- Paniikkihäiriö on psyykkinen oireyhtymä, josta kärsii kolme prosenttia suomalaisista. Paniikkikohtauksia on aina ollut kaikissa kulttuureissa – jopa alkuperäiskansoilla. Esimerkiksi eskimoilla on esiintynyt niin sanottua kajakkifobiaa kajakkimatkoilla.
Katso myös: Palauta ilo elämääsi
- Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat hyvin yleisiä, eikä niitä tarvitse pelästyä. Niistä kärsii jopa puolet ihmisistä jossain vaiheessa elämää.
- Paniikkihäiriön oireet alkavat tavallisesti varhaisessa aikuisiässä. Niiden alkua edeltää usein jokin merkittävä elämänmuutos.
- Kohtauksen oireet ovat fyysisiä ja psyykkisiä: sydämentykytystä, rintakipua, vatsavaivoja, huimausta ja heikotusta.
Lue myös vinkit ajatusten suursiivoukseen!
- Olo tuntuu sumuisen epätodelliselta. Mielessä aaltoilevat tunteet hallinnan menettämisestä aina kuolemanpelkoon asti. Oireet kestävät yleensä muutamista minuuteista puoleen tuntiin.
- Paniikkihäiriöstä kärsivällä elimistön sisäinen hälytysjärjestelmä on ylivalmiustilassa – alttiina laukeamaan ja jäämään päälle.
- Hoitoon tarvitaan usein lääkehoitoa. Tavallisimmin käytettyjä lääkkeitä ovat keskushermoston serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavat mielialalääkkeet. Lääkehoidolla pyritään katkaisemaan kohtausten noidankehä ja antamaan voimia omien selviytymiskeinojen löytymiseen.
Katso myös 10 vinkkiä ahdistuksen taltuttamiseksi!
- Psykoterapiasta erikseen tai yhdessä lääkehoidon kanssa on saatu myös hyviä tuloksia. Rentoutumisharjoituksista saa myös apua.
- Omilla elämäntavoilla voi edistää toipumista. Riittävä lepo ja liikunta sekä kahvin, alkoholin ja tupakoinnin välttäminen voivat vähentää oireita. Myös energiajuomat ja limsat saattavat aiheuttaa kohtauksia.
Lähde Paniikkihäiriöyhdistys, paniikki.netAsiantuntija psykiatrian ylilääkäri Antti Liikkanen, Lapin keskussairaala
Katso myös nämä
