Hyvä vai paha väsymys

Väsymys voi ­kuitenkin muuttua pahaksi. Silloin se syö elinvoimaa ja ­haittaa terveyttä. Opi tunnistamaan vaaranmerkit!

Pirteys ja väsymys vaihtelevat kuin yö ja päivä. Ilman toista ei ole toista. Kun aktiivisuus ja lepo ovat tasapainossa, ne vuorottelevat omassa rytmissään. Silloin luonnollinen väsymys tulee ja menee.

– Jos ei lepää, ei voi olla aktiivinen ja pirteä. Ilman aktiivisuutta taas on vaikea levätä kunnolla. Jos ei tee mitään päivällä, keho ei pääse väsymään terveesti. Ihminen tarvitsee sekä toimintaa että lepoa, kertoo työterveyspsykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen.

Luonnollinen, terve väsymys kertoo levon tarpeesta. Silloin tekee mieli huilia tai tehdä jotain ihan muuta kuin mitä on puuhannut koko päivän. Tunne on tärkeää ottaa todesta.

Mieli ja keho tarvitsevat lepoa, jotta ne jaksavat hoitaa omat tehtävänsä ja pysyvät tasapainossa.

Kun Heiskanen työskenteli lääkäri­aseman työterveyspsykologina, hän huomasi, että asiakkaat ihmettelivät päänsärkyä, ärtyisyyttä, muistin pätkimistä ja sydämen tykytyksiä. Moni pelkäsi sairastuneensa vakavasti. Usein kyse oli levon puutteesta ja kertyneestä stressistä.

– Työnteko jatkuu usein vapaa-ajalla, ja harrastukset voivat olla vaativia. Silloin saattaa unohtua, että kovin väsyneenä ei ole hyvä harrastaa liian rankkaa liikuntaa tai tehdä muutenkaan mitään fyysisesti tai henkisesti liian vaativaa. On tärkeää huomata, milloin tarvitsee lepoa ja hiljaisuutta ja milloin jotain muuta.

Luonnollinen väsymys on ystävä. Väsymys voi kuitenkin olla myös haitaksi. Jos ohittaa luonnollisen väsymyksen liian pitkään, tila voi kroonistua. Silloin ihminen tuntee olevansa jatkuvasti väsynyt eikä enää palaudu päivän rasituksista.

Kun stressitilasta tulee jatkuva, keho ja mieli käyvät koko ajan ylikierroksilla.

– Keho ei valehtele. Sen viestit kannattaa ottaa vakavasti. Jos on univaikeuksia, paniikkihäiriöitä, mielialan laskua, ärtyisyyttä, sydämen tykytyksiä ja muita kroonisia stressioireita, kannattaa hakea apua.

Paha väsymys voi kertyä pinnan alla huomaamatta, jos vuodesta toiseen touhuaa koko valveillaoloajan ja nipistää vielä yöunistakin aikaa tekemiselle.

Hyvä väsymys voi myös liukua pahaksi. Olotila huononee vähitellen, jos ihminen aina vain sopeutuu tilanteeseen.

Kun on virittänyt koneensa tappiin vuosien ajan, voi olla vaikea levätä. Hidastaminen ja pysähtyminen saattavat tuntua ahdistavilta.

– Joskus jatkuvan aktiivisuuden taustalla on oman sisäisen maailman pelko. Sisimmässä voi olla tunteita, joita on tukahduttanut ja painanut piiloon, jolloin ihminen saattaa tiedostamattaan vältellä pysähtymistä, Heli Heiskanen sanoo.

Lue myös: Näihin sairauksiin liittyy väsymys

Jatkuvan aktiivisuuden ja suorittamisen taustalla saattaa myös olla huono itsetunto. Jos ihminen ei arvosta itseään tarpeeksi, hän saattaa pyrkiä miellyttämään muita ja kaipaa jatkuvasti muiden hyväksyntää ja arvostusta. Siksi hän tekee enemmän kuin jaksaisi.

– Tunnolliset, kiltit ja velvollisuudentuntoiset ihmiset ovat vaarassa väsyä liikaa. Samoin ovat erityisherkät, joilla on kyky vastaanottaa muita enemmän informaatiota ja vaikutteita ympäristöstä ja prosessoida asioita syvemmin. He kuormittuvat usein muita nopeammin. Myös täydellisyyden tavoittelijat ja suorittajat ovat vaaravyöhykkeessä, Heiskanen sanoo.

Levon ja palautumisen merkitys hyvinvoinnille on suuri. Ihminen tarvitsee vasta­painoa työlle. Jos päivässä on paljon aktiivisuutta, tarvitaan myös pysähtymistä, lepoa, rentoutumista ja hiljaisuutta. Muuten keho ja mieli kuormittuvat liikaa.

– Ilman lepoa ihminen on kuin ylikuumeneva kone, joka on yötä päivää päällä. Jossain vaiheessa moottori simahtaa. Lepo on sitä, että moottori sammutetaan välillä, jotta kone voi jäähtyä ja palautua.

Myös lääkäri, homeopaatti Merja Riska on tavannut vastaanotollaan väsyneitä potilaita, jotka hoippuvat kroonisen väsymyksen ja uupumuksen rajamailla. Tällaiset oireet kannattaa tutkia.

Väsymyksen taustalla voi olla fyysinen vaiva, kuten tulehduksen jälkitila, anemia, kilpirauhasen toimintahäiriö tai hoitamaton astma. Joskus kyse on henkisestä vaivasta.

– Paha väsymys, kroonistunut unen ja levon puute, alkaa näkyä varsin pian erilaisina oireiluina, kuten muistamattomuutena, keskittymisvaikeuksina, ärtyisyytenä ja kyvyttömyytenä kokea iloa. Kivunsieto­kyky alenee. Paha väsymys lisää myös sairastumisalttiutta, kun vastustuskyky heikkenee, Riska kertoo.

Krooninen väsymys vaikuttaa hermoston ja hormonien yhteistoimintaan.

Aivolisäkkeestä välittyy viestejä lisä­munuaisten kuorikerroksiin, jolloin stressi­hormoni kortisolin taso nousee. Kortisoli piristää ja vaikuttaa insuliini­resistenssiin ja sokeriaineenvaihduntaan.

Dopamiini, adrenaliini ja noradrenaliini erittyvät puolestaan aivolisäkkeen ytimestä. Niihin vaikuttaa sympaattinen hermosto, jonka toiminta kiihtyy unettomuuden ja levon puutteen aiheuttaman kehon stressitilan takia. Ne vaikuttavat verenkiertoon, sydämeen ja keuhkoihin.

– Kroonisesti väsynyt ihminen kokee olevansa jatkuvassa väpinässä, kun stressi­tila on jäänyt päälle. Sydän hakkaa, ja verenpaine nousee. Koko keho on hälytystilassa. Silloin on vaikea levätä ja nukkua.

Riskan mielestä osa ihmisistä on unohtanut, miten levätä, palautua rasituksesta ja tuntea luonnollista väsymystä. Vapaa-aikaakin on alettu suorittaa.

Oravanpyörä jatkuu työpäivän jälkeen kuntosalilla, lenkkipolulla ja muissa harrastuksissa. Joutenoloa ja toimettomuutta ei enää arvosteta.

– Pää huijaa meitä helposti tekemään ja suorittamaan, vaikka keho haluaisi levätä. Pääkin tarvitsee lepoa. Jokainen tarvitsee tietyn määrän lepoa ja rauhaa.

Hyvä väsymys saa hiljentämään tahtia ja laittaa ihmisen lepäämään ja nukkumaan. Uni on todella tärkeää.

Nukkuminen ei ole vain passiivista voimien keräämistä, vaan unessa aivot työstävät valveillaolon aikana kertynyttä tietoa, kokemuksia ja tapahtumia.

Unen ja levon tarve vaihtelevat. Toiset tarvitsevat luonnostaan paljon unta, ja toisille riittää vähemmän. Myös elämän­tilanne voi vaikuttaa asiaan.

Ihmiset kokevat eri asiat rentouttaviksi ja palauttaviksi.

– Se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Jotkut ovat liikunnallisia, ­toiset eivät. Jokaisen on tärkeä löytää ainakin yksi asia, joka rentouttaa takuuvarmasti. Siihen on syytä turvautua riittävän usein, Merja Riska sanoo.

Heli Heiskasen mukaan se, mikä rentouttaa, auttaa palautumaan. Luova toiminta tekee hyvää aivotyöläiselle, samoin leikkisyys ja hömppäjutut.

Joku rentoutuu lukemalla romaania, toinen katsomalla televisiosarjaa, kolmas ulkoilemalla.

Liikunta auttaa mieltä rauhoittumaan ja kehoa rentoutumaan. Luonto palauttaa usein, ja samoin tekee vesi, suihkussa käyminen, uiminen ja veden katselu.

Krooninen väsymys, uupumus ja masennus muistuttavat toisiaan, mutta ne ovat eri asioita. Siksi niitä täytyy hoitaa eri tavoin.

Krooninen väsymys voi johtaa uupumiseen pitkän ajan kuluessa.

– Se ei tapahdu yhdessä yössä. Uupumuksen kehittymiseen voi mennä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Harvemmin kukaan uupuu muutaman kuukauden ponnistelusta, Heli Heiskanen sanoo.

Uupumus on syvempää kuin väsymys, ja siitä palautuminen voi kestää vuosia. Palautuminen edellyttää usein pitkää sairauslomaa ja joskus työpaikan vaihtoa tai sapattivapaata.

Apua kannattaa hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On aina tärkeää löytää perimmäinen syy oireiden taustalla. Pelkkä unilääke ei hoida niitä.

– Uupumusta hoidetaan usein virheellisesti masennuslääkkeillä. Ne eivät kuitenkaan auta uupumuksen taustalla oleviin tekijöihin, kuten liian suureen työmäärään, suorittamisen vimmaan ja yhteiskunnan vaatimuksiin, Merja Riska sanoo.

– Masennuksen taustalla on ­enemmän yksilön omaa kamppailua, traumoja, huono itsetunto tai se, ettei arvosta ­itseään. Toki uupunutkin voi masentua.

Väsymys palvelee ihmistä. Pahakin väsymys voi pysäyttää ja auttaa elämän­polulle, josta löytyy enemmän iloa ja nautintoa.

Ilman pysähdystä ihminen saattaa raahustaa puolikuolleena päivästä toiseen, mutta pysähdyksen läpikäytyään hän voi kokea elävänsä täydemmin.

– Jokaisen on tärkeä oivaltaa, että elämä on kokonaisuus, jossa on aikansa työlle, vapaa-ajalle, perheelle ja ihmissuhteille. Moni tarvitsee aikaa myös olla itsekseen. Kaikkien osioiden täytyy olla sopivassa suhteessa toisiinsa. Jos työ ja suorittaminen täyttävät kaiken ajan, on syytä tehdä korjausliike, Merja Riska sanoo.