Onnellisuus tarkoittaa tilaa, jossa kaikki on hyvin ja ihmisestä tuntuu onnelliselta. Onnellisuus on tärkeä osa elämää. Onnellisuus on tila, jota ihmiset useimmiten tavoittelevat.
Onni ei löydy etsimällä. Varmempi tapa tulla onnelliseksi on tehdä sitä, mistä pitää ja missä kokee olevansa hyvä, tehdä hyvää muille ja huolehtia myös itsestään. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi on tärkeä osa onnellisuutta. Toisaalta ihminen voi olla onnellinen, vaikka fysiikka pettäisi ja terveys sanoisi sopimuksensa irti.
Onnellisuus pitää sisällään hyvät ihmissuhteet, rakkaus ja ilo. Onnellisuus on sitä, että saa elää tärkeiden ihmisten kanssa tehden itselle merkittäviä asioita. Myös ominaisuus nimeltä resilienssi ennustaa onnellisuutta. Onnellinen ihminen palautuu vastoinkäymisistä ja pääsee niiden yli tehokkaammin kuin ne, jotka ovat onnettomia. Resilienssi merkitsee henkistä joustavuutta ja kykyä toipua koettelemuksista.
Usein sanotaan, että onnellisuus on asennekysymys. Toisaalta siihen vaikuttavat myös ulkoiset tekijät: yhteiskunnallinen asema, terveydentila ja sosiaaliluokka. Vaikka raha ei tuo onnea, tiettyyn pisteeseen asti varallisuus ja onnellisuus kehittyvät käsi kädessä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja onnellisuus syntyvät levosta, terveellisestä ruoasta, mahdollisuudesta toteuttaa itseään, vapaudesta ja siitä, ettei tarvitse huolehtia välttämättömyyksistä, kuten ruoasta, asunnosta tai turvallisuudesta. Siksi köyhyys konkreettisesti vähentää onnellisuutta: aineellisten vähimmäistarpeiden miettiminen vie energiaa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö onni voisi löytyä vaikeistakin olosuhteista. Onnellisuus ei kuitenkaan ole vain yksilöstä kiinni.
Rakkaus ei ole onnellisuuden edellytys, mutta se voi olla onnen tärkein lähde. Rakkaus edistää hyvinvointia, ja sitä onnellisuus lisääntyy. Rakkaus ei välttämättä liity 200 parisuhteeseen: onnellisia ihmisiä yhdistää tutkitusti se, että he auttavat muita ihmisiä. He voivat olla joko läheisiä tai kaukaisia, perhettä tai tuntemattomia. Vastaavasti yksinäisyys nakertaa onnen tunnetta tehokkaasti. Onnellisuus edellyttää miltei aina yhteisöä.
Ilo ja onni kulkevat käsi kädessä. Ilo voi syntyä pienestäkin asiasta. On tärkeää, että sille annetaan tilaa myös kiireen keskellä. Kyky nauraa itselle ja elämälle tekevät ihmisestä onnellisemman.
Yhtä tärkeää on mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä ja tekemisiinsä. Onni voi kukoistaa vain olosuhteissa, joissa ihminen on vapaa ja saa päättää itse elämänsä suunnan.
Onnellisuus ei ole eheä kaari, joka osoittaa tilastossa suoraan ylöspäin. Se syntyy matalan ja korkean, ilon ja surun, onnistumisen ja epäonnistumisen sattumanvaraisesta tasapainosta. Voidakseen kokea iloa täytyy tietää, mitä suru merkitsee.