Uupumus merkitsee tilaa, jossa ihminen kokee jatkuvaa väsymystä, merkityksettömyyden tunnetta ja motivaation puutetta. Uupumus voi iskeä, jos ihminen ei pysty vaikuttamaan riittävästi siihen, mitä hän tekee, hänen voimavaransa eivät riitä tai hän joutuu olemaan ahdistavassa ympäristössä. Uupumus töissä oireilee usein siten, että ihmisen asenne työtä ja sen merkitystä kohtaan muuttuu kyyniseksi ja kielteiseksi. Uupumus voi aiheuttaa unettomuutta, itkuisuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä. Uupumus voi hoitamattomana muuttua jopa masennukseksi.
Väsymys on yksi uupumuksen oireista. Väsymys voi olla jatkuvaa ja syvää, eikä uni helpota sitä. Väsymys on usein seurausta unettomuudesta: vaikka väsymys tuntuu kaikennielevältä, ihminen ei saa nukuttua. Väsymys vaivaa usein uupunutta heti aamusta lähtien. Väsymys voi olla myös monen sairauden oire. Väsymys voi pitkään jatkuessaan tehdä arjesta suoriutumisesta vaikeaa ja heikentää kognitiivisia taitoja. Väsymys voi myös alentaa merkittävästi mielialaa ja aiheuttaa jopa itsetuhoisia ajatuksia.
Unettomuus saattaa johtua monesta syystä. Unettomuus voi olla seurausta esimerkiksi stressaavasta elämäntilanteesta. Unettomuus on satunnaisena ilmiönä luonnollinen reaktio, jos ihminen esimerkiksi jännittää suurta tapahtumaa tai elämänmuutosta. Unettomuus voi myös kroonistua ja aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle. Unettomuus voi tarkoittaa sitä, ettei ihminen palaudu tarpeeksi eivätkä hänen aivonsa pysty latautumaan riittävästi, koska syvää unta on liian vähän. Unettomuus lievittyy usein rentoutumisharjoituksien, kuormittavien tekijöiden karsimisen ja joskus myös terapian avulla. Unettomuus voi edellyttää lääkitystä ainakin lyhytaikaisesti.
Jatkuva väsymys voi olla oire erilaisista sairauksista, masennuksesta ja uupumuksesta. Jatkuva väsymys heikentää vireystasoa ja vähentää elämäniloa. Jatkuva väsymys voi aiheuttaa virheitä, koordinaation heikkenemistä ja tarkkaavaisuuden laskemista. Jatkuva väsymys saattaa liittyä elämäntilanteeseen. Jatkuva väsymys on esimerkiksi pienten lasten vanhemmille tuttu ongelma. Jatkuva väsymys ilman selvää syytä pitäisi kuitenkin aina selvittää, sillä sen seuraukset voivat olla vakavia.
Burnout eli loppuun palaminen tai työuupumus tarkoittaa sitä, että ihmisen voimat ehtyvät. Burnout voi iskeä myös nuoreen ihmiseen, jos hän esimerkiksi kokee työssään kohtuutonta kuormitusta tai kiusaamista. Burnout on seurausta pitkään jatkuneesta stressistä. Burnout ei ole itsessään sairaus, mutta se lisää riskiä esimerkiksi masennukseen, unihäiriöihin ja päihderiippuvuuteen. Burnout ei merkitse laiskuutta vaan on usein motivoituneen mutta ylikuormittuneen työntekijän ongelma. Burnout voidaan ehkäistä, kun uupumuksen oireet huomataan ajoissa, esimies antaa työntekijälle empaattista tukea, työntekijä voi vaikuttaa työnsä sisältöön ja hän kokee olevansa arvostettu sekä tekevänsä merkityksellistä työtä. Burnout vaatii työterveyden puoleen kääntymistä ja usein myös terapiaa.
Masennus saattaa alkaa uupumuksena. Masennus merkitsee alentunutta mielialaa, merkityksettömyyden tunnetta ja voimattomuutta, joka jatkuu suurimman osan päivästä vähintään kahden viikon ajan. Masennus voi olla oireiden perusteella lievä, keskitasoinen ja vakava-asteinen. Masennus lievänä ei välttämättä estä ihmistä elämästä jokapäiväistä arkea ja käymästä töissä mutta vaivaa silti taustalla. Masennus voi olla oireiltaan myös raju ja viedä ihmisen pitkälle sairauslomalle. Myös väsymys ja unettomuus ovat masennuksen yleisiä oireita. Masennus voidaan hoitaa terapian ja joskus myös lääkkeiden avulla. Masennus tutkitusti lievittyy liikunnan avulla, mutta masennus ei parane vain sillä, että ihminen alkaa juosta lenkkiä.
