Nykyisin jopa puolet työikäisistä oireilee työuupumusta, joka ilmenee useimmiten väsymyksenä, turhautumisena ja apaattisuutena sekä näkyy konkreettisesti huonona työilmapiirinä, tulehtuneina ihmissuhteina ja lisääntyneinä työstä poissaoloina. Stressaantuneen ajatukset harhailevat, keskittymiskyky reistailee ja työn merkityksellisyys katoaa. Ajatus kiertää kehää ja yksityiskohdat nousevat usein kokonaiskuvan yläpuolelle. Stressaantunut unohtelee asioita ja jättää asioita hoitamatta sekä kokee päätösten tekemisen usein vaivalloiseksi.
Stressi huomataan usein vasta sen aiheuttaessa niin sanottuja stressireaktioita, kuten kipua, kolotusta ja kramppeja. Kroonistuneen lihasjännityksen seurauksena verenkierto ja lihasten aineenvaihdunta heikkenevät ja lihasten happamuustaso kasvaa. Sen seurauksena ajaudutaan kierteeseen, jossa lihasten kipureseptorit ärsyyntyvät ja saavat aikaan lisää jännitystä ja kipua. Edellisiäkin hälyttävämpiä oireita ovat pahoinvointi, huimaus, ripuli, silmien ja päänsärky sekä ummetus.
Jos havaitset itselläsi seuraavia stressioireita, niin jatka lukemista stressin hallintaosuuteen ja ota ohjeista opiksesi. On parempi reagoida oireisiin liian aikaisin kuin liian myöhään. Ennaltaehkäisy on usein paljon vaivattomampaa ja motivoivampaa kuin kuntouttava ja tervehdyttävä tekeminen.
Jännitystilan oireita
Fyysiset oireet
- hermostunut käytös; kynsien pureskelu, sormien ja jalkojen naputtelu sekä hartioiden vetäminen korviin
Henkiset oireet
- ali- tai ylivire: yleinen väsymystila, saamattomuus, ahdistus, masennus, turhautuminen sekä vihamielisyys, ärtyneisyys, toivottomuus, levottomuus ja kärsimättömyys
Käytösoireet
- ylireagointi ja keskittymisvaikeudet; kireys, jännittyneisyys ja lyhytpinnaisuus, unettomuus sekä mielialamuutokset, yleisväsymys ja motivaation puute
Stressiin liittyviä sairauksia
- niska-, vatsa- ja selkävaivat
- aineenvaihduntaongelmat
- päänsärky, migreeni sekä lihassäryt ja –kivut
- monet allergiat ja astma
- hermostoperäiset sairaudet
- seksuaaliset ongelmat
- iho-oireet
Reagoimme stressiin yksilöllisesti
Jokainen reagoi stressiin yksilöllisesti ja jokaisella on oma sietorajansa, jonka ylityttyä hallittu stressi muuttuu hallitsemattomaksi kaaokseksi. Stressin sietokykyyn vaikuttavat omalta osaltaan niin persoonamme, elämäntapamme kuin ympäristömmekin. Stressiä voi synnyttää ja stressireaktion voi laukaista voimakkaat tunnetilat, kuten epävarmuus, pelko, viha, jännitys sekä epävarmat työ- ja kotiolot, ihmissuhteet, sairaudet, taloudellinen turvattomuus ja suuret elämänmuutokset. Epäterveellinen ruokavalio, tupakointi, alkoholi ja lääkeaineet voivat myös osaltaan lisätä elimistön kuormitusta. Liian vähäinen ärsykkeiden määrä ja riittämättömyyden tunne voivat olla yhtä stressaavia kuin kiire ja liiallinen ärsykepaljouskin.
Vaatimustaso kasvattaa stressiä
Stressin ja stressisairauksien voidaan havaita lisääntyvän jatkuvasti. Stressi tuntuu lisääntyvän samaa vauhtia elintason nousun ja vastuun lisääntymisen kanssa. Aiemmin ihmiset tuntuivat tyytyvän helpommin ”kohtaloonsa”. Elämä otettiin vastaan sellaisena kuin sen kukin sai. Nykyään vaatimustaso tuntuu kasvavan jatkuvasti. Jos työ, auto, asunto tai puoliso ei miellytä, se pistetään vaihtoon ja parempaa etsitään muualta. No, olihan se melko karrikoidusti sanottu, mutta totta toinen puoli.
Tyytymättömyys tuntuu lisääntyvän tässä virikkeitä, mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja pursuavassa maailmassa, jossa ruoho on aina toisella puolella aitaa vihreämpää. Jollakulla on aina hienompi auto, parempi palkka tai suurempi kello. Jos emme osaa tyytyä siihen mitä meillä on ja jos emme osaa nauttia kohtalostamme, ei kilpajuoksulle ja -varustelulle löydy loppua.
Luot itse omat paineesi!
Luot useimmiten itse itsellesi suurimmat paineet työsaavutusten, harrastusten ja perheen, puolison miellyttämisenkin suhteen. Yliyrittäminen voi olla haitallista siinä missä alisuorittaminenkin. Se, että joudut kysymään neuvoja ja apua, se että et osaa vastata ja se, että joudut opettelemaan on inhimillistä. Se, että joudut opettelemaan uuden työpaikan tavoille, vaadit aikaa uuden varausjärjestelmän sisäistämiseen tai et hallitse saksan kieltä, on luonnollista. Kukaan muu ei ole niitä sinulta välittömästi vaatimassa, ellet itse aseta rimaa stressaavan korkealle.
Se, että koet kaikkien tuijottavan reikää sukassasi tai tekemistäsi kuntosalilla, on vain mielesi temppuilua. Todellisuudessa ketään ei voisi vähempää kiinnostaa hiustyylisi tai käsilaukkusi väri. Eikä kukaan enää huomenna muista pientä takelteluasi palaverissa tai luentokorokkeella. On tietenkin tärkeää, että pysähdyt välillä arvioimaan tekemisiäsi. Pysähdy – mieti – analysoi ja jatka matkaa, kuuluu Juhani Tammisen ohje parempaan suoritukseen pyrittäessä.
Liiallinen stressi voi johtaa työuupumukseen
Liian kova työtahti, suuri vastuu ja henkiset paineet voivat johtaa työuupumukseen. Jos työn vaatimukset ylittävät tekijänsä voimavarat, johtaa jatkuva ylikuormitus uupumukseen ja usein myös masennukseen. Työuupumus voi oireilla yleisenä väsymyksenä ja hitaana palautumisena, johon eivät enää viikonloput ja lomat riitä helpotukseksi. Työuupumus nakertaa mieltä ja henkilö muuttuu pikkuhiljaa ilottomammaksi, kyynisemmäksi ja epämotivoituneemmaksi, eikä hän tilanteen edetessä enää kykene selviytymään työtehtävistään. Työuupumuksesta toipuminen vaatii aikaa ja usein myös työnkuvan muutoksia.
Tunnista stressi ajoissa
On tärkeää, että tunnistamme itsessämme tai toverissamme stressin oireet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ongelman tiedostaminen on usein vaikeaa, sillä oireilu on helppoa laittaa kunnianhimoisuuden ja tunnollisuuden piikkiin. Syyt ongelmiin on helppoa löytää muista kuin itsestään, ja uupunut syyllistääkin helposti muuta työyhteisöä tekemättä jääneistä tai huolimattomasti toteutetuista töistä.
Lue myös:
