Kauneus & Terveys

Miksi pelkäämme?


Älä ajattele mökkirannassa uivaa hullua haukea tai marjapuskassa vaanivaa kyykäärmettä! Varmasti ajattelet! Pelko ei poistu kieltämällä itseään ajattelemasta.
Kuvat A-lehtien kuvatoimitus

Miksi pelkoja on olemassa? 

Pelko on luotu suojaksemme. On esitetty, että pelko on jäänne lajikehityksestämme. Ainakin osa peloista voi juontaa juurensa vuosisatojen takaa, jolloin esi-isämme kuvainnollisesti sanoen pakenivat viidakossa leijonia.

Nykyäänkin pelko auttaa meitä säilymään hengissä. Pelko saa lihaksemme jännittymään taisteluvalmiuteen, sydämen pumppaamaan verta entistä nopeam­min ja verenpaineen nousemaan. Ilman pelkoa esi-isämme olisi todennäköisesti popsittu parempiin suihin ja sukupuuttoon.

Lue myös: Uupumusta vai burnoutia?

Onko pelkääminen hyväksi? 

Sopivana annoksena pelosta, kuten stressistäkin, on hyötyä. Pelon avulla saa tarvittaessa ylimääräistä energiaa, tai se auttaa saavuttamaan tavoitteet: ihminen pystyy vaikkapa toimimaan vaaratilanteessa. Esimerkiksi onnettomuustilanteessa pelon aiheuttama kehon reaktio voi saada uhrin selviytymään mahdottomiltakin vaikuttavista olosuhteista.

Koko ajan pelkääminen kuitenkin lamaa, lukkiuttaa ja kutistaa energiavarastoja. Jatkuva taisteluvalmiudessa oleminen kuluttaa elimistöä samaan tapaan kuin pitkäaikainen ja voimakas stressi. Huolellisuus ja muisti kärsivät, ja elämän hauskat asiat ja onnen hetket jäävät helposti huomaamatta.

Katso myös: Palauta ilo elämääsi

Milloin pelko muuttuu fobiaksi? 

Fobiat ovat sellaista pelkoa, kammoa tai kauhua, joissa ahdistuneisuutta ei saa hallintaan. Fobiat rajoittavat ja pahimmassa tapauksessa alkavat kontrolloida koko elämää.

Monilla on kammoa korkeita paikkoja kohtaan, mutta he kykenevät kuitenkin käymään Eiffel-tornissa. Ihminen, jolla on fobia, ei pysty sitä tekemään.

Katso myös vinkit ajatusten suursiivoukseen!

Mitä yleensä pelätään? 

On tyypillistä ja täysin normaalia pelätä asioita, jota ovat uusia, äkillisiä, yllättäviä ja tuntemattomia. Sosiaalisten pelkojen taustalla voi olla myös opittu häpeä. Silloin pelätään usein sitä, että mokaa ja todellinen minä paljastuu.

Lue myös: Onko tämä paniikkihäiriötä?

Eikö ole vain luonnollista pelätä käärmeitä tai lentämistä? 

Tiettyyn rajaan saakka kyllä. Pelko suojelee meitä nousemasta minkä tahansa rakkineen kyytiin tai lähtemästä marjametsälle ilman kumisaappaita. Mutta pelko menee fobian puolelle, jos se rajoittaa normaalia elämää ja saa ihmisen välttelemään arjessa erilaisia paikkoja ja tilanteita.

Katso myös: Hyvästit huolehtimiselle

Voiko fobia kehittyä mitä tahansa kohtaan? 

Fobiat voivat liittyä mihin tahansa tilanteisiin tai kohteisiin. Peloilla ja fobioilla ei välttämättä ole mitään todellisuuspohjaa ainakaan paikannettavissa.

Yksi ei pysty lentämään, koska pelkää lentokoneita, vaikka tieliikenteessä sattuu enemmän kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Toinen ei kykene lähtemään tsunamin pelossa lomamatkalle, vaikka koti on erittäin altis paikka tapaturmille.

Myös kammo käärmeitä kohtaan on varsin yleinen, vaikka moni ei ole käärmettä koskaan edes kohdannut. Useimmilla pelko ei kuitenkaan ole niin voimakas, että se haittaisi normaalia elämää.

Lue myös: Lisää innostusta elämääsi

Miten fobia syntyy? 

Pelon taustalla on usein jokin ikävä kokemus, joka on tuntunut epäonnistumiselta ja vähentänyt uskoa selviytymiseen. Pelon aihe on silloin ollut liian vaikea käsiteltäväksi pois päiväjärjestyksestä, ja ihminen on yrittänyt työntää sen pois ajatuksistaan. Se ei onnistu, vaan pelko on ehdollistunut, niin että vaikkapa esiintymistilanteet tulevat mahdottomiksi.

Pelon alkuperä voi myös unohtua. Paniikki näyttää “tipahtavan taivaasta” uudessa tilanteessa, mutta tiedostamattaan henkilö on kuitenkin havainnut jotain yhteistä alkuperäisen kauhutilanteen kanssa.

Fobia voi syntyä kertakokemuksella esimerkiksi vihaisen koiran hyökätessä kimppuun, mutta se voi syntyä myös pienestä alkutilanteesta, joka ajan kanssa yleistyy ja saa vahvistavia kokemuksia. Ihmisellä on voinut vaikkapa olla lievästi epämiellyttävä kokemus esiintymisestä, ja vuosien vieressä näitä kokemuksia tulee lisää ja lisää. Lopulta pelkkä ajatus esiintymisestä saa pelkäämään. Oravanpyörä on valmis: ihminen alkaa pelätä pelkäämistänsäkin.

Katso myös 10 vinkkiä ahdistuksen taltuttamiseksi!

Miksi yksi pelkää enemmän kuin toinen? 

Jokainen on joskus tuntenut pelkoa. Geenitutkijat ovat esittäneet, että jokaisen alttius pelätä ja ahdistua on yksilöllinen ja että se kulkee todennäköisesti geeniperimässämme.

Pelko saattaa myös olla jäänne lajikehityksestämme. Pelko on alkukantainen osa ihmistä. Aivojen tunneaivo-osa reagoi esimerkiksi vaaraan ensimmäisenä ja saa aikaan kehossa reaktioita, ennen kuin ehdimme edes ajatella asiaa.

Lue myös: Uni tuo voimaa

Voiko pelko tarttua? 

Pikkulapsi ei todennäköisesti pelkää matelijoita, jollei hän ole nähnyt aikuisen kiljuvan sellaisen nähdessään. Vanhemmat voivat vaikuttaa suuresti siihen, miten he opettavat omat lapsensa suhtautumaan uusiin asioihin.

Lue myös 47 vinkkiä rennompaan arkeen!

Lisääkö lapsen saaminen pelkoja? 

Oma vanhemmuus uutena elämäntilanteena voi nostaa epävarmuutta ja vanhoja pelkoja uudestaan pinnalle. Vanhemmuuteen siirtyminen on jokaiselle ihmiselle ainutlaatuinen kokemus.

Lapsen kanssa voi opetella säätelemään omaa ja lapsen pelkoa. Pienen lapsen pelkoa ei pidä mitätöidä väittäen, ettei mörköjä ole olemassa. Kannattaa ennemmin kertoa pitävänsä huolen, ettei päästä mörköä häiritsemään lapsen nukkumista. Lapsi ei jää silloin pelkonsa kanssa yksin ja voi saada onnistumisen tunteen päästessään pelon yli. 

Asiantuntijat psykologi, psyko- ja suggestoterapeutti Sinikka Mäkelä sekä NLP-kouluttaja, henkilöstövalmentaja ja Suomen NLP-yhdistyksen puheenjohtaja Reetta Vanhanen 

Katso myös: Kuinka lisätä kiitollisuutta?

Julkaistu: 13.6.2012