Treeni ja ravinto
Terve.fi

Muista lepo!

Muista lepo!

Liikunta tekee hyvää, mutta liian väsynyttä kehoa ei kannata rääkätä lisää, vaan suoda sille
Teksti Taru Jussila
Mainos

Liikunta tekee hyvää, mutta liian väsynyttä kehoa ei kannata rääkätä lisää, vaan suoda sille lepoa. Liian vähäinen uni vaikuttaa muistiin, mielialaan ja koko kehon hyvinvointiin.

Liikunta vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin myönteisesti lukuisilla tavoilla. Liikunnan terveysvaikutukset eivät kuitenkaan ole parhaat mahdolliset, jos liian kovalla liikunnalla rääkätään kehoa, joka tarvitsisi enemmin palautumista ja lepoa.

Raskaan fyysisen työpäivän jälkeen maratontreeni ei siis välttämättä ole paras vaihtoehto. Väsynyt keho ja mieli voivat hyötyä enemmän rauhoittavasta liikunnasta, kuten venyttelystä tai joogasta. Myös uni on palautumiselle ehdottoman tärkeää. Taukoamaton rasitus kun kuluttaa liikaa sekä biologista että psykologista perusjärjestelmäämme.

Uni auttaa ja suojaa muistia

Univaje vaikuttaa muun muassa tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen, mielialaan ja asioiden hallintaan. Esimerkiksi luova työ ei onnistu väsyneillä aivoilla ja tarkkuutta vaativissa töissä se altistaa tapaturmille.

Tunnetusti yhden yön univaje vastaa noin promillen humalatilaa.

Uni on oppimisen kannalta erityisen tärkeää. Aivot vahvistavat unessa päivällä opittua. Uni siis auttaa muistia toimimaan paremmin ja suojelee muistia häiriöiltä.

Väsyneenä kaikkeen saa kulumaan enemmän aikaa. Tästä seuraa usein työtehon laskua, mikä altistaa stressille ja stressi uupumukselle sekä masennukselle. Huonosti nukkuvilla on jopa kolminkertainen depressioriski. Heikko uni on aiheuttaa masennusta neurobiologisten mekanismiensa kautta. Osa mielialahäiriöille altistavista geeneistä aiheuttaa masennusta vain silloin kun potilailla on myös unihäiriöitä.

Univaje vaikuttaa koko kehoon

Liian vähäinen uni ja lepo vaikuttavat koko kehoosi. Riittämätön yöuni vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja insuliiniresistenssiin. Se voi aiheuttaa keskivartalolihavuutta ja kasvattaa metabolisen oireyhtymän kehittymisen riskiä. Tämä kaikki on omiaan lisäämään riskiä sairastua tyypin kaksi diabetekseen, joka puolestaan altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Nämä kaikki puolestaan ovat muistisairauksien riskitekijöitä.

Uni on yhtä tärkeä osa terveyttämme ja hyvinvointiamme kuin ravitsemus ja liikunta.

Sopiva liikunta auttaa

Univaikeuksista kärsivää auttaa Kolmen kohdan resepti:

1. Liiku iltaviiden ja -seitsemän välillä, jolloin jätät keholle aikaa rauhoittua ennen unta Tee esimerkiksi reipas kävelylenkki.

2. Mene liikunnan jälkeen saunaan tai kuumaan kylpyyn.

3. Nauti illan pääateria vasta tämän jälkeen.

Liikunnalla ei kuitenkaan kannata rasittaa jo ennestään rääkättyä kehoansa. On tärkeää kuunnella, onko uupuneessa tilassa järkeä vetää äärimmäisen kovaa treeniä vai tarjota kropallensa mieluummin palauttavaa liikuntaa ja nukkua kunnon yöunet.

Unentarve vaihtelee

  • 2–4 -vuotiaat: noin 12 tuntia
  • 5-vuotiaat – murrosikä: 10–12 tuntia
  • murrosikä – noin 20 -vuotiaat: yli 9 tuntia (aivojen toinen kasvuvaihe!)
  • aikuiset: 7–8 tuntia

Vinkki:

Iltapäiväväsymykseen 15–20 minuutin torkut ovat hyvä virkistymiskeino.

Tätä pidemmät torkut voivat sotkea yöunen.

Lähde: Huippukuntoon.fi (nykyinen Kauneus & Terveys)

Julkaistu: 25.2.2013