Valo kulkee silmien kautta ihmisen aivoihin ja elimistöön. Se nostaa vireystasoa, vaikuttaa sisäisen kellon säätelyyn ja yöhormoni melatoniinin erittymiseen.
Kun illoista tulee valoisampia, ihminen virkistyy. Silloin nukkumaanmeno voi siirtyä myöhemmäksi ja yöuni muuttua lyhyemmäksi tai katkonaiseksi. Ihminen tuntee olonsa väsyneeksi.
Elimistö tottuu lisävaloon noin parissa viikossa.
Kevään edetessä monen yöunen tarve vähenee, mieliala kohenee, sosiaalinen ja liikunnallinen aktiivisuus kasvaa ja ruokahalu vähenee. Talvella kertyneet lisäkilot saattavat karista.
Keväälle osuu myös kellojen siirto kesäaikaan. Ihmisen sisäinen kello pakotetaan aikaistamaan rytmiään, vaikka se mieluummin jätättäisi. Tämäkin häiritsee yöunta ja aiheuttaa väsymystä.
Tavallisesti sopeutuminen kestää viikon pari, mutta iltaihmisillä, eli joka kymmenennellä suomalaisella, siirto on niin vaikea, etteivät he välttämättä saavuta "oikeaa aikaa" koko kesänä.
Asiantuntija ylilääkäri Timo Partonen, THL
