Onko tämä paniikkihäiriötä?
Kolme prosenttia suomalaisista kärsii paniikkihäiriöstä. Lääkehoito auttaa, mutta myös omilla elämäntavoilla on väliä.
Kuvat
Julkaistu 12.10.2012
- Paniikkihäiriö on psyykkinen oireyhtymä, josta kärsii kolme prosenttia suomalaisista. Paniikkikohtauksia on aina ollut kaikissa kulttuureissa – jopa alkuperäiskansoilla. Esimerkiksi eskimoilla on esiintynyt niin sanottua kajakkifobiaa kajakkimatkoilla.
- Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat hyvin yleisiä, eikä niitä tarvitse pelästyä. Niistä kärsii jopa puolet ihmisistä jossain vaiheessa elämää.
- Paniikkihäiriön oireet alkavat tavallisesti varhaisessa aikuisiässä. Niiden alkua edeltää usein jokin merkittävä elämänmuutos.
- Kohtauksen oireet ovat fyysisiä ja psyykkisiä: sydämentykytystä, rintakipua, vatsavaivoja, huimausta ja heikotusta.
- Olo tuntuu sumuisen epätodelliselta. Mielessä aaltoilevat tunteet hallinnan menettämisestä aina kuolemanpelkoon asti. Oireet kestävät yleensä muutamista minuuteista puoleen tuntiin.
- Paniikkihäiriöstä kärsivällä elimistön sisäinen hälytysjärjestelmä on ylivalmiustilassa – alttiina laukeamaan ja jäämään päälle.
- Hoitoon tarvitaan usein lääkehoitoa. Tavallisimmin käytettyjä lääkkeitä ovat keskushermoston serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavat mielialalääkkeet. Lääkehoidolla pyritään katkaisemaan kohtausten noidankehä ja antamaan voimia omien selviytymiskeinojen löytymiseen.
- Psykoterapiasta erikseen tai yhdessä lääkehoidon kanssa on saatu myös hyviä tuloksia. Rentoutumisharjoituksista saa myös apua.
- Omilla elämäntavoilla voi edistää toipumista. Riittävä lepo ja liikunta sekä kahvin, alkoholin ja tupakoinnin välttäminen voivat vähentää oireita. Myös energiajuomat ja limsat saattavat aiheuttaa kohtauksia.
Lähde Paniikkihäiriöyhdistys, paniikki.netAsiantuntija psykiatrian ylilääkäri Antti Liikkanen, Lapin keskussairaala
