Oletko huomannut, että elämäsi kulkee jaksoittain? Päivät, kuukaudet ja vuodet eivät ole samanlaisia. Jopa saman vuorokauden aikana olosi, mielialasi, tunteesi ja energiatasosi saattavat vaihdella.
Jos et ymmärrä, mistä tämä johtuu, saatat hämmentyä, jopa ahdistua. Heräät aamulla, ja olosi on täysin vetämätön. Edellisenä päivänä olit täynnä virtaa ja sait tehtyä kaiken sujuvasti.
Yrität piiskata itseäsi käyntiin, mutta kaikki tökkii. Tunnet kenties itsesi laiskaksi ja saamattomaksi. Saatat ajatella, että mikä minussa on vikana. Muutkin jaksavat.
”Syy vaihteluihin löytyy meidän kaikkien elämään vaikuttavista sykleistä ja rytmeistä. Erityisen alttiita niille ovat naiset”, henkinen opettaja ja valmentaja Emilia Vasko-Kujala toteaa.
Muutos vaikuttaa naisessa eri tavalla kuin muissa sukupuolissa. Feminiini energia on jatkuvassa liikkeessä, ja naisen keho ja mieli muuttuvat koko ajan. Siksi syklien tunteminen on tärkeää etenkin naisille.
”Feminiinin laadun luonnollinen ominaisuus on kiertää sykleinä. Yksi naista kuvaava, tuhansia vuosia vanha symboli onkin spiraali”, Vasko-Kujala kertoo.
Sen sijaan, että nainen syyllistäisi itseään väsymyksestä tai sättisi laiskuudesta, hän voi syklien kautta oppia ymmärtämään itseään ja omia tarpeitaan. Hän voi opetella kuuntelemaan ja kunnioittamaan tuntemuksiaan.
Jo tietoisuus eri rytmien olemassaolosta helpottaa elämää.
Vasko-Kujala on kirjoittanut yhdessä kundaliinijoogaopettaja Noora Mustajoen kanssa kolme kirjaa naiseudesta.
Tuoreimmassa teoksessaan Naisen syklit he toteavat, että syklien jatkuvan kierron on tarkoitus rikastuttaa elämää, mutta puutteellisen ymmärryksen vuoksi ne usein myös väsyttävät ja hämmentävät.
Sykli on jatkuva muutos
Omien syklien tiedostaminen ja tunteminen auttavat luovimaan elämän jatkuvassa muutoksessa. Vasko-Kujala toteaa, että olennaista on ymmärtää, että syklit kutsuvat meitä suostumaan muutokseen.
Se tapahtuu päästämällä irti tarpeesta hallita tai torjua liikettä.
”Tämä antaa meille luvan olla oma itsemme ja nainen yrittämättä häivyttää naiseutta. Se ei tietenkään ole pois myöskään miehiltä”, Mustajoki tiivistää.
Sana ’sykli’ tarkoittaa jaksoa, sarjaa, kierrosta tai kiertoa. Se on ympyrä, jonka alkua ja loppua on mahdoton erottaa toisistaan. Sykli on jatkuva muutos, joka kuitenkin kiertää samaa kehää.
Muutos ei ole sattumanvaraista, vaan siinä on myös ennakoitavuutta. Syklien vuoksi ihmisen olotilat ja tuntemukset toistuvat luonnollisesti, kuten vuodenajat. Ne ovat tunnistettavia, mutta silti joka kerta hieman erilaisia. Oikein ymmärrettyinä ne vapauttavat ajatuksesta, että olemme, tunnemme tai koemme jotakin väärää.
”Kun omaksumme ja hyväksymme käsityksen syklisyydestä, muutokselle antautumisesta tulee yhä luonnollisempaa ja helpompaa. Tulemme osaksi elämän virtaa”, Vasko-Kujala muistuttaa.
Naiseudesta puhuvat naiset ammentavat tietonsa länsimaalaisen lääketieteen lisäksi vanhoista itämaisista viisaustraditioista. Niihin kuuluvat buddhalaiset ja vedantafilosofian opit mukaan lukien esoteerinen tantra ja kundaliinijooga.
Pohjavireenä rytmien tarkastelussa on feminiinin ja maskuliinin energian erojen ymmärtäminen.
Ensimmäinen on pyörteinen, syklinen ja laajeneva, kun taas jälkimmäinen on lineaarinen ja määrätietoisesti eteenpäin pyrkivä.
Vasko-Kujala muistuttaa, että jokaisessa ihmisessä on nämä kaksi olemuspuolta. Silti feminiinit syklit ilmenevät erityisen voimakkaasti biologisessa naisessa.
Feminiinin ytimessä
Yhteiskuntamme on rakennettu maskuliinin olemuspuolen ehdoilla. Tärkeässä roolissa siinä on tapahtumien ja ihmisten ennustettavuus. Vasko-Kujala sanoo, että patriarkaalisessa, suorittamista ihannoivassa yhteiskunnassa jopa vääjäämätöntä muutosta pyritään hallitsemaan.
Tämän vuoksi feminiinit syklit nähdään hänen mukaansa usein ongelmana.
”Esimerkiksi naiseen liitettävää ailahtelevaisuutta pidetään huonona ominaisuutena ja jopa heikkoutena. Ei nähdä, että kyse on herkkyydestä, joka on naisen voimavara.”
Usein feminiiniin liittyvä pyritään siivoamaan pois yhteiskunnasta. Jos nainen on miehinen, jämäkkä, järkevä ja osaa hallita tunteensa, hän usein pärjää hyvin. Vastaavasti jos taas mies on pehmeä, tunteellinen ja empaattinen, häntä harvoin nähdään yhteiskunnan näkyvimmissä rooleissa.
”Jaotteluun tarvitaan muutos. Se lähtee siitä, että tuomme feminiiniä olemuspuolta avoimemmin esiin”, naiset sanovat.
Kun hyväksymme itsemme omien sykliemme kautta, alamme arvostaa itseämme sellaisena kuin olemme. Luovumme ulkopuolelta tulevasta tarpeesta yrittää tunkea itseämme maskuliinin muottiin.
Syklejä voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Voidaan puhua luonnon rytmeistä, kuten vuorokausi-, kuukausi- ja vuosirytmistä. Ne kaikki vaikuttavat meihin, sukupuolesta riippumatta.
Sovussa luonnon kanssa
Luonnon rytmien vaihtelujen kautta voimme opetella tunnistamaan kehomme ja mielemme erilaisia tarpeita ja tuntemuksia. Ja pitämään itsestämme parempaa huolta.
Suomalaiset elävät neljän vuodenajan luontorytmissä, joten tiedämme, mitä vaikkapa pitkä ja pimeä talvi saa meissä aikaan.
Olisiko pimeimpänä aikana hyvä ottaa rauhallisemmin ja levätä hyvällä omallatunnolla, jotta pysyisimme hyvinvoivina? Tai olisiko omassa vuorokausirytmissämme korjattavaa, jotta jaksaisimme paremmin?
Olemalla sovussa luonnon kanssa opimme olemaan myös enemmän sovussa itsemme kanssa.
Yksi tärkeä kehoon, mieleen ja myös tunteisiin vaikuttava perussyklimme pohjautuu toiminnan ja levon, eli aktiivisuuden ja passiivisuuden, vaihteluun.
Lisääntyvien ärsykkeiden ja vaatimusten keskellä olemme etääntyneet luonnollisesta rytmistämme. Meistä on tullut yhä enemmän suorittajia, ja myös vapaa-aikamme on ohjelmoitu ja kuormitettu tekemisellä.
Olemme unohtaneet tauon taian ja huilimisen voimaannuttavan vaikutuksen.
”Se aiheuttaa meissä valtavasti stressiä ja saattaa lopulta sairastuttaa. Meidän tulisi oppia kuuntelemaan paremmin itseämme. Niitä viestejä ei kannata ohittaa”, Mustajoki sanoo.
Toiminnan ja levon rytmi ei tarkoita pelkästään sitä, että päivällä touhutaan ja yöllä nukutaan. On normaalia olla joinakin vuorokausina myös päiväsaikaan passiivisempi kuin toisina. Meillä on perinteisesti ajateltu, että passiivisuus on negatiivinen asia. Passiivinen tarkoittaa laiskaa vätystä, joka ei pärjää keskuudessamme.
”Itse en voisi enää edes kuvitella, että tekisin töitä peräkkäin viitenä päivänä viikossa. Olen oppinut kunnioittamaan omia syklejäni. Tiedän, että levon jälkeen tulee aina myös aktiivisen toiminnan päivä”, Vasko-Kujala toteaa.
Kuukautiskiertoa kunnioittaen
Feminiiniä tarkastelevan filosofian ytimestä löytyy syklien lisäksi myös niin kutsuttu positiivinen passiivisuus. Se ei tarkoita odottamista, vaan ennen kaikkea olemista.
Vasko-Kujala muistuttaa, että tämä sama läsnäolon viisaus löytyy monien henkisten traditioiden opetuksista. Se tarkoittaa sitä, että uskaltaa antautua elämälle. Sen mukana tulevat ymmärrys ja helpotus siitä, ettei tarvitse yliarvioida omaa rooliaan.
”Kukaan meistä ei lopulta vaikuta asioihin niin paljon kuin me itse kuvittelemme.”
On olemassa myös luonnonrytmejä paljon syvempiä syklejä, kuten naisen hormonikierto ja tunne-elämä. Nainen saa niistä kuukausittain konkreettisen muistutuksen hormonikiertonsa kautta.
Kiertoa voidaan kuvata symbolisesti neljänä eri vuodenaikana. Siinä ovulaatio osuu kevään ja kesän väliin ja vuoto syksyyn. Kierron jokaiseen vaiheeseen liittyy usein tunteita laidasta laitaan.
Kuukautisiin ei Vasko-Kujalan mukaan osata vieläkään suhtautua täysin luonnollisesti. Niihin liittyy edelleen häpeää ja tabuja. Eikä niistä saa puhua niiden omalla nimellä.
Myös tehoyhteiskuntamme vaatii naiselta kuukautisten aikana samanlaista suorittamista kuin muinakin päivinä. Mustajoki muistuttaa, että tämä on vastoin luonnollisia rytmejä, sillä kuukautisten aikana naisen tulisi saada tarvittaessa vetäytyä ja levätä.
Mustajoella itsellään on punainen sydämenmuotoinen kaulakoru, jota hän pitää kuukautisten aikana.
”Se muistuttaa minua siitä, että minulla on lupa levätä ja pitää itsestäni huolta. Se on myös merkki lähimmilleni, että kuukautiset ovat luonnollinen osa naisen elämää. Kun esikoiseni oli kuusivuotias, hän tuumasi sympaattisesti, että äiti, sinulla on taas kuukautinen”, hän sanoo naurahtaen.
Vaihdevuodet ovat kuin kevät
Myös vaihdevuodet ja niitä seuraava menopaussi pitäisi nähdä luonnollisena osana naisen elämää. Vasko-Kujala sanoo, että vaihdevuodet ovat naisen uusi kevät.
”Sanotaan, että kevät keikkuen tulevi. Silti kevät synnyttää aina jotakin uutta.”
On tärkeää, että nainen uskaltaa astua rohkeasti uuteen vaiheeseen, jota Vasko-Kujala kutsuu myös naiseuden kuningatarvaiheeksi. Sen sijaan, että hylkäisimme vaihdevuosien vuoksi naiseutemme, meidän olisi syytä valmistautua ottamaan vastaan sen tarjoama lahja.
”Se on viisautta, jonka kautta nainen pystyy siirtämään oman etunsa syrjään ja toimimaan muiden hyväksi. Menopaussin ohittanut viisas nainen on arvokkainta, mitä yhteiskunnalla voi olla.”
Mustajoki täsmentää, että vanheneminen sinänsä ei tuo automaattisesti viisautta, mutta se antaa hyvän astinlaudan siihen kasvamiseen. Viisaus on sana, jota ei välttämättä yhdistetä vanhoihin naisiin. Valitettavasti heidät nähdään usein höpsöinä, kärttyisinä tai tyhminä.
”Tapasin hiljattain naisen, joka oli juuri jäänyt eläkkeelle. Hän ihmetteli, miten hän muuttui yhdessä yössä asiantuntijasta idiootiksi. Tämä on iso yhteiskunnallinen ongelma.”
Häpeätarinat voimaannuttavat
Omiin sykleihin voi tutustua tarkkailemalla itseään. Se on suositeltavaa etenkin, jos usein tuntuu siltä, ettei ole hyvä olla. Tai kokee, että on jotenkin vääränlainen tai yrittää jatkuvasti suorittaa tai väkisin puskea enemmän kuin pystyy.
Hyvä tapa on ryhtyä ensimmäiseksi tutustumaan omaan kuukautiskiertoon.
Jos sinulla on vielä kuukautiset, ryhdy tekemään kalenterimerkintöjä kiertosi vaiheista. Tämä on jo merkki itsellesi, että kuukautissykli on sinulle olemassa.
Voit merkitä kunkin päivän kohdalle myös päivän tuntemuksia kuvaavan tunnesanan. Jälkikäteen voit tarkastella, missä kohtaa kiertoa tunsit milläkin tavalla.
”Tämä auttaa ymmärtämään, että tunteesi eivät liitykään ulkoisiin asioihin, vaan ne tulevat sisältäsi. Kun hyväksyt, että sisälläsi aaltoilee, seuraavalla kerralla pystyt ehkä suhtautumaan itseesi armollisemmin”, Vasko-Kujala toteaa.
Mustajoki lisää, että olisi hyvä myös hakeutua toisten naisten seuraan ja keskustella avoimesti kuukautisiin liittyvistä kokemuksista. Etenkin häpeätarinoiden jakaminen on voimaannuttavaa.
”Kun tunnet oman systeemisi, sinusta tulee omien sykliesi paras asiantuntija.”
Naiset kokevat, että syklien ymmärtäminen on tuonut heidän elämäänsä rauhaa. Elämään on tullut tekemisen ja olemisen ilo.
”Kokemus on opettanut, että syklien suhteen ei kannata suorittaa. Sen sijaan voi antaa itselle luvan antautua niille ja sitä kautta elämälle. Se on meille myös hyvin henkinen kokemus”, he toteavat.
Korostamalla naiseutta he eivät halua ohittaa tai syyllistää miehiä. Päinvastoin heidän toiveenaan on auttaa miehiä ymmärtämään paremmin naisia ja myös itseään.
”Siinä missä feminiinin korkein potentiaali on viisaus, maskuliinin korkein potentiaali on myötätunto. Yhdessä ne saavat aikaan ihmeitä.”
Kirjallisuutta: Emilia Vasko-Kujalan ja Noora Mustajoen teokset: Naisen elämänkaari (Viisas Elämä 2022), Nainen omassa voimassaan (2022) ja Naisen syklit (2023).
Tutustu kuupisteisiin
Uutuuskirjassaan Emilia Vasko-Kujala ja Noora Mustajoki esittelevät länsimaalaisille tuntemattoman hienovaraisen kuupistekierron. Aiheesta ei ole aiemmin tehty kirjaa Suomessa. Kansainvälisestikin siitä on julkaistu vasta pari teosta.
Itämainen oppi feminiineistä kuupisteistä tulee kundaliinijoogan opeista, jotka pohjautuvat tantriseen tai ayurvediseen traditioon. Mitä voimakkaampi feminiinin energian esiintyminen naisessa on, sitä enemmän hän voi tuntea kuupistekiertoa.
Jos hormonaalista kiertoa ajattelee vuodenaikoina, voi kuupistekierron nähdä säätilana. Kuupistekierron mukaan naisella on 11 kuupistettä, jotka liitetään tiettyihin kehon kohtiin, psyykkisiin olotiloihin, keskittymiseen ja kommunikointitapaan.
Kukin piste on aktiivinen noin 2,5 päivää kerrallaan. Kun aktiivisuus vaihtuu pisteestä toiseen, keskittyminen, kommunikaatio ja olotila muuttuvat. Jokaisen naisen kiertojärjestys on yksilöllinen ja se pysyy samana koko elämän ajan.
Kiertojen tarkkailu lisää itsetuntemusta, omanarvontuntoa ja kokemusta siitä, että on tervetullut maailmaan omana itsenä. Kierron tarkoitus on tuoda naisen koko potentiaali käyttöön osaksi elämänvoimaa.
Oman kierron voi selvittää tarkkailemalla itseä ja tekemällä muistiinpanoja tai kirjoittamalla päiväkirjaan omia tuntemuksia. Tätä kannattaa tehdä useamman kuukauden ajan.
”On kuitenkin tärkeää, ettei lähde suorittamaan sitä”, naiset toteavat.
Pisteiden nimet ja vaikutukset:
1. Hiusraja: vakaus ja kirkkaus.
2. Poskipäät: tunteikkuus ja leikki.
3. Huulet: ilmaisu ja sanat.
4. Kulmakarvat: mielikuvitus ja visiot.
5. Korvannipukat: eettisyys ja älykkyys.
6. Niska: aistikkuus ja romantiikka.
7. Rinnat: myötätunto ja hoitaminen.
8. Napa (ja alaselkä): turva ja haavoittuvuus.
9. Sisäreidet: tehokkuus ja sopiminen.
10. Klitoris: sosiaalisuus ja viehättävyys.
11. Vagina: yhteys ja jakaminen.
Lähde: Emilia Vasko-Kujala ja Noora Mustajoki: Naisen syklit. Viisas Elämä 2023.
Emilia Vasko-Kujala
on valtiotieteiden maisteri, henkinen opettaja, valmentaja ja tietokirjailija. Hän toimii rehtorina perustamassaan henkisen kasvun koulussa, Kehdossa. Emilia on myös kundaliinijoogaopettaja sekä opettajakouluttaja ja toimii useissa kansainvälisissä joogafoorumeissa. Hän asuu Helsingissä yhdessä miehensä ja yhtiökumppaninsa Tommi Charanpalin sekä kahden teini-ikäisen pojan kanssa.
Emilia meditoi mieluiten mäntymetsässä ja kirpputoreilla. Emilian henkinen nimi on Jagar Preum Kaur. Hänen mottonsa kuuluu: ”Pieninkään ystävällisyyden teko ei valu hukkaan.”
Noora Mustajoki
(ent. Lintukangas) on kauppatieteen maisteri, kirjastonhoitaja, tietokirjailija, toimittaja ja kundaliinijoogan opettajakouluttaja. Hän toimii Kittilän kirjastotoimenjohtajana. Noora opettaa sivutoimisesti kundaliinijoogaa. Hän on myös Reiki Master Teacher ja Yin-joogaohjaaja.
Noora muutti viime kesänä Lappiin. Hänen uusperheeseensä kuuluvat mies, kissa, koira ja viisi lasta, jotka käyvät koulua Etelä-Suomessa. Noora harrastaa joogan lisäksi kitaransoittoa, tuntureilla ja vuorilla samoilua, kirjeiden kirjoittamista ja lukemista. Nooran henkinen nimi on Hartejpal Kaur. Hänen mottonsa kuuluu: ”Ei mitään hätää.”
