Kauneus & Terveys

Vaginismi aiheutti masennusta ja riittämättömyyden tunnetta


Olivia Kurki, 22, on yrittänyt kaikkensa, jotta seksi olisi niin ihanaa kuin sanotaan. Sietämätön kipu estää aina yhdynnän. Se saa tuntemaan itsensä vajavaiseksi.
Kuvat Satu Nyström

"Kokeilin itsetyydytystä ensimmäisen kerran, kun olin 12-vuotias. Sormen työntäminen emättimeen aiheutti aivan sietämätöntä kipua. Arvelin, että se kuuluu ehkä asiaan. Ajattelin, että kipu helpottaa ajan myötä ja kokemuksen karttuessa. Miten väärässä olinkaan.

Kivun todellinen luonne alkoi paljastua kuusi vuotta myöhemmin, kun aloin seurustella ensimmäistä kertaa keväällä 2014. Poikaystäväni oli turvallinen, kiltti ja huomaavainen. Kaikki puitteet olivat kunnossa, kun harrastimme seksiä ensimmäisen kerran. Olimme huoneessani, esileikit oli tehty ja oloni oli hyvä ja rakastettu. Yhdyntä ei kuitenkaan onnistunut. Kipu oli niin sietämätön, että meidän piti lopettaa heti. Mies oli ymmärtäväinen.

Harrastimme jatkossa seksiä muilla tavoilla: suuseksillä, käsipelillä ja hyväillen. Elättelin vielä toivoa, että vaiva menisi ohi, kunhan jatkaisin sinnikkäästi ja yrittäisin kovemmin. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Kipu polttaa ja viiltää

Emättimeni lihakset menevät heti kramppiin, kun yritän yhdyntää. Lihakset puristuvat yhteen ikään kuin aivoni antaisivat niille käskyn, ettei sisään saa mennä. Kipu on polttavaa ja viiltävää. Tuntuu kuin joku viiltäisi minua veitsellä sisältä päin.

Jatkoin yrittämistä vuosien ajan. Kaipasin miesten läheisyyttä ja huomiota. Kaipuun ajamana aloin käydä baareissa. Huomasin ilokseni, että mitä enemmän alkoholia nautin, sitä voimakkaammiksi seksuaaliset haluni kasvoivat. Humala poisti estot ja pelot. Ehkä alkoholi toisi rentoutta myös seksiin? Päätin, että nyt onnistuu! Pelkkä päätös ei kuitenkaan riittänyt, koska kyseessä on psyykkis-fyysinen vaiva.

Kokeilin alkoholin lisäksi uusia asentoja, apuvälineitä, partnereita ja esileikkejä, mutta mitään apua niistä ei ollut. Kipu oli aina läsnä, ja yhdyntä täytyi usein keskeyttää.

Tunsin, etten ole nainen

Aloin nähdä itseni epäkelpona naisena. En pystynyt nauttimaan itse enkä täyttämään miesten odotuksia. Koin niin syvää alemmuudentuntoa, että ajattelin ansaitsevani kaiken kivun. Tunsin, etten ollut naisena mitään. Olin ulkopuolinen niin naisten kuin miestenkin maailmassa.

Menin lopulta gynekologille helmikuussa 2017. Olin pelännyt ja lykännyt sitä pitkään, koska tiesin, että tutkimus aiheuttaisi kipua. Minulla todettiin primäärinen vaginismi. Se tarkoittaa, että emättimeni lihaksisto supistuu aina, kun sinne laitetaan jotain, oli kyseessä sitten sormi, penis tai jokin esine. Supistus on tahdosta riippumaton.

Vaginismi oireilee niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Kivun lisäksi se aiheuttaa pelkoa, ahdistusta, masennusta, itsesyytöksiä ja itsetunnon heikkenemistä. Vaginismi saa oloni tuntumaan vähemmän naiselta.

Pelkään sitoutumista

Diagnoosi oli sekä helpotus että järkytys. Sain viimeinkin tietää, mikä on vialla. Samalla tunsin itseni rikkinäiseksi ja vajavaiseksi. Aloin ihmetellä, miksei näistä asioista puhuta avoimemmin. En varmasti ole oireideni kanssa yksin. On pakko olla muitakin.

Olen miettinyt, mikä on pohjimmainen syy ongelmaani. Usein vaginismiin liitetään traumaattiset lapsuuden kokemukset, mutta minulla sellaisia ei ole. Voisiko tämä johtua perfektionismista? Ehkä yritän alitajuisesti suoriutua seksistäkin täydellisesti?

Nyt olen sinkku. Pelkään sitoutumista, sillä en halua tuottaa toiselle pettymystä. Miten kukaan voisi jaksaa minua? Maailma on liian yhdyntäkeskeinen. Seksissä on kyse paljon muustakin. Nautin seksistä, mutten ole koskaan kokenut nautintoa yhdynnässä.

Poikkeuksia tapahtuu joskus, jos olen vaikka katsonut pornoa ja käytössä on vibraattori. Silloin emättimeen saattaa mahtua yksi sormi.

Naisten puheet ärsyttävät

Naisten keskustelut kuukautissuojista, raskauksista ja synnytyksistä sekä seksiasennoista ja -leluista ärsyttävät välillä. Ne herättävät myös alemmuudentunnetta. Varmasti kuukuppi on hyvä ja ekologinen valinta, jos sellaista pystyy käyttämään! Jotkut voivat valita, minä en.

Minulta kysytään myös usein, haluanko lapsia. Raskaus edellyttää monia gynekologisia toimenpiteitä, jotka tuottaisivat kipua. Synnytyskipu olisi varmasti sanoinkuvaamaton. Useimmiten vastaan, etten halua lapsia. Voi olla, että vastaukseni johtuu vain vaginismista.

Olen saanut apua netin keskustelupalstoilta ja Helsingin Tyttöjen Talolta. Idolini Saara Aalto on puhunut avoimesti sairastamastaan vestibuliitista, joka on emättimen alueen kiputila. Se on antanut minulle voimaa.

Kipu tunnetaan huonosti

Olen käynyt seksuaalineuvojalla, ja minulle on suositeltu fysioterapiaa. Dilataatiosta eli emättimen laajennushoidosta voisi kuulemma olla apua. Muista hoidoista ei ole kerrottu. Etsin hyvää gynekologia. Yhdyntäkipuja tuntevia asiantuntijoita tuntuu olevan todella harvassa. Olen kohdannut paljon tietämättömyyttä terveydenhuollon ammattilaisilta.

Alan uskoa, että voin vielä parantua. Tiedostan ongelman ja minulla on paljon unelmia. Olen toipumassa masennuksesta, joka on osin seurausta sairaudestani. Teen vapaaehtoistöitä ja olen kuntouttavassa työtoiminnassa. Saan hyvän mielen luonnosta, musiikista, elokuvista, matkustamisesta, unelmoinnista, ystävistä ja perheestä.

Paraneminen vaatii paljon aikaa ja ammattiapua, mutta minulla on ihana tukiverkko. Yksin en olisi selvinnyt."

Julkaistu: 19.2.2019