Terve.fi

Suonikohjut - enemmän kuin esteettinen vaiva


Alaraajojen laskimoiden kroonisen vajaatoiminnan yleisin ilmenemismuoto on suonikohjut, joita esiintyy jopa kolmasosalla naisista. Jos hiussuonten laajentumat otetaan huomioon, niin alaraajojen laskimomuutoksia todetaan jopa kahdeksalla kymmenestä.

Alaraajojen laskimoiden kroonisen vajaatoiminnan yleisin ilmenemismuoto on suonikohjut, joita esiintyy jopa kolmasosalla naisista. Jos hiussuonten laajentumat otetaan huomioon, niin alaraajojen laskimomuutoksia todetaan jopa kahdeksalla kymmenestä. Suonikohjuja esiintyy kaikenikäisillä, mutta tavallisimmin yli 30-vuotiailla, selvästi useammin naisilla kuin miehillä.

Sairaus alkaa yleensä pintalaskimoista, joiden paine kohoaa. Laskimoläppien vajaatoiminta johtaa laskimopaineen kohoamiseen, ihonalaisiin laskimolaajentumiin, suonikohjuihin ja lopulta kroonisiin ihomuutoksiin.

Taustalla jalkojen laskimoiden vajaatoiminta

Suurimmalla osalla potilaista suonikohjut ovat yleensä vähäoireisia. Hoitoon hakeudutaan tavallisimmin kosmeettisen haitan vuoksi.

Pidemmälle kehittyneen kroonisen laskimovajaatoiminnan tyyppioireita ovat nilkan ja säären turvotus ja siihen liittyvät paineen tunne ja kipu sekä jalkojen väsyminen ja suonenveto (ks. suonenveto-potilasohje).

Vajaatoiminnan vaikeusasteen ja oireiden välillä ei ole havaittu selvää yhteyttä. Usein myös monet muut alaraajojen oireet yhdistetään virheellisesti suonikohjujen aiheuttamaksi.

Hoidon aiheellisuuden ja kiireellisyyden määrityksen tulisi perustua oireiden ja ihomuutosten vaikeusasteen arvioon. Toisaalta selkeätkään oireet ja laskimovajaatoiminnan löydökset eivät usein täytä julkisen sektorin hoitotakuun kriteerejä.

Hoitojen suunnittelu edellyttää tarkkaa perussyyn, siis laskimovajaatoiminnan, tutkimista. Aivan viime vuosiin asti on tyydytty kaavamaisiin hoitolinjoihin. Uusien hoitomuotojen myötä ollaan siirtymässä selvittelemään ensisijaisesti laskimoiden toiminnallista puolta.

Tämän on mahdollistanut ultraäänitutkimuslaitteistojen yleistyminen. Potilaalle täysin vaivattomalla kaksoiskaikukuvauksella saadaan selville laskimoiden usein vaihteleva anatomia sekä vajaatoiminnan laajuus ja vaikeusaste.

Tutkimuksen perusteella tehdään laskimokartta, johon hoidot perustuvat. Varjoainekuvauksia tarvitaan enää ainoastaan erikoistapauksissa.

Leikkauksen rinnalle uusia hoitomuotoja

Kompressio eli puristushoito on alaraajan laskimoiden vajaatoiminnan hoidon perusväline. Se toteutetaan parhaiten lääkinnällisen hoitosukan avulla. Tukisukat helpottavat elämää, mutta eivät poista suonikohjuja.

Perinteisessä suonikohjuleikkauksessa vajaatoimiseksi todettu pinnallinen laskimorunko poistetaan yleisimmin nivusista sääriin ns. nyhtäisytekniikalla. Tämän lisäksi poistetaan näkyvät suonikohjut pienistä viilloista virkkuukoukkumaisella instrumentilla.

Ultraääniohjattu vaahtoruiskutushoito on todettu yhtä tehokkaaksi hoidoksi kuin perinteinen leikkaushoito. Tosin pitkäaikaistulokset puuttuvat. Vaahtoruiskutushoidolla on useita etuja leikkaushoitoon verrattuna.

 Ultraääniohjatun vaahtoruiskutuksen edut

  • Ei tarvita leikkaussalia
  • Toimenpiteen kesto 30–60 min.
  • Ei leikkausta eikä haavoja
  • Ei nukutusta tai selkäydinpuudutusta
  • Vain muutama neulan pisto, osin paikallisesti puudutettuna
  • Soveltuu erinomaisesti uusiutuneiden suonikohjujen hoitoon
  • Ei liikuntarajoitusta
  • Ei sairaslomaa (harkitaan potilaskohtaisesti)
  • Hyvä kosmeettinen tulos, ei arpia

Lisätietoa:

Lääkärikirja: Suonikohjut

Suonikohjut-potilasohje

Julkaistu: 11.6.2007