Mikä on matala-asteinen tulehdus?

Terveysuutisissa puhutaan nykyään paljon matala-asteisesta tulehduksesta, jota ylipaino aiheuttaa. Jopa satojen tuhansien suomalaisten sanotaan kärsivän tästä tilasta. Sen kerrotaan lisäävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, muistisairauksiin ja syöpiin. Vyötärölle on kertynyt muutama ­muka­van pyöreä vatsamakkara. Ne ovat köllötelleet siinä jo vuosia. Olisiko syytä huolestua?

Sisätautien erikoislääkäri Joni ­Suomi rauhoittelee, ettei ihan heti kannata syöksyä tutkimuksiin. Kyseessä on muoti­termi, joka kalskahtaa turhan vaaralliselta.

– Tulehduksia on monenlaisia. Ne voivat olla joko bakteerien, virusten tai sienten aiheuttamia, Suomi selvittää.

Huonosti hoidetuissa hampaissa saattaa esimerkiksi pesiä tulehdus, joka lisää sairastumisriskiä tai pahentaa jo todetun sairauden oireita. Samoin suolistossa voi olla krooninen tulehdustila.

Englannin kielessä erotetaan toisistaan termit infection eli infektio ja ­inflammation eli inflammaatio tai ärtyminen. Matala-­asteinen tulehdus on enemmän kehon ärsytystila kuin tulehdus. Se kroonistuu huonojen elintapojen seurauksena.

Jos vielä suvussa on sydän- ja verisuonitautia, on syytä huolestua. Riskitekijät ­kasaantuvat. Tulehduksen sijaan voitaisiin puhua myös kehon stressitilasta.

Jos painoindeksi (BMI) on yli 30, se stressaa elimistöä ja heikentää ­terveyttä. Yli 35 menevä painoindeksi lisää jo kuoleman ­riskiä.

Matala-asteista tulehdusta voidaan mitata verikokeilla. ­Herkkä CRP-testi kertoo, kuinka paljon maksa erittää tiettyä tulehdukseen viittaavaa proteiinia.

– Mutta ilman testejäkin pärjätään. Matala-asteisen tulehdustilan voi ­helposti ehkäistä terveillä elintavoilla. Myös ­veren kolesteroliarvot ja verenpaine kertovat hyvin, missä kunnossa ihminen on, Suomi sanoo.

1980-luvulla kohistiin oksidatiivisesta stressistä. Sanottiin, että vapaat happiradikaalit tekivät tuhojaan elimistössä. Solujen epätasapainon syynä pidettiin esimerkiksi rasvaista ja hiilihydraatti­pitoista ruokaa. Avuksi tarjottiin purkeissa myytäviä anti­oksidantteja, kuten beetakaroteenia ja E-vitamiinia. Joni Suomen mukaan ­kehon tulehdustilasta puhutaan nyt ­samaan tapaan. Terveydestään huolestuneille on helppo myydä lisäravinteita.

– Se on miljardibisnestä, mutta lisäravinteiden hyödyistä ei ole ­olemassa kunnon tutkimustietoa. Tarpeelliset ravin­toaineet saa terveellisestä ruoasta, kuten hedelmistä ja ­vihanneksista.

Miten matala-asteinen tulehdus sitten oireilee? Joni Suomen mukaan ­elimistö stressaantuu yhä enemmän, kun ihminen vanhenee. Jos on yli 40-vuotias ja tuntee olonsa ­koko ajan epämääräisen ­voimattomaksi ­ilman selkeää syytä, kyseessä voi olla ­kehon ärsytystila.

FLT ravintovalmentaja Annika Havas­teen luokse saapuu asiakkaita, jotka ­valittavat juuri epämääräistä huonoa oloa, vetämättömyyttä sekä suolisto- ja iho-­ongelmia. Vatsamakkarat eivät tunnu ­karisevan sitkeistä yrityksistä huolimatta.

Tilannetta pahentavat nautintoaineet,  ylipaino, liikkumattomuus, istuminen, unesta nipistäminen ja korkea stressitaso. Stressi ei tarkoita vain ylipitkiä työpäiviä. Myös liiallinen virikkeiden määrä ja levon puute nostavat kehon hälytystilaa. Suolistobakteeriston huono kuntokin voi oireilla väsymyksenä.

Annika Havaste korostaa, että piilevä,matala-­asteinen tulehdus on eri asia kuin vaikkapa vamman aiheuttama tulehdus. Tulehdusreaktio on elimistön tapa suojautua. Se saa immuunipuolustusjärjestelmän aktivoitumaan. Näin pitää ollakin.

Kroonistuva tulehdus taas on haitallinen. Liki kaikkien sairauksien taustalla on jonkinlainen tulehdus. Tästä esimerkkejä ovat astma, allergiat ja reuma.

– Tulehduksen aste voi olla niin alhainen, että se vain kytee. Kun se voimistuu, voi puhjeta vaikkapa Alzheimerin tauti, diabetes, sydänsairaus tai ärtyvän suolen oireyhtymä, Havaste selittää.

Ylipainoisen ihmisen rasvakudoksessa syntyy tulehdussytokiineja. Siksi painon­pudotus on niin tärkeää. Vatsaontelossa sijaitseva rasva on haitallisinta, koska se heikentää sisäelinten aineenvaihduntaa.

Onneksi jotain on tehtävissä. Kaalien ja sipulikasvien sisältämät rikkipitoiset ­yhdisteet edistävät maksan myrkynpoistoa. Sitä tukevat myös marjojen ja vihannesten antioksidantit sekä laadukkaiden öljyjen E-vitamiini ja rasvahapot.

– Länsimaissa on yleistä, että ravinto sisältää liikaa omega-6-rasvahappoja. Ne lisäävät tulehdusta, kun taas omega-­3-rasvahapot vähentävät sitä, Havaste sanoo.

Omega-6-rasvahappoja on ­esimerkiksi auringonkukka- ja rypsiöljyssä. Tutkijat kuitenkin kiistelevät siitä, ovatko ne niin suuri peikko kuin väitetään.

Omega-3-rasvahappoja ­sisältävät kylmäpuristetut öljyt, pähkinät, siemenet sekä rasvaiset kalat. ­Huonoja ovat teollisesti käsitellyt rasvat, etenkin transrasvat. Niitä on maito­tuotteissa, paistetuissa ruoissa ja monissa herkuissa.

Havasteen mukaan useimmat öljyt ­menettävät parhaat ominaisuutensa, kun niitä käsitellään paljon. Yksi esimerkki tästä on margariini.

Terveellisen ravinnon perusteet on ­periaatteessa helppo selvittää, ­mutta niiden noudattaminen voi olla vaikeaa. Ihmiset ovat erilaisia. Esimerkiksi ruoka-­aineyliherkkyydet tai suoliston sairaus vaativat juuri tietynlaista ruoka­valiota.

– Silloin on löydettävä korvaavia ruoka-­aineita ja keksittävä keinot syödä täysi­painoisesti. En voi suositella ­samanlaista tulehdusta vähentävää ruokavaliota kaikille, Havaste sanoo.

Lisätietoa: Annika Havaste: Virtaa ravinnosta! Miten löydät kehon ja mielen tasapainon sinulle sopivalla ruokavaliolla. Basam Books 2015