Terve.fi

Traumaattisen kriisin läpikäyminen on monivaiheinen ja työläs prosessi

Traumaattisen kriisin läpikäyminen on monivaiheinen ja työläs prosessi

Traumaattinen kriisi on seurausta yllättävästä ja voimakkaasta tapahtumasta, johon liittyy ihmisen voimavarat hetkellisesti ylittävä tunnejärkytys.
Teksti Lauri Leinonen
Mainos

Traumaattinen kriisi on seurausta yllättävästä ja epänormaalin voimakkaasta tapahtumasta, johon liittyy ihmisen voimavarat hetkellisesti ylittävä tunnejärkytys.

Kriisin läpikäymiseen saattaa liittyä monenlaisia oireita ja tuntemuksia, kuten ahdistusta, masentuneisuutta, unettomuutta, ärtyneisyyttä ja fyysisiä kipuja. Jokaisen kyky sietää vaikeasti käsiteltäviä tapahtumia on hyvin erilainen.

Läheisen kuolema, itsemurha, vakavat sairaudet, irtisanominen työstä, väkivallan kohtaaminen tai pelko väkivallan kohteeksi joutumisesta voivat johtaa henkiseen haavoittumiseen ja traumaattisen kriisin syntyyn.

Traumaattisen kriisin läpikäyminen ja käsittely on usein tuskallinen ja työläs prosessi, joka vaatii useimmiten välitöntä jälkihoitoa ja tukea.

Traumaattisen kriisin vaiheet:

Shokkivaihe

Shokkivaihe alkaa heti kriisin laukaisseen tilanteen jälkeen. Tällöin ihminen ei vielä kykene käsittämään tapahtunutta, vaan saattaa jopa kieltää sen. Joskus shokkivaiheessa olevan reaktiot voivat olla omituisia tai pelottavia. Jotkut saattavat kiihtyä voimakkaasti, osa saattaa käyttäytyä mekaanisesti sulkemalla tunteet pois. Välillä lamaantuminen ja kiihtyneisyys saattavat vaihdella vuoronperään.

Reaktioilla on psyykettä suojaava merkitys. Ihminen ei aina kykene käsittelemään elämää järkyttänyttä tapahtumaa lyhyessä ajassa. Shokkivaihe antaa aikaa käsitellä ja kohdata tapahtumat.

Shokkivaiheessa olevan kanssa kannattaa keskustella hyvin rauhallisesti ja selkeästi, sillä shokissa olevan kyky vastaanottaa informaatiota on heikko. Henkilöt eivät aina edes muista shokkivaiheen tapahtumia ollenkaan. Tavallisesti shokkivaihe kestää joistain hetkistä muutamaan vuorokauteen.

Reaktiovaihe

Reaktiovaiheessa ihminen alkaa pikkuhiljaa muodostamaan käsitystä tapahtumien kulusta ja niiden merkityksestä. Reaktiovaiheen alussa voi esiintyä outoja tuntemuksia, kuten tuntemus kuolleen ihmisen läsnäolosta, sillä mieli yrittää vielä kieltää tapahtunutta.

Kriisin aiheuttanut tapahtuma saattaa palata mieleen elävinä muistikuvina hereillä ollessa tai nukkuessa.

Reaktiovaiheeseen voi liittyä masentuneisuutta, pelkoa, ahdistusta, ruokahaluttomuutta, itsensä tai toisten syyllistämistä ja tunteiden peittämistä. Usein ihmiset reagoivat myös fyysisesti, esimerkiksi vapina ja pahoinvointi ovat yleisiä ruumiillisia oireita.

Reaktiovaiheessa oleva ihminen tarvitsee usein mahdollisuuden tulla kuulluksi. Joillain saattaa olla tarve toistaa tapahtumien kulkua yhä uudelleen, mikä saattaa tuntua läheisistä hyvinkin raskaalta ja uuvuttavalta. On kumminkin tärkeää muistaa, että puhuminen on traumaattisesta kriisistä toipuvan kannalta erittäin tärkeää. Keskustelun kautta ihminen alkaa ymmärtämään tapahtumaa ja sen merkityksiä.

Reaktiovaihe voi olla muutaman viikon tai kuukauden mittainen.

Käsittelyvaihe

Käsittelyvaiheessa kriisin aiheuttanutta tapahtumaa aletaan ymmärtää ja hyväksyä eikä sitä enää kielletä. Ihminen alkaa olla valmis kohtaamaan tapahtuman kaikki eri tasot ja hän pystyy hyväksymään oman muuttuneen tilanteensa. Ajatukset eivät liiku ainoastaan kriisin aiheuttaneessa tapahtumassa, mutta tulevaisuuden pohtiminen voi olla vielä usein liian aikaista.

Muisti- ja keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys ja sosiaalisista suhteista vetäytyminen voivat olla vielä käsittelyvaiheen oireita, mutta toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala kohenee.

Käsittelyvaiheessa läheisensä menettänyt on valmis aloittamaan varsinaisen surutyön. Käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista jopa vuosiin.

Uudelleensuuntautumisen vaihe

Traumaattisen kriisin viimeisessä vaiheessa ihminen on kyennyt käsittelemään tapahtuneen sillä tavalla, että se ei enää rajoita elämää. Tapahtuma ei enää kuluta mielenterveyttä, vaan kokemus saattaa jopa tuoda lisää voimavaroja ja ihminen on paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä.

Kriisin kulku ei useinkaan ole suoraviivaista, vaan kriisistä muistuttavat asiat saattavat nostaa mieleen negatiivisia tuntemuksia ja tuottaa ahdistusta.

Uudelleensuuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen. Ihminen kykenee suuntautumaan tulevaisuuteen ja luottamus elämään palautuu. Tapahtumasta tulee merkittävä osa omaa elämäntarinaa ja identiteettiä. Elämä voittaa.

Lähteet:

Suomen Mielenterveysseura

Lapin yliopisto

Julkaistu: 26.8.2016