Kauneus & Terveys

Matala-asteinen tulehdus altistaa sairauksille

1

Onko tulehdukseen lääkettä tai pitääkö luopua herkuista? Asiantuntijat vastaavat väitteisiin.
Kuvat Fotolia

1. Tulehdustila voi aiheuttaa sydäninfarktin, syövän ja johtaa jopa kuolemaan

Totta ja tarua: Pinnan alla väreilevä matala-asteinen tulehdus on samantyyppinen riskitekijä kuin korkea verenpaine tai kolesteroli.

Se altistaa monille sairauksille: sydän- ja verisuonitaudeille, tyypin 2 diabetekselle, reumasairauksille sekä keuhko-, maksa- ja munuaissairauksille. Se voi piillä myös allergioiden ja infektioherkkyyden taustalla.

Kymmenisen vuotta sitten mietittiin, mikä yhdistää lihavuuden kroonisiin sairauksiin, kunnes yhdeksi tekijäksi löydettiin matala-asteinen tulehdus. Sairaudet, joille ylipaino altistaa, voivat johtaa kuolemaan.

Tulehdustilassa oleva keho ei esimerkiksi pysty nujertamaan syöpäsoluja yhtä tehokkaasti kuin keho, jossa tulehdusta ei ole. Ei voi kuitenkaan sanoa, että tulehdus aiheuttaisi vaikka sydäninfarktin tai maksakirroosin.

2. Antibiootit hoitavat hiljaisen tulehduksen

Tarua: Antibiootti tehoaa vain bakteeritulehdukseen. Tällaisen tulehduksen merkkejä ovat kipu, kuumotus, punoitus ja turvotus.

Matala-asteisessa tulehduksessa ei ole kyse bakteerien tai virusten hyökkäyksestä, kuten esimerkiksi poskiontelo- tai keuhkoputkentulehduksessa. Sen sijaan kehon puolustusjärjestelmä ylivirittyy. Tällöin se hyökkää vääriä kohteita, kuten omia kudoksiaan vastaan, eikä tunnista ketterästi todellisia uhkia.

Bakteeri-infektio voi tosin pahentaa matala-asteista tulehdusta. Esimerkiksi infarkteja sattuu enemmän influenssa-aikana kuin muulloin.

Matala-asteisen tulehduksen hoitona on oikeanlainen ruokavalio, liikunta ja tarvittaessa painonpudotus.

Lue myös: Onko sokeri rasvaakin vaarallisempaa? Lue tiukat faktat

3. Unettomuus ja stressi lisäävät tulehdusta

Totta: Unen aikana palaudumme päivän psyykkisistä ja fyysisistä rasituksista. Keho ikään kuin puhdistuu.

Unen tarve on yksilöllistä. Osa pärjää kuuden tunnin yöunilla, toiset tarvitsevat 9–10 tunnin unet.

Vakava unettomuus aktivoi lisämunuaisen, hypotalamuksen ja aivolisäkkeen muodostaman stressiakselin, HPA-akselin. Tällöin stressihormonien, kuten kortisolin, tuotanto lisääntyy ja tulehdus voimistuu.

Myös ylenpalttinen, yli kymmenen tunnin unien nukkuminen voi lisätä tulehdusta kehossa. Se nostaa veren tulehdusmerkkiaineita. Tarkkoja syitä tähän ei tunneta.

4. Tulehdus muuttaa suoliston bakteerikantaa

Totta: Tulehdusta lisää ruokavalio, jossa on paljon tyydyttynyttä rasvaa ja sokeria ja vähän kuituja. Tällainen ruokavalio yksipuolistaa suoliston bakteerikantaa ja vauhdittaa haitallisten mikrobilajien kasvua suolistossa.

Nämä mikrobit voivat erittää aineenvaihduntatuotteita, jotka saavat suolen seinämän liitokset rakoilemaan. Tällöin tulehdustekijöitä pääsee livahtamaan kehoon.

Suoliston mikrobistoa voi parantaa ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti kasviksia, marjoja, täysjyväviljaa, sopivasti pehmeitä rasvoja sekä kohtuullisesti vaaleaa lihaa.

Lue myös: Piilotteleeko elimistössäsi hiljainen tulehdus?

5. Vyötärön paksuus voi paljastaa matala-asteisen tulehduksen

Totta: Usein kehon hiljainen tulehdustila ja vyötärön ympärys kulkevat käsikkäin. Vyötärölihavuus ei kuitenkaan automaattisesti merkitse matala-asteista tulehdusta.

Matala-asteisessa tulehduksessa eli inflammaatiossa rasvakudoksen aineenvaihdunta muuttuu. Kun rasvasolujen määrä lisääntyy tai niiden koko kasvaa, solut alkavat kärsiä hapenpuutteesta. Ne alkavat tuottaa viesti¬aineita, jotka herättävät kehon puolustusjärjestelmän.

Paikalle saapuu makrofageja eli syöjäsoluja. Ne alkavat korjata rasvakudoksen toimintaa ja kaappaavat sisuksiinsa vaurioituneita rasva¬soluja. Tällöin tulehdustilan merkkiaineiden tuotanto kudoksissa ja verenkierrossa kiihtyy.

Tulehdusreaktio on sinänsä täysin tarkoituksenmukainen. Se on elimistön tapa yrittää suojautua taudinaiheuttajilta. Paha kyllä, inflammaatio altistaa monille vakaville sairauksille.

6. Tulehdus saa näyttämään vanhemmalta

Pääosin tarua: Tulehdusta ei tunnista peilikuvasta, mutta unettomuus ja sinnikäs stressi voivat saada näyttämään ikäistään vanhemmalta. Siitäkin on viitteitä, että hiljainen tulehdustila voisi vaurioittaa ihon kollageeni- ja elastiinisäikeitä ja vähentää ihon kimmoisuutta.

Lue myös: Mikä on matala-asteinen tulehdus?

7. Ainoa merkki tulehduksesta voi olla hiljalleen nouseva verensokeri tai selittämätön väsymys

Totta ja tarua: Matala-asteista tulehdusta ei välttämättä tunnista mitenkään. Tosin esimerkiksi korkea verensokeri voi väsyttää.

Mistä sitten tietää, onko vaaraa, että tulehdus lymyilee kehossa? Paras keino on tarkkailla painoa ja vyötärönympärystä. Jos vyötärölle kertyy kiloja, todennäköisyys matala-asteiseen tulehdukseen kasvaa.

Siinä aktivoituvat samat tulehdusmerkkiaineet kuin infektioperäisissä tulehduksissa. Yksi on C-reaktiivinen proteiini CRP, joka voidaan mitata verikokeella. Sen pitoisuus ampaisee bakteeritulehduksessa jopa satoihin milligrammoihin, kun taas matala-asteisessa tulehduksessa arvo jää usein alle kymmenen milligramman.

Tavallisella CRP-määrityksellä matala-asteisen tulehdustilan jäljille ei voikaan päästä, mutta herkkä CRP-testi pystyy havaitsemaan senkin hyvin. Lääkäri voi määrätä testin niin julkisessa kuin yksityisessä terveydenhuollossa.

Myös uusia merkkiaineita etsitään vilkkaasti. Toisaalta asioista ei kannata tehdä turhan monimutkaisia. Vyötärönympäryksen mittaaminen voi joskus olla helpompi keino tulehduksen toteamiseen kuin CRP.

8. Piilevä tulehdus voi olla myös muistihäiriöiden ja mielialaongelmien taustalla

Totta: Nykyään tiedetään, että terveelliset elämäntavat suojaavat muistisairauksilta. Ruokavalio, jossa on vähän kuituja ja paljon sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa, ruokkii matala-asteista tulehdusta. Tällöin se voi olla yhtenä tekijänä myös muistisairauksien ja mielialaongelmien taustalla.

Tulehdusta lisäävä ruokavalio heikentää suoliston mikrobistoa. Huonot bakteerit lisäävät suoliston läpäisevyyttä, jolloin tulehdustekijöitä pääsee kehoon.

Suolisto ja hermosto ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa, puhutaan suoli-aivoakselista. Sillä tarkoitetaan suolistobakteerien, hermoston sekä immuuni- ja hormonijärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta.

Aivojen ohella suolisto tuottaa mielialaa sääteleviä välittäjäaineita, kuten serotoniinia. Kun aivot lähettävät viestejä suolistolle, voimme aistia sen fysiologisesti: esimerkiksi jännitys tuntuu perhosina vatsassa.

Tutkimusten valossa suoli-aivoakselin toiminta voi olla häiriintynyt masennuksessa ja autismikirjon häiriöissä. On todettu, että koe-eläimillä suolistomikrobit vaikuttavat keskushermoston kehittymiseen ja toimintaan.

Lue myös: Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi liittyä tulehdustiloja

9. Värikäs ja antioksidanttipitoinen ruoka hillitsee vaivaa

Totta: Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, marjoja, yrttejä ja rasvaista kalaa. Hyvään ruokavalioon mahtuvat herkutkin. Joskus voi huoletta syödä pihvin tai nauttia juustokakkua. Terveyden kannalta ratkaisee kokonaisuus.

Siitäkin on haittaa, jos rajoittaa syömistään liikaa. Se voi johtaa syömishäiriöihin ja repsahduksiin, jotka saavat tekemään useammin epäterveellisiä valintoja.

Vaikka laihtuminen ei onnistuisi, säännöllisellä liikunnalla ja kasvispitoisella, kuituja ja pehmeitä rasvoja sisältävällä ruokavaliolla voi hillitä tulehdusta.

Ei kannata unohtaa myöskään hammaslääkärikäyntejä. Vaikka oireita ei olisi, suussa voi muhia tulehdus. Suun bakteerit voivat päästä verenkiertoon ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille sekä vaarallisille yleis-infektioille.

Lue myös: Hampaiden kiinnityskudosten tulehdus altistaa sydänkohtauksille

10. Omega 6-rasvahapot ruokkivat tulehdusta

Totta ja tarua: Ihminen tarvitsee omega-6-rasvahappoja elimistölle välttämättömän arakidonihapon valmistukseen. Myös Omega-3-rasvahapot ovat ihmiselle välttämättömiä. Niistä tehdään eikosapentaeenihappoa.

Arakidonihappoa on solukalvojen ja ihon rakenteissa, ja siitä saatavat molekyylit vaikuttavat puolustusjärjestelmän toimintaan.Ne ovat ärhäkämpiä ja lisäävät jonkin verran tulehdusta verrattuna eikosapentaeenihaposta saataviin molekyyleihiin.

Molempia rasvahappoja tarvitaan tasapainon vuoksi. Mainioita omega-3:n lähteitä ovat rypsiöljy ja rasvainen kala. Omega-6:ta saa etenkin siemenistä ja pähkinöistä. Kun ruokavaliossa on ravitsemussuositusten mukaisesti näitä kaikkia, omegoja saa riittävästi.

Asiantuntijat: ravitsemustieteen professori Marjukka Kolehmainen/Itä-Suomen yliopisto ja genetiikan ja biostatistiikan professori Johannes Kettunen/Oulun yliopisto

Lähteet: Pirjo Saarnia: Syö oikein, sammuta tulehdus (WSOY 2019) ja Suoli-aivoakseli – mikrobiston ja hermoston monimuotoinen yhteys (Lääkärilehti 4/2018)

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 3/2019.

Julkaistu: 26.4.2019