Voi hyvin

Anna koiran olla koira - Näin opit eläintietoisuutta

3


Anna koiran olla koira - Näin opit eläintietoisuutta

Luulitko lemmikkisi kostavan, jos se jää yksin liian pitkäksi aikaa? Väärin. Eläin ilmaisee tunteitaan eri tavoin kuin ihminen. Opi tulkitsemaan, mitä oman lemmikin mielessä liikkuu.
Teksti Susanna Lehmuskoski
Kuvat Getty Images, Istock

Nainen kantaa koiraa metsässä kesäaamuna. Vastaan tulee toinen nainen, jonka koira nuuskii varpuja, viipottaa ja tonkii metsää nenällään ja käpälillään. Miten paljon täällä onkaan kiinnostavia hajuja! Koiraa kantava nainen huikkaa toiselle: Ota sinäkin kuule koirasi syliin ja näytä sille vähän maisemia! Täällä on niin huikaisevan kaunista!

Kerron sattumuksesta eläintutkija Katriina Tiiralle, joka nyökyttelee:

– Tuohan on ääriesimerkki siitä, miten lemmikinomistaja ei ole ottanut minkäänlaista selkoa, miten eläin toimii, mitä se ajattelee ja mitkä aistit sille ovat tärkeitä.

Tiira on Helsingin yliopiston tutkija ja yrittäjä Smart DOG-firmassaan, joka testaa koirien käyttäytymistä ja älyllisiä ominaisuuksia. Tiiran mukaan koira ymmärtää paljon ja sillä on erilaisia tarpeita ja kykyjä. Se osaa muun muassa tehdä päätöksiä, mutta kaipuuta esteettisiin elämyksiin koiralla ei ole.

– Korkeintaan kaipuu kauniisiin hajuihin, tutkija naurahtaa.

Minä olen ollut vuosia onnellinen, koska minulla on koira. Mutta onkohan koirani onnellinen? Luulisin niin. Se liikkuu paljon ja saa riittävästi ruokaa. Me muut yritämme huolella tulkita sen tunnetiloja korvien ja hännän asennoista. Mitä sanoo eläintutkija?

– On vaikea nähdä ulospäin, onko eläin onnellinen vai onneton, sanoo Tiira.

Koirakin voi masentua

Minkälaisia tunteita eläin sitten tuntee? Esimerkiksi koira tuntee kaikkia nisäkkäiden perustunteita: iloa, surua, pelkoa, aggressiota ja hoivantunteita. Se voi tuntea myös olevansa leikkisä tai seksuaalinen. Hoivatunteet ovat koiralle hyvin tärkeitä. Se hoivaa tietysti pentujaan mutta myös muita aikuisia koiria ja itselleen läheisiä ihmisiä.

– Kun koira haluaa pestä – eli nuolla – omistajan naamaa, se osoittaa yleensä kiintymystä ja iloa. Jos omistaja ei pidä siitä, hän voi opettaa koiran lopettamaan pesun pyynnöstä. Mutta koiraa ahdistaa, jos sille vain suututaan ja se työnnetään pois, sanoo eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta.

Koiran kipu voi näyttäytyä aggressiivisuutena.

Aggressiotaan koira osoittaa murisemalla.

– Aggressio perustuu miltei aina pelkoon. Kyse on siitä, että tilanne on koiralle liikaa ja se haluaa siitä pois. Koira kykenee todennäköisesti tuntemaan myös yllättymistä ja inhoa, mutta näiden tunteiden tutkiminen on vielä kesken. Aiemmin uskottiin, että eläinten tunteet ovat laimeampia kuin ihmisten. Nykyaikainen eläintutkimus ei kuitenkaan tue tätä ajatusta. Tunteiden tulkinta voi silti olla hankalaa.

– Esimerkiksi koiran masennusta on vaikea havaita. Eläin voi olla tavallista vaisumpi, mutta sitä ei ehkä huomaa kiireisessä arjessa. Pelot yleensä kyllä näkee. Kipu voi näyttäytyä aggressiivisuutena. Sen mahdollisuus kannattaa aina tarkistaa, kun eläimen käytös muuttuu, sanoo Katriina Tiira.

Myös ihmisen tunteet vaikuttavat lemmikin tunteisiin. Koira tarkkailee ihmisen liikkeitä ja eleitä, joita emme itse välttämättä edes huomaa. Se käyttää tunteiden tulkinnassa apuna hajuaistia. Tunteisiimme liittyy hormonitoiminnan muutoksia: ihohuokosista tunkee ulos tuoksuja, joihin tunnetila vaikuttaa. Koira siis kirjaimellisesti haistaa pelon.

Liikunta on masennuslääkettä myös eläimelle

Toimivin avain ihmisen ja eläimen onnelliseen yhteiseloon on tieto. Seuraavaksi tärkeintä on tulkinta.

– Kaikista paras tapa oppia on tarkkailla eläintä kärsivällisesti, Tiira neuvoo.

Yksi tärkeimmistä asioista lemmikin elämässä on liikunta. Kaikki koirarodut eivät jaksa liikkua paljon, mutta on pieniäkin rotuja, jotka ovat hyvin aktiivisia. Jos tällainen koira ei liiku tarpeeksi, se voi oireilla käytöksellä, joka on helppo nimetä ”ongelmakäytökseksi”.

Eläin voi hyvin, kun se tietää, mitä ihminen siltä haluaa.

– Liikunta toimii eläimellä kuten ihmiselläkin: masennuslääkkeenä. Se lisää serotoniinin tuotantoa aivoissa. Tämä pätee todennäköisesti koko eläinkuntaan, Tiira kertoo.

Myös lajitoverin seura tekee useimmat eläimet onnelliseksi.

– Ihminen on jalostanut koiran hyvin seuralliseksi eläimeksi. Silti sen pitäisi osata olla yksin jopa kymmenen tuntia päivässä, huomauttaa Laura Uotila Animaliasta.

– Yleensä koiralle on iloa ja hyötyä siitä, että sillä on kaveri. Kannattaa miettiä, olisiko mahdollista pitää yhden sijasta kahta koiraa.

Koira ei kosta

Yleisin virhe, jonka omistaja tekee, on inhimillistäminen. Tuntuuhan lemmikki elämänkumppanilta. Mutta se on eläin.

– Usein uskotaan eläimen ajattelevan kuin ihminen. Luullaan koiran kostavan. Mutta ei se ajattele, että kostan yksin jättämisen nakertamalla tohvelit. Kostaminen ei kuulu sen aivotoimintaan, sanoo Tiira.

Tai luullaan, että nyt kun koira katsoo minua silmiin, sille varmaan jäi nälkä.

– Älä ylitulkitse sen ilmeitä, Tiira neuvoo.

Koiralla on erilainen kasvojen lihaksisto kuin ihmisellä. Eläimillä on vähemmän ulospäin näkyviä ilmeitä kuin meillä. Myös kokemuksemme poikkeavat toisistaan. Maailma näyttäytyy eläimille erilaisena, koska ne havaitsevat aisteillaan eri osat ympäristöstään kuin me. Ihmisille näkö on keskeinen aisti. Olemme yksi huonoiten haistavista eläinlajeista. Koirille asia on totta vasta, kun sen on haistanut omin sieraimin. Niiden näöntarkkuus taas on hieman sumea.

Inhimillistämiseen kuuluu myös eläimen lelliminen. Hemmottelulla on huono maine, vaikka siinä ei välttämättä olekaan mitään pahaa.

– Jos peruskoulutus on kunnossa, eläin ei mene hemmottelusta pilalle. Yhteiselo onnistuu, kun koiralle on opetettu esimerkiksi, että sen tulee kulkea hihnassa vetämättä ja ettei se saa viedä leipää kädestä. Tällöin en näe ongelmaa siinä, että koiran annetaan nukkua ihmisen sängyssä, sanoo Animalian Uotila.

Vanhan hokeman mukaan koira voi hyvin, kun se tietää, että sen ihminen on sen pomo. Uotila kumoaa tämänkin luulon.

Annetaan eläimen olla eläin ja viitsitään opetella eleet, jotka heijastelevat sen tunnetiloja.

– Pomo-sana on huono. Ei kenenkään pidä olla pomottava pomo. Koira voi hyvin, jos se saa toteuttaa itseään ja pystyy ennakoimaan, mitä ihminen siltä haluaa. Ja tämä toteutuu, jos sille on opetettu peruskäskyt. Ei sen kummempaa.

Kaikki ei riipu kasvatuksesta

Katriina Tiira haluaa auttaa koiranomistajia ymmärtämään eläintään paremmin. Se on helpompaa, kun tietää, millaiset edellytykset sillä on oppia mitäkin. Sanotaan, ettei ole aggressiivisia koiria, on vain huonosti kasvatettuja koiria. Mutta kaikki ei ole kiinni kasvattajan taidoista. Synnynnäisesti ärsykeherkkää eläintä on vaikea saada rauhoittumaan käskystä.

– Adhd-tyyppinen lapsi on haastava kasvatettava, mutta niin on adhd-tyyppinen koirakin. Perimä vaikuttaa persoonallisuuteen yhtä paljon koirilla kuin ihmisillä.

Älä ylitulkitse eläimen ilmeitä. Eläin ilmaisee tunteitaan eri tavoin kuin me. Kasvojen lihaksisto on erilainen kuin ihmisellä.

Me otamme eläimen kumppaniksi, hyödyksi ja huviksi. Se ei koskaan mökötä eikä valita. Lemmikistä on niin paljon iloa, että yritetään olla ihmisiksi: annetaan sen olla eläin ja viitsitään opetella eleet, jotka heijastelevat sen tunnetiloja. Taataan sille säännöllinen elämä, jossa se saa tarpeeksi ruokaa ja liikuntaa.

– Minun mielestäni jokaisen koiran tulee päästä juoksemaan vapaana silloin tällöin, sanoo Katriina Tiira.

Mutta jos elämässä on kiireinen ja stressaava vaihe, ei kannata ottaa lemmikin virikkeellistämisestä lisää stressiä.

– Vanha kunnon happinaamarivertaus toimii tässäkin. Lentokoneen happinaamari laitetaan aina ensin itselle, sitten hoidetaan muut hyvässä hapessa. Hoida itsesi kuntoon ja anna sitten taas lemmikille parastasi, Tiira muistuttaa.

Näin edistät eläinten hyvinvointia

1. Suosi luomua. Luomukananmunia - ja maitotuotteita löytyy helposti. Muiden eläinperäisten luomutuotteiden saatavuus on vähäisempää. Luomusikatiloja on Suomessa vähän, mutta lampaanlihaa saa jo paremmin.

2. Kysy kokilta. Jos syöt lihaa, kysy ravintolassa sen alkuperästä. Onko lihalla jokin eläimen hyvinvoinnista viestivä laatumerkki?

3. Valitse perinteinen. Jos talossasi on hiiriä, perinteinen loukku on hyvä. Se tainnuttaa ja tappaa heti. Myrkky pitkittää turhaan kärsimystä.

4. Mieti villaa. Jos merinovillainen vaate kiinnostaa, kysy myyjältä, mistä maasta villa on. Esimerkiksi Australiassa merinovillan tuotannossa on monia lampaiden hyvinvointia heikentäviä käytäntöjä.

5. Karta turkista. Villapipon aidosta turkiksesta tehty tupsu, toppatakin aito turkiskaulus ja untuvatakin untuvat ovat kaikki eläimestä peräisin. Kannattaa miettiä, millaisissa oloissa tämä tupsu on elänyt. Haluanko ylipäätään käyttää vaatteita, joissa on kuolleiden eläinten osia?

Lähde: johtaja Satu Raussi Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvointikeskuksesta.

Julkaistu: 22.8.2018