Meikkiguru Mariela Sarkima ja menestyksen salaisuus

Joskus ammatikseenkin meikkaavalle tulee kiire – niin kiire, että on turvauduttava hätäponnariin, leveään hymyyn ja huomiota herättäviin Jeffrey Campbellin korkokenkiin.Näin kävi Mariela Sarkimalle muutama viikko sitten. Hän oli järjestänyt kauneusbrunssin helsinkiläisessä hotellissa. Tarjolla oli ruokaa, hius- ja meikkinäytös sekä kauneusvinkkejä. Paikalle oli tulossa yli sata ihmistä, tavallisia naisia ja kutsuvieraita.Mariela oli herännyt viideltä, mutta aika loppui silti kesken. Kun vieraita alkoi puoli kahdentoista aikaan saapua, Mariela huomasi olevansa yhä t-paidassa ilman meikkiä ja tukka roikkuen.– Silloin iski paniikki. Mietin, että jos nyt alan laittautua, jätän ihmiset odottamaan. En halunnut tehdä sitä.Siksi brunssilla otetuissa kuvissa hymyili meikitön Mariela. Joidenkin mielestä se oli epäammattimaista, toisista virkistävää. Ainakin se oli vahvan naisen ratkaisu.

"Uskon itseeni ja ehdottelen paljon" 

Trendikkäässä punavuoressa Helsingissä kaikki on lähellä: lounasravintolat, putiikit ja työhuone. Marielan valoisa vuokrakoti sijaitsee yli satavuotiaassa kerrostalossa. Ikkunoista näkyy vihreiden ja harmaiden kattojen tilkku­täkki ja parvekkeelta Johanneksenkirkon tornit. Tuossa kirkossa Mariela ja Oskari Sarkima vihittiin uudenvuodenaattona pian kaksi vuotta sitten.Marielalla ei ole nytkään meikkiä. Hän näyttää samalta kuin lukiossa, missä tapasimme ensimmäisen kerran. Valppaalta ja itsevarmalta.Muistan, kuinka tungimme yhdessä rautatieaseman valokuvauskoppiin ottamaan kaverikuvia ja kävimme alaikäisinä baarissa.Sen jälkeen on mennyt 15 vuotta kohtaamatta. Sinä aikana Marielasta on tullut kauneusalan vaikuttaja.Hän on tehnyt hengästyttävän paljon. Meikannut, leikannut, tehnyt tv-sarjoja, opettanut, konsultoinut alan yrityksiä, ollut mukana tapahtumissa, suunnitellut omat meikkisiveltimet ja ripsentaivuttimet sekä kirjoittanut Make Up Bible -meikkioppaan. Huhtikuussa ilmestyy hiuskirja Hair Bible.

Pyörryksiin puhuja 

Mariela on poikkeuksellisen hyvä puhumaan kuulijansa pyörryksiin ja samalla tsemppaamaan.– Suomalaisilla on tapana pedata eitä. Minulla ei ole kynnystä ehdottaa ideoitani. Ei haittaa, vaikka kaikesta ei tulisikaan mitään. Olen aina ollut sydämeltäni yrittäjä ja miettinyt, mitä voin tehdä eri lailla kuin muut.Menestys on poikinut myös "pientä selän takana puhumista", mutta Mariela ei anna sen vaikuttaa itseensä. Hän haluaisi vielä joskus olla suomalaisen kauneudenhoidon Oprah. Nainen, jota kuunnellaan.– Jos haluaa olla vaikuttava nainen, ensimmäiseksi pitää uskoa itseensä, Mariela sanoo.Pitää myös tietää, mitä haluaa, ja sitten tehdä kädet mudassa töitä sen eteen.

"En lukenut kokeisiin, vaan meikkasin itselleni ryppyjä" 

Marielan ensi-ihastus oli äidin persikanvärinen Yves Rocher -luomiväripaletti, jossa värit olivat perhosen muodossa. Äiti kielsi koskemasta rasiaan, vaikkei käyttänyt sitä. Mariela kokeili ihanuutta salaa.Perhe asui Helsingin Tapaninvainiossa. Äiti ja isä olivat töissä Yleisradiossa. Äiti oli musiikkisihteeri ja tuotti radio-ohjelmia, isä oli tekniikan miehiä.Lapsena Marielasta oli ihanaa vierailla mummon luona. Tämä oli ollut Suomen Kansallisoopperan ballerina ja piti huolta ulkonäöstään. Aamuisin hän pyöritteli päähänsä sormikiharat.Yläasteella Mariela innostui meikeistä entistä enemmän. Kun piti lukea kokeisiin, hän opetteli meikkaamaan itselleen ryppyjä ja vanhentamaan kasvojaan. Ystävien silmäluomille hän maalasi siveltimillä taideteoksia.

Huonon föönaajan surkea palkka 

Abivuotenaan Mariela teki muotijutun lukiolaisten Improbatur-lehteen ja tajusi: tätä hän haluaa tehdä. Mariela opiskeli meikkaajaksi ja kampaajaksi, mutta kuten elämässä usein, todelliset oppikoulut olivat muualla.Mariela on aina tehnyt paljon töitä. Jo 12-vuotiaana hän alkoi vastata äitinsä tuottaman Lasten toivekonsertin puhelimeen. Opiskeluaikoinaan Mariela tarjoili italialaista ruokaa Papa Giovannissa Helsingissä. Siellä hän oppi pysymään puuhakkaana ja tekemään parhaansa, jotta asiakkailla olisi onnistunut ilta.Uran kannalta ratkaisevaa on ollut myös rakkaus. Vuonna 2001 vastavalmistuneena kampaajana ­Mariela erosi avomiehestään. Sydän murtuneena hän päätti muuttaa Barcelonaan. Alusta voisi yhtä hyvin aloittaa jossain Helsinkiä kiehtovammassa paikassa.Espanjassa kampaajan työ oli erilaista kuin Suomessa. Yksi pesi, toinen leikkasi ja kolmas föönasi. Mariela joutui aloittamaan pohjalta. Viikon hän työskenteli ilmaiseksi kampaamossa, jotta sai näyttää taitojaan.Vuoden päästä Mariela pääsi töihin loistoristeilijälle Karibialle.– Tupeerasin ja piippasin floridalaismummojen hiuksia. Olin välillä ihan kypsä työhön, mutta nyt tiedän tarkalleen, miten saan erilaiset kampaukset kestämään.

"Romahdin mutta en alkanut syödä mielialalääkkeitä" 

Suomeen palaamisen jälkeen, Marielalla meni lujaa. Hän teki pitkää päivää kampaamossa, opetti ja oli mukana perustamassa MSCHIC-meikkisarjaa. Töitä oli valtavasti.Mariela oli sinkku. Töiden jälkeen oli hauskempi mennä baariin kuin urheilemaan. Hän nukkui liian vähän ja aloitti aamunsa vain kupillisella kahvia.Romahdus tuli yllättäen kesken koulutuksen vuonna 2006. Mariela tunsi, kuinka sydän alkoi tykyttää ja hengittäminen muuttui työlääksi. Päässä humisi ja silmissä sumeni. Työkaveri huomasi, ettei kaikki ollut kunnossa. Hän nappasi Marielan käsikynkkään ja talutti ulos.– Söin huonosti ja väärin, mutta kyse oli uupumisesta, ei syömishäiriöstä.Mariela sai mielialalääkereseptin, muttei hakenut lääkkeitä. Sen sijaan hän karsi töitään ja opetteli sanomaan ei, vaikka yrittäjänä se tuntui vaikealta.

"Paiskin hommia ja lihoin huomaamatta" 

Oma hyvinvointi unohtuu vieläkin helposti, kun yrittäjä innostuu. Niin kävi Make­ Up Bible -kirjaa tehdessä. Tällä kertaa Mariela ei uupunut vaan lihoi.Kirjasta alkoi tulla totta, kun Mariela tapasi sokkotreffeillä Oskarin. Mies oli graafikko ja valokuvaaja, ja osasi kertoa, mistä aloittaa. Heistä tuli rakastavaiset ja työpari.Yhä ihmetellään, kun mies piirtää kuvia ripsentaivuttimista ja ottaa naimisiin mennessä vaimonsa sukunimen. Se tuntuu Marielasta hassulta.– Ode on paras ystäväni, ja yhdessä on kiva tehdä töitä. Vaikka yrityksellä on minun nimeni, se on yhtä lailla Oskarin. Olen kyllä sanonut hänelle, että jos ikinä tulee ähky kauneusasioihin, niin sano vain stop.Kirja vaati paljon. Mariela etsi malliksi 56 naista, suunnitteli ja toteutti meikit ja kuvaukset. Ennen sitä hän paiski töitä, jotta pystyi maksamaan kirjan tekijöiden palkkiot.Kiireessä ei ehtinyt huolehtia itsestään. Kolmekymppisiä juhliessaan 159-senttinen Mariela painoi 68 kiloa.– Olin ylipainoinen. Ihmiset kyselivät, odotanko vauvaa.

"Perustin laihisraivarit -blogin" 

Mariela alkoi laihduttaa. Kirittäjäkseen hän perusti Laihisraivarit-blogin. Siitä tiesi aluksi vain Oskari.– En kai uskonut onnistuvani. Kun paino sitten alkoi pudota, kerroin blogistani muillekin. Se antoi voimaa.Blogissa Mariela julkaisi itsestään alusvaatteisillaan ennen ja jälkeen -kuvia, joista edistys näkyi. Hän lisäsi liikuntaa ja karsi hiilihydraatteja. Kiloja lähti kymmenen.– Minulla on omenavartalo, eli rasva kertyy keskivartaloon ja sisäelinten ympärille, mikä on terveydelle haitallista. Haluan voida paremmin.Mariela osaa tsempata itseään. Ennen pitkää juoksulenkkiä hän saattaa lakata kyntensä värikkäiksi vain, jotta juostessa olisi jotain kivaa katseltavaa.Mariela vaikuttaa itsevarmalta, mutta hänelläkin on huonot hetkensä.– Tulee kausia, jolloin sukellan naama edellä pohjamutiin. Epäilen, osaanko ja pystynkö. Kun olen rypenyt tarpeeksi, nousen ylös vahvempana.

Meikkaaminen nostaa itsetuntoa ja piristää mieltä 

Mariela haaveilee perustavansa oman kauneuskeitaan, josta asiakas saisi kerralla kaikki ihanuudet. Marielan työ ei ole vain pinnan puunaamista.– Puolet on kaunistamista, puolet psyykkausta. Jos on väsynyt, apea tai epävarma, valkoinen paita ja punatut huulet auttavat. Silloin näyttää ja tuntuu vahvalta.Marielan mieleen on jäänyt yksi erityisen koskettava kohtaaminen. Oululaisessa tavaratalossa keski-ikäinen nainen tuli varovasti kysymään sil­mämeikin teosta. Mariela pyysi naista istumaan. Tämä vastusteli, koska pelkäsi, ettei mahdu tuoliin. Lopulta nainen suostui.– Meikatessani huomasin, miten peilistä alkoi katsoa eri ihminen. Ryhti suoristui ja nainen alkoi hymyillä. Tuntui, että hän heräsi eloon.Nainen osti tuotteita 500 eurolla. Kassalla hän halasi Marielaa ja kuiskasi: kiitos, kun tuuppasit minut alkuun.– Silloin pidättelin itkua. Minähän vain meikkasin! Olisi kiva tietää, mitä tuolle naiselle kuuluu nyt.Mariela Sarkiman painonhallintablogi: http://laihisraivarit.blogspot.fi/