Terve.fi

Masennuksen hoito


Masennuksen hoitoon on monia keinoja - tärkeintä oireiden tunnistaminen ja avun hakeminen.

Masennustilaa voidaan hoitaa useilla eri tavoilla, pääasiallisesti kuitenkin biologisilla (lääkehoito, kirkasvalo- tai sähköhoito, transkraniaalinen magneettistimulaatio) ja psykologisilla (vaikuttavaksi osoitettu psykoterapia) menetelmillä. Menetelmiä voidaan yhdistellä tai niitä voidaan käyttää yksinään. Hoitomuodon valintaa ohjaa sekä depression vaikeusaste, että eri hoitomuotojen saatavuus. Psykoterapian ja lääkehoidon yhdistäminen on lievissä ja keskivaikeissa depressioissa tehokkaampaa kuin kumpikin hoito yksinään.

Lisätietoa masennuksen oireista.

Lääkehoito

Noin kaksi kolmasosaa masennuslääkitystä käyttävistä potilaista hyötyy lääkityksestä. Lääkeryhmiä, joita käytetään masennuksen hoidossa ovat mm. trisykliset depressiolääkkeet, selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) sekä sekalainen ryhmä uuden polven masennuslääkkeitä. Lääkehoitoa tulee käyttää aina, jos masennus on vaikea-asteinen tai psykoottinen. Lääkehoitoa tulee käyttää annoksilla, joiden teho on osoitettu kliinisissä kokeissa. Ellei lääkevaste tule 6-8 viikossa, on syytä vaihtaa valmistetta.

Trisykliset masennuslääkkeet ovat olleet markkinoilla jo pitkään. Ne ovat tehokkaita masennuslääkkeitä verrattuna uudempiinkin markkinoille tulleisiin valmisteisiin. Trisyklisiin masennuslääkkeisiin liittyy kuitenkin selvästi enemmän haittavaikutuksia kuin uudempiin masennuslääkkeisiin. Toisaalta hinta on vastaavasti halvempi. Trisykliset masennuslääkkeet ovat myös toksisempia ja niihin liittyy väärinkäytön vaara itsetuhoisilla potilalla. Tästä syystä niiden käyttöä ensilinjan lääkkeenä ei suositella.

SSRI-masennuslääkkeet (Selective Serotonin Reuptake Inhibitors) ovat trisyklisiä uudempia masennuslääkkeitä, joita käytetään masennuksen hoidossa tätä nykyä eniten. SSRI lääkkeiden teho on todettu useissa suurissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. Niiden aiheuttamat haittavaikutukset ovat selvästi vähäisemmät kuin trisyklisten masennuslääkkeiden ja ne ovat käytössä myös turvallisempia.

SSRI-lääkkeiden ominaisuuksiin kuuluu, että niiden teho tulee yleensä esiin vasta 2-4 viikon kuluessa lääkityksen aloittamisesta. Alkuvaiheessa voidaankin joutua käyttämään jotain tarvittaessa otettavaa nopeavaikutteista lääkitystä, jos masennusoireisto on voimakas. Kun SSRI-lääkitys on aloitettu masennuksen hoidoksi, suositellaan, että lääkitystä käytettäisiin vähintään puolen vuoden ajan ja mielellään useita kuukausia senkin jälkeen, kun varsinainen masennusoireisto on jo korjaantunut. Tällä ehkäistään masennuksen uusiutumista.

Uuden polven masennuslääkkeiden ryhmään kuuluu monenlaisia valmisteita, joista useimpien vaikutusmekanismit liittyvät serotoniiniin ja noradrenaliiniin. Uuden polven valmisteiden haittavaikutusprofiili on SSRI-valmisteiden luokkaa ja teho yleensä yhtä hyvä kuin SSRI-valmisteiden. Eri masennuslääkkeiden välillä ei ole merkittäviä tehoeroja. Siksi lääkkeen valintaan vaikuttaa potilaan aiemmat kokemukset, mahdolliset haittavaikutukset, interaktiot muiden lääkkeiden kanssa sekä valmisteen hinta.

Muut hoidot

Kirkasvalohoito

Kirkasvalohoitoa käytetään lähinnä ns. kaamosmasennuspotilaille eli potilaille, joiden masennus on selvästi vuodenaikasidonnainen. Kirkasvalohoidon vaikutusmekanismia ei tarkkaan ottaen tiedetä. Kyseessä on kuitenkin hoito, jota on mahdollista saada myös kotioloissa ja haittavaikutukset ovat vähäisiä. Hoitoa annetaan siihen tarkoitetulla laitteella aamuisin 2 500 - 10 000 luxin valoteholla ½ - 2 tunnin jaksoissa.

Sähköhoito

Sähköhoito on tehokas hoito vakavaan masennukseen, etenkin jos tähän liittyy itsetuhoisuutta tai masennus on psykoositasoinen. Hoito on vähintään yhtä tehokas, ellei tehokkaampi kuin lääkkeellinen hoito ja sen vaikutus tulee esiin nopeammin. Hoito annetaan sairaalassa ja ennen hoitoa potilas nukutetaan. Sähköhoidon jälkeen masennuslääkehoitoa on syytä jatkaa jatkohoitovaiheessa.

Psykoterapiat

Psykologisia hoitomuotoja masennuksen hoitoon on useita. Psykoterapian tavoite on parantaa masennus ja palauttaa potilaan toimintakyky vaikuttamalla potilaan ajatusmalleihin, mielikuviin, tunne-elämään ja minäkäsitykseen. Masennuksen hoidossa käytettyjä hoitomuotoja ovat kognitiivinen lyhytterapia, interpersonaalinen psykoterapia sekä psykodynaaminen psykoterapia. Yksilöterapian lisäksi ryhmä-, pari-, ja perheterapialla on saatu hyviä tuloksia masennuksen hoidossa. Lyhytterapiat vaihtelevat kestoltaan muutamasta käyntikerrasta kolmeenkymmeneen ja ne tapahtuvat yleensä viikoittain. Pitkäkestoinen terapia voi kestää useita vuosia.

Masennuksen hoitomuotoja on useita. Erilaisia terapiamuotoja on useita, masennuslääkkeitä sitäkin enemmän. Useimmiten terapia ja lääkkeellinen hoito annetaan yhtä aikaa. Hyvin usein nykyään päädytään lääkkeisiin jo alkuvaiheessa varsinkin keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa. Lääkehoito ratkaisevasti lyhentää oireiden kestoa, ja ilman lääkehoitoa on suurempi vaara masennuksen kroonistumiseen sellaisenaan tai oireiltaan lievempänä.

Uusiin masennuslääkkeisiin ei ole yleensä tottumisen vaaraa, vaikka hoidot ovatkin pitkäaikaisia. Yleensä lääkehoidon vaikutukset alkavat näkyä vasta 1-4 viikon kuluessa. Lääkityksen tulisi jatkua 4-6 kuukautta vielä oireiden loppumisen jälkeen. Potilaan toivuttua, lääkitys lopetetaan asteittain. Ohjeiden mukaan otettu lääke on perusta hoidon onnistumiselle. Keskustele aina lääkärisi kanssa ennen kuin teet muutoksia lääkitykseesi. Lääkkeeseen voi liittyä hoidon alussa haittavaikutuksia. Yleensä nämä haittavaikutukset lievittyvät hoidon kestäessä, mutta joskus voidaan joutua vaihtamaan valmistetta. Nykyään masennuslääkkeissä on lukuisia vaihtoehtoja, joten todennäköisesti jokaiselle löytyy oikea lääkitys.

Kirkasvalohoitoa käytetään kaamosmasennuksen hoidossa henkilöillä, joilla depressio esiintyy toistuvasti pimeänä vuodenaikana.

Lisätietoa masennuksen yleisyydestä.

Milloin lääkäriin?

Masennus ja alakuloiset ajatukset kannattaa aina mainita omalle lääkärille. Näin lisäät keskinäistä luottamusta ja mahdollistat lääkärin "pääsyn" tunnemaailmaasi, jolloin hänen on helpompi tunnistaa muutokset mielialassasi.

Pitkittynyt masentuneisuus ja itsetuhoiset ajatukset ovat aina syy varata keskusteluaika. Asiaa voi lähteä viemään eteenpäin myös kunnan mielenterveystoimistojen tai yleishyödyllisten organisaatioiden (ks. alla olevasta linkkilistasta) kautta.

Masentuneisuuden arvioimiseen voi käyttää myös testejä, kuten esimerkiksi DEPS-depressioseula ja Beckin depressioasteikko.

Lähteet:

Depressio. Käypä hoito – suositus, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 26.2.2018). www.käypähoito.fi

Isometsä E, Depressio, lääkärin käsikirja, Duodecim Kustannus Oy 2016.

Isometsä E, Depression tunnistaminen ja diagnostiikka, lääkärin käsikirja, Duodecim Kustannus Oy 2016.

Isometsä E, Depressiiviset häiriöt, Psykiatria, Duodecim Kustannus Oy 2017.

Julkaistu: 5.4.2018