Onnetonta oloa voi myös parantaa luonnollisilla keinoilla. Ben Furman neuvoo, miten nouset murheen alhosta ilman lääkkeitä.
Eikö mikään oikein huvita? Tunnetko itsesi alakuloiseksi tai jopa masentuneeksi? Ehkä sairastuit, avioero on edessä, jäit työttömäksi, menetit jonkun läheisen, jouduit kokemaan jotakin järkyttävää tai pienet asiat kasautuvat isoksi murheeksi.
Tilanne ei ole lainkaan niin toivoton kuin äkkipäätä tuntuu. Ehkä alakulolle ei edes löydy selvää syytä.
Ole kuitenkin tarkkana, miten omaa onnetonta oloasi kutsut. Jos annat sille lääketieteellisen nimen, masennuksen, siitä tulee mielessäsi sairaus, josta pitää parantua nopeasti. Se vaikeuttaa toipumista. Näin vakuuttaa psykiatri Ben Furman.
– Armollisempaa on ajatella, että onneton olo kuuluu luonnollisena osana elämään. Ennen pitkää aallonpohja on taas ylitetty. Jos ihminen paranee pahasta olostaan luonnollisin keinoin ilman lääkkeitä, hänellä on paljon pienempi mahdollisuus masentua uudelleen. Kun hän löytää omia, luovia keinoja, itsearvostus kasvaa, Furman toteaa.
Hän edustaa ratkaisukeskeistä terapiasuuntausta.
Elämänilon katoaminen
Ben Furman ei tee eroa alakulon ja masennuksen välillä vaan kutsuu asiaa elämänilon katoamiseksi. Hän kokosi kirjan ratkaisukeskeiseen terapiaan pohjautuvista, elämäniloa uudelleen rakentavista keinoista. Harjoituksia on lukuisia, mutta nyt voit kokeilla niistä muutamia.
Tehtävien avulla voit tietoisesti muuntaa kielteisiä tunteita myönteisiksi ja palauttaa siten vähitellen elämäniloasi. Jos omat voimat riittävät, tee tehtäviä itseksesi. Jos olosi on oikein onneton, pyydä ystävää, kumppania tai puolisoa avuksi. Jos et jaksa edes tavata ketään, tarvitset ehkä lääkärin apua.
Onnettomaan olotilaan voi sisältyä myös jotain myönteistä: opit jotakin uutta, kasvat ihmisenä tai kiität myöhemmin itseäsi, kun uskalsit tehdä päätöksiä.
7 vinkkiä elämänilon löytämiseen
1. Löydä oma viisautesi
Tiedät ongelmiisi ratkaisun, mutta et vain tiedä sitä. Sisäiseen viisauteen ei pääse käsiksi helposti.
Aina on hyvä kysyä neuvoa ystävältä tai osallistua samantyyppisiä asioita kokeneiden ihmisten, vertaisryhmien, tapaamisiin. Kun kuulet, mistä muut ovat saaneet apua, voit ottaa mallia tai rohkaistut etsimään omia keinojasi.
Omaa sisäistä viisauttasi voit lähestyä myös mielikuvituksen avulla: tee matka tulevaisuuteen. Kuvittele, että vuosi on kulunut ja elät jo onnellista aikaa.
Yritä tehdä kuvitelmasta mahdollisimman elävä. Missä olet töissä, mitä sinulle on tapahtunut, keitä ystäviä sinulla on, miten voit? Kysy seuraavaksi tulevaisuudesta käsin itseltäsi, mikä sinua auttoi paranemaan.
– Yllättäen ihmiset löytävät vastauksia kysymykseen eli alkavat saada yhteyttä omaan viisauteensa, Furman sanoo.
Tai kokeile toista harjoitusta. Kuvittele, että kohtaat jonkun tuntemasi ihmisen, jota arvostat. Hän on mielestäsi viisas ihminen. Jos sinusta tuntuu, ettet tunne ketään viisasta ihmistä, mieti, oletko joskus tuntenut. Viisas ihminen voi yhtä hyvin olla joku, jota et ole koskaan tavannut mutta jonka mielipiteitä ja elämäntyyliä arvostat tai olet arvostanut.
Voit arvostaa esimerkiksi Mahatma Gandhia. Silloin seuraava kysymys on: mitähän Gandhi olisi neuvonut tällaisessa tilanteessa tekemään? Vaikka vastaus on omasi, ajatusleikki auttaa murtamaan ajatuksiesi jumin ja miettimään asioita luovasti.
– Olen käyttänyt itsekin menetelmää, kun en ole päässyt jossakin asiassa eteenpäin. Olen kysynyt neuvoa mielikuvituksessani psykoterapeutti Milton H. Ericksonilta ja löytänyt asioita, joita en olisi ikinä muuten keksinyt, Furman sanoo.
2. Varaudu vaikeisiin päiviin
Olosi on jo ehkä hieman parantunut, mutta jokin asia saa sinut lähtöruutuun ja petyt valtavasti. Käy kuin painonhallinnassa: ensin laihdut useita kiloja, mutta repsahdat hetkellisesti, ja vaaka näyttää taas suurempia lukemia.
Jotta takapakit eivät tuntuisi niin pahoilta, sinun kannattaa varautua niihin etukäteen. Tärkein asia on varautuminen eli tieto siitä, että olo ei muutu paremmaksi päivä päivältä, vaan välillä se voi tilapäisesti huonontua. Jokaisen pitää löytää sitten omat keinonsa, mistä saa toivoa pinnistellä eteenpäin.
Furman kertoo eräästä potilaasta, joka voi jo hyvin mutta pelkäsi kuollakseen masennuksen pahenemista. Hänen kanssaan sovittiin, että jos jonakin aamuna tuntuu pahalta, hän voi rauhassa pitää masennuspäivän. Kun hän antoi itselleen luvan olla maassa kerran viikossa, hän pääsi pelostaan ja alkoi uskoa, että selviää.
Kärsimättömyys on osa ongelmaa. Kun meidän pitäisi nukkua, mutta emme saa unta, tulemme kärsimättömiksi ja pelkäämme, että olemme liian väsyneitä aamulla. Samalla tavalla kärsimättömyys muuttuu osaksi masennusongelmaa. Sairaudesta pitäisi parantua mahdollisimman pian!
– Kun lääkärit määräävät lääkkeitä, he kehottavat potilasta odottamaan rauhassa jonkin aikaa, ennen kuin lääke alkaa vaikuttaa. Kannattaa ajatella, että kaikki aikanaan. Kärsimättömyys ja taistelu masennusta vastaan uuvuttavat, olotilan hyväksyminen helpottaa.
3. Kiitä kannustajiasi, vaikka vain kuvitteellisesti
Kiitollisuuden tunteella on parantava vaikutus. Se on tieteellisesti todistettu. Jos pystyt herättelemään kiitollisuutta esimerkiksi niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat sinua tukeneet, alat voida entistä paremmin.
Tapoja on vaikka kuinka paljon. Voit viedä vaikka ruusun jokaiselle tai järjestää koko joukolle oikein kunnon juhlat. Jos se tuntuu liian vaativalta, ota taas mielikuvitus käyttöösi. Voit kiittää mielessäsi kaikkia vuorollaan tai miettiä, keitä ihmisiä kutsuisit kuvitteelliseen juhlatilaisuuteesi. Ketkä ovat sinua matkan varrella tukeneet? Mistä kutakin heistä siellä kiittäisit?
Mielikuvituksella on suuri voima. Aivotutkimus on todistanut, että aivoissa aktivoituvat samat solut silloin, kun asiat todellisuudessa tapahtuvat, kuin silloin, kun ihminen kuvittelee niiden tapahtuvan.
4.Tee voimainventaario
Yksi tapa lisätä toiveikkuutta on listata omat sisäiset voimavarat. Voit piirtää myös auringon, josta lähtee säteitä eri suuntiin. Kirjoita nyt voimavaroja eri säteille. Jos et yksin keksi mitään, pyydä avuksesi ystäväsi. Alakuloinen ihminen ei aluksi löydä itsestään helposti voimavaroja.
Aloita listaamalla sisäisiä voimavaroja, kuten omia vahvuuksiasi, taitojasi ja ominaisuuksiasi. Voit huomata, että olet hyvä ruoanlaitossa, osaat useita kieliä, olet ollut oivallinen tanssija vaikka et ole sitä pitkään aikaan harrastanut, lapset viihtyvät seurassasi, sinulla on kyky tuntea myötätuntoa…
Listaa tämän jälkeen ulkoiset voimavarat eli ihmiset ja asiat, jotka ovat auttaneet ja inspiroineet elämässäsi.
Hyvä jatkokysymys jokaisen voimavaran kohdalla on, miten voisit hyödyntää sitä tänä päivänä. Jos pidät klassisesta musiikista, mitä jos menisit konserttiin? Jos kirkko on antanut sinulle nuorena voimavaroja, miten se voisi auttaa sinua tänä päivänä? Huomasitko, että lähipiirissäsi on tämäkin ihminen, joka on aina ollut valmis tukemaan sinua?
Mitä enemmän tulet tietoiseksi, että sinulla on sekä omia voimavaroja että ympäristön tukea, sitä toiveikkaampi sinusta tulee.
5. Muuta suhtautumistasi toiseen ihmiseen
Tuntuuko sinusta, että olisit paljon onnellisempi, jos tietty ihminen ei pilaisi elämääsi? Hän voi olla esimerkiksi joku ihminen lähipiirissäsi tai työpaikalla.
Jos et pääse ihmisestä eroon, on viisasta yrittää muuttaa suhtautumistasi häneen. Ota taas avuksi mielikuvituksesi. Kuvittele, että olet saanut ylimaallisen kyvyn. Kun kohtaat ihmisen, hänen käytöksensä ei hetkauta sinua enää millään tavalla, olet sen yläpuolella. Näin valmennat aivojasi kohtaamaan hänet todellisuudessa. Voit myös kuvitella, että hän on alaston tai muuttuu hiireksi.
– Leikittelevillä mielikuvilla voimme vaikuttaa tunteisiimme ja asennoitua tilanteisiin uudella tavalla.
6. Sopeudu uuteen tilanteeseen
“Anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne, jotka voin, ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.” Tämä AA-liikkeen mielenrauhan rukous on suuri viisaus. Muistuta itsellesi, että jotkin asiat ovat sellaisia, ettei niitä voi muuttaa ja ne pitää vain hyväksyä. Joidenkin asioiden hyväksi taas pitää tehdä kaikki mahdollinen, sillä muuten jää paha mieli.
Aina näiden kahden asian erottaminen ei ole helppoa. On vain pysähdyttävä ja kysyttävä, onko tämä sellainen asia, jolle en voi mitään.
– Jos esimerkiksi joku läheisesi käyttää huumeita ja olet tehnyt kaikkesi, ettei näin tapahtuisi, mutta se ei ole auttanut, voit sanoa itsellesi: olen tehnyt parhaani, nyt en voi muuta, minun on vain elettävä asian kanssa. Joskus käy paradoksaalisesti niin, että kun ei enää yritä, asiat alkavat korjaantua.
7. Ulkoista kärsimys
Jos esimerkiksi sairastumme vakavasti tai on muuten vaikeaa, voimme kokea pahan aiheuttajan mustana möykkynä itsessämme. Australiassa kehitetyssä narratiivisessa terapiasuuntauksessa mitä tahansa psyykkistä ongelmaa voidaan käsitellä niin sanotun terapeuttisen ulkoistamisen avulla.
Voimme kuvitella, että jokin hahmo tai olento vaikuttaa mielialaamme ja estää kokemasta elämäniloa. Hahmo voi olla peikko tai mikä tahansa. Suositussa lastenlaulussa känkkäränkkä saa lapset kränäämään ja temppuilemaan.
Ulkoistamisen avulla on mahdollista saada lisää taistelutahtoa: on hiljennettävä kiusaava olento ja otettava oma elämä haltuun. Voit kysyä, mitä tämä peikko haluaa sinun tekevän ja mitä itse haluat parantuaksesi tehdä. Se haluaa, että jäät sängynpohjalle, mutta sinä haluat nousta ja lähteä lenkille. Se toivoo, että päivä päivän jälkeen mietit jotakin ikävää asiaa, mutta sinä panet asialle pisteen ja teet jotakin mieluisaa.
Aina menetelmä ei toimi.
– Ulkoistaminen voi palvella myös päinvastaista tarkoitusta, eli sillä selitetään, miksi muutos ei ole mahdollinen. Väkivaltainen ihminen voi esimerkiksi ajatella, ettei pysty muuttamaan käytöstään aivoissaan olevan vian vuoksi. Yhtä hyvin voit ajatella, että kun sinulla on tämä tauti, masennus, et voi olollesi mitään. Tällöin menetelmä joutaa romukoppaan.
Lähde: Ben Furman ja Tapani Ahola: Palauta elämänilos (Tammi 2011)
