Apu Terveys

Melatoniini tahdittaa unirytmin


Melatoniini tepsii parhaiten aikaerorasitukseen ja uni-valverytmin häiriöihin.
Kuvat Fotolia

Toiminnallisen unettomuuden hoidossa melatoniinin teho on vaatimaton. Mutta mikä on totta ja mikä tarua?

1. Melatoniini on täysin luonnollinen apu unettomuuteen.

Osin totta. Melatoniinin kaikkia vaikutuksia ei tunneta kokonaan. Tätä aivojen syvissä osissa, käpyrauhasessa, syntyvää hormonia kutsutaan myös pimeä- tai yöhormoniksi, ja sen tuotanto voimistuu valon määrän vähentyessä. On kyseenalaista, onko purkista otettu melatoniini täysin luonnollinen apu. Kaikkiin hormonihoitoihin voi liittyä haittoja, mutta melatoniinilla ne ovat onneksi vähäisiä.

2. Melatoniinin pitkäaikainen käyttö on vaarallista.

Iäkkäillä totta, muilla ehkä. Melatoniinin pitkäaikaista käyttöä ei suositella, sillä se saattaa altistaa tyypin 2 diabetekselle, jos sairauteen on geneettinen alttius. Käytön jatkuessa pidempään kannattaa seurata verensokeriarvoja. Jos verensokeri lähtee nousuun, melatoniinista on viisainta luopua kokonaan. Yli 55-vuotiailla melatoniinituotanto on vähäistä, ja silloin purkkimelatoniini on eräänlaista hormonikorvausta.

3. Jos herää yöllä, pitää ottaa lisää melatoniinia.

Tarua. Melatoniini on aikabiologinen lääke, jota ei missään nimessä pidä ottaa kello 23:n jälkeen. Jos nappaa melatoniinia yöllä, aivot saavat väärän viestin ja vuorokausirytmi siirtyy myöhemmäksi. Tällöin aamuväsymys pahenee ja olo voi tuntua herätessä tokkuraiselta.

Jos kärsii katkonaisesta unesta, kannattaa siirtyä pitkävaikutteiseen valmisteeseen. Vaikka nukkumaanmenoaika vaihtelisi, melatoniini pitäisi ottaa aina samaan aikaan, mieluiten kuusi tuntia ennen yöunen keskivaihetta eli noin kello 20–21. Melatoniinin otto liian myöhään tai liian aikaisin saattaa pahentaa migreeniä ja aiheuttaa tokkuraisuutta. Migreenin voi laukaista liian vähäinen, mutta myös liiallinen nukkuminen. Levoton nukkuminen ja painajaiset liittyvät usein väärään annosteluajankohtaan.

4. Lapsille ei määrätä melatoniinia.

Totta. Melatoniinin vaikutuksia lapsilla ei ole tutkittu riittävästi. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka moni alaikäinen käyttää ilman reseptiä saatavia valmisteita. Autistisilla lapsilla melatoniinin on todettu parantavan yöunen laatua ja vähentävän neuropsykologisia oireita. Siksi sitä voidaan joskus käyttää heillä. Tärkeintä olisi kuitenkin selvittää unettomuuden syy.

5. Melatoniinia voi käyttää huoletta perinteisten unilääkkeiden kanssa.

Totta. Tärkeää on, että käyttö tapahtuu lääkärin valvonnassa. Melatoniini saattaa vahvistaa unilääkkeiden väsyttäviä ja rauhoittavia vaikutuksia, ja sillä voi olla yhteisvaikutuksia verenohennus- ja verenpainelääkkeiden kanssa. Se voi myös pahentaa levottomien jalkojen oireita.

Melatoniinin erityksen alkaminen iltahämärissä viestittää aivoille, että on aika valmistautua yöunille. Melatoniini ei aiheuta riippuvuutta eikä kognitiivisia tai motorisia ongelmia.

6. Melatoniinin hyödyt unettomuuden hoidossa ovat vaatimattomat.

Ehkä. Melatoniini ei tutkimusten mukaan auta toiminnalliseen unettomuuteen, kuten nukahtamisvaikeuksiin, mutta se laskee kehon lämpötilaa ja auttaa pysymään unessa.

Melatoniinin tärkeimmät käyttöaiheet ovat aikavyöhykkeiden yli lennettäessä ilmenevä aikaerorasitus ja uni-valverytmin häiriöt, kuten viivästynyt unirytmi ja kaamosunettomuus. Yksilölliset erot ovat mahdollisia. Jotkut saattavat kokea, että melatoniini helpottaa nukahtamista. Kyse voi olla myös lumevaikutuksesta.

7. Lääkärin määräämässä ja reseptivapaassa melatoniinissa ei ole eroa.

Tarua. Lyhytvaikutteiset, tavallisista kaupoista saatavat melatoniinivalmisteet ovat ravintovalmisteita, joiden laatua ei valvo kukaan. Siten ei tiedetä, sisältävätkö ne ilmoitetun määrän melatoniinia. Kahden milligramman melatoniinitabletit luokitellaan lääkkeiksi, ja esimerkiksi kolmen milligramman melatoniinivalmiste vaatii reseptin. Joskus käytetään jopa kuuden milligramman tabletteja, mutta annoksen suhteeton kasvattaminen ei lisää hyötyjä.

8. Melatoniini ei sovi vuorotyöläiselle.

Osin totta. Vuorotyöntekijän ei kannata ottaa melatoniinia aamulla yövuoron jälkeen, sillä silloin aivot saavat väärän viestin ja keho luulee, että on yö. Tämä voi sotkea hormonitoimintaa laajemmin, koska myös monilla muilla hormoneilla on vuorokausirymi. Melatoniinia voi ottaa aamu- ja iltavuoroja tehdessä.

Asiantuntija: professori Markku Partinen, unilääketieteen erityispätevyys, Helsingin Uniklinikka

Asiantuntija on mukana valtakunnallisessa Vesote-hankkeessa, jonka tarkoitus on parantaa suomalaisten terveyttä.

Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 4/2019.

Julkaistu: 11.3.2019