikein edes voi hoitaa pelkkää lasta. On tärkeää tukea vanhemmuutta ja perhettä ja ottaa perhe mukaan terapiaprosessiin.

Terapiaa voi saada myös etänä – tällöin asiakkaan ja terapeutin tapaaminen toteutetaan esimerkiksi videopuhelun välityksellä. Nettityökalut tarjoavat itsehoitomenetelmiä lievempien psyykkisten ongelmien hoitoon. Tällaiset terapiamuodot yleistynevät tulevaisuudessa.

Psykoterapiasuuntauksia on monia. Kaikki psykoterapeutit hoitavat yleisimpiä psyykkisiä häiriöitä ja elämänkriisien aiheuttamaa ahdistusta, mutta jotkin menetelmät sopivat joihinkin tilanteisiin tai oireisiin toisia paremmin.

Psykoanalyysillä ja psykodynaamisella psykoterapialla on pisin historia Suomessa. Terapia on tyypillisesti pitkäkestoinen, usein vuosien mittainen. Siinä käsitellään asiakkaan tämänhetkisiä kokemuksia ja elämänhistoriaa tutkivalla työotteella. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta itsestä ja tunteista. Terapia on intensiivistä, ja usein terapeuttia tavataan 2–3 kertaa viikossa.

Kognitiivisessa psykoterapiassa työstetään haittaa tuottavia ajatuksia ja niihin liittyviä tunteita. Taustalla on käsitys, että ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen liittyvät toisiinsa. Jos voi muokata ajatuksiaan joustavammiksi, myös käyttäytymistään voi muuttaa. Kognitiivisessa terapiassa harjoitellaan usein uusia käyttäytymis- ja toimintatapoja. Terapiaan voi kuulua erilaisia harjoituksia.

Terapiamuodon lähtökohtana voi olla myös jokin muu apuväline kuin pelkästään puhuminen. Erilaiset taideterapiat hyödyntävät asiakkaalle usein läheistä taiteen aluetta – musiikkia, kirjoittamista, kuvataidetta, tanssia tai näyttelemistä. Joskus on helpompaa ja avoimempaa kommunikoida muuten kuin sanojen avulla.

Integratiivisessa psykoterapiassa hyödynnetään useita terapia­suuntauksia asiakkaan tarpeiden mukaan. Taustalla on myös ajatus, ettei terapian onnistumista ratkaise niinkään sen suuntaus vaan prosessin yleiset tärkeät asiat, kuten asiakkaan ja terapeutin välille syntyvä yhteistyösuhde.

Ratkaisu- tai voimavarakeskeinen psykoterapia suuntautuu tulevaisuuteen. Terapian tavoite on lisätä voimavaroja ja herätellä toiveikkuutta ja tavoitteellisuutta. Olennainen kysymys on, miten asiakas haluaisi asioiden olevan. Terapiassa hyödynnetään asiakkaan vahvuuksia ja taitoja sekä etsitään luovia ratkaisuja ja uusia näkökulmia ongelmien ratkaisuun.

Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 5/2019.