Terve.fi

Pneumokokki voi viedä sairaalaan – oletko riskiryhmässä?

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ:
Pfizer
Krooninen sydänsairaus altistaa pneumokokki-infektioille mutta myös päinvastoin. Pneumokokkitauti esimerkiksi lisää sepelvaltimotaudin riskiä useiden vuosien ajaksi

Jos sairastat kroonista sydänsairautta, kuten sepelvaltimotautia tai sydämen vajaatoimintaa, voit saada pneumokokkitaudin jopa neljä kertaa todennäköisemmin kuin perusterve samanikäinen. Jos olet lisäksi yli 65-vuotias ja tupakoit, riskisi voi nousta moninkertaiseksi.

Kroonisten sydänsairauksien ja pneumokokkitautien yhteys on kaksisuuntainen: sydänsairaudet altistavat pneumokokkitaudeille ja toisin päin. Esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen alttiutesi saada keuhkokuume on suurempi kuin muilla. Toisaalta pneumokokkitaudin jälkeen sydänsairauden riski kasvaa.

Pneumokokkitaudit ja influenssa ovat länsimaissa merkittävimpiä sairauksia. Pneumokokkitaudit alkavat yleistyä jo 50 vuoden iässä. Suojautumalla voit kuitenkin ehkäistä tartuntoja.

Virus petaa tietä pneumokokkibakteerille

Pneumokokki on bakteeri, jonka luonnollinen asuinpaikka on nenänielu.

Pneumokokki tunnetaan bakteerina, jolla on suuri taudinaiheuttamiskyky, ja se voi johtaa vakaviin infektioihin. Kroonisissa sydänsairauksissa heikentynyt hapetus ja verenkierto altistavat infektioille.

Bakteeri leviää pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa. Se voi tarttua myös pinnoista, kuten hissin nappuloista tai ovenkahvoista. Siksi käsihygienia on tärkeää.

Pneumokokkitauti puhkeaa usein influenssan jälkimainingeissa, ja sillä onkin vahva yhteys virustauteihin. Virukset helpottavat pneumokokkibakteerien kulkua kehon alueille, joissa normaalisti ei bakteereita ole. Pneumokokkibakteerit voivat aiheuttaa lieviä välikorva- ja poskiontelotulehduksia mutta pahimmillaan jopa keuhkokuumeen, verenmyrkytyksen tai aivokalvotulehduksen.

Kroonisen sydänsairauden hyvä hoito ehkäisee pneumokokkitauteja. Siksi on tärkeää noudattaa perussairauden lääkitystä ja seurata sairauden tilaa säännöllisesti lääkärissä. Pneumokokki-infektio voi pahentaa sydänsairauden oireita, ja jos sairauden hoito ei ole tasapainossa, pneumokokki-infektiot iskevät tavallista herkemmin.

Pneumokokkitauti, esimerkiksi keuhkokuume, vie voimat ja vaikeuttaa arjessa selviytymistä. Se verottaa toimintakykyä, aiheuttaa pitkiäkin sairauslomia ja estää harrastuksiin osallistumista.

Rokottautumalla voi suojautua

Yksi keino ehkäistä pneumokokkitauteja on rokottautuminen. Kysy lääkäriltä tai hoitajalta, onko sinulla erityinen tarve rokottautumiselle perussairautesi vuoksi.

Rokottautuminen pneumokokkia vastaan ei kuitenkaan ehkäise kaikkia keuhkokuumeita, sillä niitä aiheuttavat myös muut bakteerit ja virukset.

Lapset rokotetaan neuvoloissa osana kansallista rokotusohjelmaa, mutta aikuisen täytyy huolehtia suojautumisesta itse. Influenssa ja pneumokokkitaudit kulkevat usein käsikkäin. Siksi kannattaa harkita rokottautumista molempia vastaan.

Mitä useampi ihminen rokottautuu, sitä parempi laumasuoja saavutetaan: pneumokokkibakteerien leviäminen hidastuu, ja tartunnat vähenevät. Tämä on tärkeää myös siksi, että krooninen sydänsairaus hidastaa toipumista mahdollisen pneumokokkitaudin jälkeen. Jos tauti vie sairaalahoitoon, on mahdollista, ettei toimintakyky palaudu koskaan ennalleen.

7 tapaa suojautua pneumokokilta

1. Pese kädet

Koska pneumokokkitaudit leviävät pisaratartuntana ja käsikontakteissa, käsien huolellinen pesu on tärkeää. Ota sormukset pois ja kostuta kädet. Hiero saippuaa käsiin noin minuutin ajan, puhdista huolella sormien välit ja peukalonhanka. Huuhtele ja kuivaa kädet hyvin. Sulje hana paperilla tai kyynärpäällä. Käsidesi ei korvaa käsienpesua, se on vain niitä tilanteita varten, joissa käytettävissä ei ole vettä eikä saippuaa. Yski ja aivasta hihaan tai nenäliinaan.

2. Syö monipuolisesti

Ruokavaliossa kannattaa suosia suojaravintoaineita ja kuituja sisältäviä kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä huolehtia riittävästä proteiinien ja hyvien rasvahappojen saannista.

3. Nuku ja lepää

Unen merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle tunnetaan yhä paremmin. Varsinkin perussairauden kanssa levon merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä sairaus ja lääkitys verottavat voimia. Uni huoltaa aivoja ja vahvistaa immuunijärjestelmän toimintaa.

4. Tee asioita, joista nautit

Vaikka stressiä ei voi elämässä välttää, varaa edes pieniä hetkiä rentoutumiseen ja tee asioita, joista saat hyvää mieltä. Näin jaksat paremmin myös pitkäaikaissairauden kanssa.

5. Harkitse rokottautumista

Rokottautuminen on yksi hyvä keino suojautua pneumokokkitauteja vastaan. Rokottautuessa elimistöön viedään osia pneumokokkibakteerista, jotka immuunijärjestelmä seuraavan kerran kohdatessaan tunnistaa.

On hyvä muistaa, että esimerkiksi keuhkokuumetta voivat aiheuttaa myös muut bakteerit ja virukset, joilta rokottautuminen ei suojaa. Myös yleiskunto ja infektiopaine eli se, minkälaisissa olosuhteissa elät, vaikuttavat siihen, miten tehokkaan suojan rokottautuminen antaa.

6. Liiku säännöllisesti

Liikunta parantaa lihaskuntoa, vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen, vahvistaa immuniteettiä, rentouttaa, nostaa mielialaa sekä syventää unen laatua. Jokainen askel tekee hyvää.

7. Lopeta mahdollinen tupakointi

Tupakoinnin lopettaminen laskee riskiä sairastua infektiotauteihin. Lopettamisen tueksi on tarjolla monenlaista apua. Muista myös kohtuus alkoholissa.

Faktaa pneumokokista

Pneumokokki on pallonmuotoinen kokkibakteeri, jota ympäröi polysakkaridikapseli.

Sokerikuori on eräänlainen naamio, jolla pneumokokki hämää kehon puolustusjärjestelmää. Pneumokokista tunnetaan yli 90 erilaista muotoa, joista noin 30 aiheuttaa valtaosan pneumokokkitaudeista. Suomessa keuhkokuumeeseen sairastuu vuosittain noin 60 000 ihmistä, ja heistä puolet tarvitsee sairaalahoitoa. Pneumokokki on tärkein sairaalan ulkopuolella puhkeavien keuhkokuumeiden aiheuttaja.

Vakavien infektioiden aiheuttajana pneumokokki on aikuisilla yleinen. Pneumokokkibakteerit aiheuttavat vuosittain kymmeniä tuhansia tauteja.

Sairastumisvaarassa ovat pienet lapset, joiden vastustuskyky ei ole vielä kehittynyt, vanhukset sekä ihmiset, joiden vastustuskyky on heikentynyt perussairauden tai lääkityksen vuoksi. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi diabetes, krooniset hengityselinsairaudet, sydänsairaudet sekä tulehdukselliset sairaudet.

Myös immunosuppressiivinen lääkitys, jota käytetään esimerkiksi reumapotilailla ja elinsiirteen saaneilla, altistaa pneumokokkitaudeille. Samoin tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Usein pneumokokkitaudit liittyvät perussairauden pahenemisvaiheisiin.

Tunnista pneumokokkitautien oireet

Pneumokokkitaudit voivat pahimmillaan viedä sairaalaan.

Keuhkokuume voi olla kuumeeton

Keuhkokuume on vakava yleisinfektio, joka tulee usein jonkin muun infektiotaudin, kuten influenssan, jälkitautina. Keuhkokuume on keskimääräistä yleisempi tupakoijilla, kroonista keuhkosairautta, kuten astmaa tai keuhkoahtaumaa (COPD) sairastavilla, alkoholisteilla sekä ikääntyneillä.

Keuhkokuumeen yleisiä oireita ovat selkeä sairauden tunne, pahoinvointi, hengenahdistus, kova yskä, kylki- tai vatsakipu sekä nopeasti korkeaksi nouseva kuume. Iäkkäillä tauti voi olla kuumeetonkin, ja jopa alilämpö on mahdollista. Heillä sairauden ainoa oire saattaa olla sekavuus.

Bakteeriperäistä keuhkokuumetta hoidetaan usein sairaalassa suonensisäisillä antibiooteilla. Lievemmissä tapauksissa potilas voi olla kotona tablettihoidolla. Joskus tarvitaan tehohoitoa sairaalassa.

Verenmyrkytys romahduttaa voinnin nopeasti

Jos pneumokokkibakteeri pääsee verenkiertoon esimerkiksi keuhkokuumeen myötä, yleiskunto voi romahtaa muutamassa tunnissa. Sekavuus ja korkea, horkkamainen kuume on tavallista. Iho saattaa tuntua kylmältä ja nihkeältä, sillä keho yrittää säästää verta tärkeille elimille, kuten sydämelle ja aivoille.

Pahimmillaan verenmyrkytys voi johtaa septiseen sokkiin ja monielinvaurioon. Kuolleisuus tautiin on suuri. Sepsistä epäiltäessä pitää hakeutua viipymättä lääkäriin. Tautia hoidetaan antibiooteilla, joskus tarvitaan myös hengityskonehoitoa.

Aivokalvotulehdus aiheuttaa kovaa päänsärkyä

Aivokalvotulehdukselle tyypillisiä oireita ovat raju päänsärky, valonarkuus, tajunnan häiriöt, pahoinvointi ja joskus niskajäykkyys. Sairaalahoitoon pitää päästä nopeasti. Tautia hoidetaan suonensisäisillä antibiooteilla.

Kuolleisuus bakteeriperäiseen aivokalvotulehdukseen on suuri, noin 10–20 prosenttia. Usein toipuneille jää neurologisia oireita, kuten kognitiivisia ongelmia tai kuulo- ja näköhäiriöitä.

Julkaistu: 7.2.2019