Voi hyvin

Satu Järvilehto: Elämässäni tapahtui täyskäännös

Satu Järvilehto: Elämässäni tapahtui täyskäännös
Satu Järvilehto sai lääkäriltä pysäyttävän tiedon. Hänen kilpirauhasensa oli osin tuhoutunut ja hänen terveytensä oli vaarassa. Satu päätti kokeilla kaikki keinot pysyäkseen kunnossa.
Kuvat Milka Alanen

Kurkku oli kipeä ja karhean oloinen. Satu Järvilehto arveli sairastuneensa angiinaan. Oli kevät 2000 ja kolmen pienen lapsen äiti hakeutui lääkäriin. Hän toivoi saavansa antibioottikuurin, joka veisi taudin nopeasti pois sotkemasta arkea.

Mutta nielussa ei näkynyt angiinan merkkejä. Vastaanotolla lääkäri kokeili Sadun kurkkua ja huomasi heti kilpirauhasessa möykkyjä. Vielä samana päivänä Sadulta otettiin ohutneulanäyte.

Diagnoosi oli autoimmuunityreoidiitti eli kilpirauhasen autoimmuunitulehdus. Osa kilpirauhasesta oli jo tuhoutunut, ja lääkäri ennusti surkastumisen jatkuvan. Lääkäri ohjeisti Sadun koko loppuelämän kestävälle tyroksiinilääkitykselle.

Ajatus kouraisi Satua vatsanpohjasta. Hoitamattomana kilpirauhastulehdus altistaisi hänet muille autoimmuunisairauksille kuten reumalle.

Päätin, että en suostu tyytymään pelkästään tähän hoitoon. Ajattelin, että minun on voitava tehdä jotain muutakin.

Hän varasi ajan homeopatille ja ryhtyi tutustumaan alan kirjallisuuteen tarkemmin.

Ensikosketuksen homeopatiaan Satu oli saanut jo joitakin vuosia aiemmin Ranskassa. Hän asui siellä muutaman vuoden 90-luvulla kilpa-autoilijapuolisonsa Jyrki Järvilehdon sekä pariskunnan kahden tytön, Juulian ja Johannan kanssa.

Tuolloin 2-vuotias Juulia oli kärsinyt koko ikänsä pahasta korvatulehduskierteestä, ja Satu vei hänet paikallisen lääkärin vastaanotolle.

Antibioottikuureja siihen saakka kerran kuukaudessa ottanut tyttö sai lääkäriltä homeopaattista pulsatillaa. Kahdessa päivässä tyttö parani ja korvatulehdukset loppuivat. Silti Satu oli skeptinen homeopatian tehosta.

Hän ajatteli, että heille sattui käymään hyvä tuuri.

–Olen koulutukseltani laskentaekonomi ja hyvin rationaalinen ihminen. Olin aina aiemmin luottanut vahvasti vain koululääketieteen ohjeisiin. Minun oli vaikeaa saada ajatusta homeopaattisista parannuskeinoista uppoutumaan omaan mieleeni.

Ranskan-kokemus palautui Sadun mieleen, kun hän oli saanut oman diagnoosinsa. Hän meni homeopaatin vastaanotolle, joka määräsi kilpirauhassairauteen homeopaattista lääkeainetta.

Mutta sairastumisen aiheuttama stressi, kilpirauhasen tulehdustila sekä homeopaatin määräämää lääkeaine aiheuttivat Sadulle pahoja paniikkikohtauksia. Niistä ensimmäinen tuli perheen kesämökillä Tammisaaressa, kun Satu oli lomailemassa yksin kolmen lapsensa kanssa.

”Itseään pitää hoitaa hieman niin kuin pikkulasta. Pitää syödä säännöllisesti sekä ulkoilla ja nukkua riittävästi”, Satu sanoo.

Sydän hakkasi taukoamatta. Satu heräsi keskellä yötä ja luuli kuolevansa. Hän uskoi saaneensa sydänkohtauksen, hälytti paikalle mökkinaapurit vahtimaan lapsia ja lähti ambulanssin kyydissä ensiapuun tutkimuksiin.

Lääkärit arvelivat Sadun kärsineen stressistä, mikä oli aiheuttanut paniikkikohtauksen. Hänelle annettiin rauhoittavaa lääkettä, minkä jälkeen hänet lähetettiin takaisin mökille.

”Minulla ei ollut koskaan aiemmin ollut vastaavia kokemuksia aikuisiällä, mutta myöhemmin kuulin äidiltäni, että olin saanut lapsena muutaman kerran paniikkikohtauksen. Joskus homeopatiassa vanhat oireet palautuvat hetkellisesti hyvän lääkeaineen jälkeen. Mutta nyt tämä kyseinen lääkeaine aiheutti turhan voimakkaan reaktion, koska sen vahvuus oli liian korkea.”

Homeopaatti ohjeisti Sadun kokeilemaan toista lääkeainetta. Paniikkikohtaukset kuitenkin jatkuivat.

”Sen kesän hyperventiloin milloin missäkin, paistoin lihapullia ja podin paniikkikohtausta samaan aikaan. Joskus oireet vyöryivät päälle ruokakaupassa ja pakkasin kiireesti lapset takaisin autoon. Ostokset jäivät tekemättä.”

Lääkäri yritti tarjota Sadulle liudan rauhoittavia lääkkeitä, mutta hän ei halunnut tarttua niihin. Syksyn aikana Satu löysi itse sopivat homeopaattiset lääkeaineet, jotka helpottivat paniikkihäiriötä. Syksyn edetessä kohtaukset pikkuhiljaa loppuivat.

”Alttius paniikkikohtauksille ei koskaan katoa minusta, mutta tiedostan asian ja vältän niiden toistumista lepäämällä tarpeeksi. Minulla on myös aina mukanani homeopaattista ainetta, joka helpottaa tarvittaessa.”

Vaikka se kesä oli painajaismainen, tapahtunut tempaisi Sadun uudelle polulle.

Homeopaatin työssä Satua motivoivat ihmisten auttaminen ja arvoitusten selvittäminen. ”Haluan nähdä, mitä hoidon aikana tapahtuu, miten aineet toimivat ja minkälaisen avun ihmiset saavat.”

Kokemus sysäsi Sadun opiskelemaan homeopaatiksi vuonna 2004.

”Havahduin homeopaattisten aineiden tehoon, kun ymmärsin minkälainen vaikutus niillä voi olla.”

Vielä silloin Satu ei ajatellut homeopatiasta itselleen ammattia, vaan opiskeli tutkintoa omaksi ilokseen. Mutta ala vei mukanaan, ja hän opiskeli seitsemän vuotta.

Satu oli ollut kymmenen vuotta lasten kanssa kotona, ja opintojen aikana homeopaatin ammatti alkoi houkutella. Ekonomin työt eivät häntä enää kiinnostaneet.

”Koin identiteettikriisin, kun pohdin itselleni suuntaa. Valmistumisen jälkeen keräsin rohkeuteni, soitin helsinkiläiselle holistiselle lääkäriasemalle ja ilmoitin haluavani heille töihin.”

Parin vuoden ajan Satu työskenteli siellä homeopaattina parina päivänä viikossa, kunnes hän perusti oman yrityksen ja ryhtyi tekemään työtä täysipäiväisesti. Viime keväänä hän teki uuden aluevaltauksen ja ryhtyi kirjoittamaan kirjaa.

Sadun ja hänen kollegansa Katja Rikalan tekemä Homeopatia julkaistiin tänä syksynä. Se on opas luonnolliseen terveyteen ja sisältää paitsi lääkeainekuvauksia, myös ohjeita homeopaattisten lääkevalmisteiden käyttöön ja annosteluun. Seuraavaksi Satu suunnittelee tekevänsä samantapaisen opaskirjan lapsiperheille.

”Korvatulehduskierteet, koliikit ja hampaidentulot ovat vaivoja, joihin homeopatia voi tuoda helpotuksen ja avun. Toivoisin, että minulla olisi ollut ulottuvillani omien lasteni vauva-aikana kaikki se tieto ja osaaminen, mitä minulla on nyt.”

"Alkuun edessäni on aina arvoitus, johon etsin vastauksia."

Pelkästään vaivojen parantaminen ei ole Sadusta koskaan tuntunut riittävältä. Homeopaattina hänelle on aina tärkeää selvittää syy oireiden takana.

Se lääkeaine, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä käy toiselle. Homeopaatin tehtävänä on etsiä sopiva aine, joka auttaa.

Satu sanoo, että homeopatia on hieman kuin salapoliisityötä. Jokaista asiakasta pitää hoitaa eri tavalla ja yrittää ymmärtää, kuka hän on, mitä hänelle on tapahtunut ja miten hän reagoi eri asioihin, jotta löytyy sopivat lääkeaineet.

”Alkuun edessäni on aina arvoitus, johon etsin vastauksia.”

Mieleenpainuvia tapauksia on paljon. Esimerkiksi silloin, kun vastaanotolle tullut äiti on valvonut pitkään vauvansa kanssa ja lähettää sitten viestin kahdeksan tunnin yhtäjaksoisista yöunista, tuntuu Sadusta ihanalta. Tai jos esiintymiskammosta

kärsinyt yritysjohtaja pystyykin pitämään puheen 400 ihmisen edessä konferenssissa keskeyttämättä esitystään.

Eräänä aamuna Satu sai kaksi kuvaviestiä positiivisesta raskaustestistä.

”Kaksi lapsettomuudesta kärsinyttä asiakastani ilmoitti odottavansa vauvaa. Ne ovat hienoja hetkiä, kun tietää auttaneensa ihmistä ongelmassa, joka on vaikuttanut vahvasti koko elämään.”

Mutta minkälaisiin vaivoihin homeopatialla voi saada avun?

”Fyysisiin vaivoihin aina vatsavaivoista polvikipuihin, mutta myös tunne-elämään ja mielialaan liittyviin ongelmiin.”

Satu tarkentaa, että sydänsuruihin, ahdistukseen, masennukseen, univaikeuksiin ja suruun läheisen kuoleman jälkeen voi saada tukea homeopatian avulla kuten myös lentopelkoon, hammaslääkärikammoon, esiintymisjännitykseen ja sosiaalisten tilanteiden jännitystiloihin.

Hän itse kärsi usean vuoden ajan lentopelosta paniikkikohtaustensa jälkeen.

”Laimensin vesipulloon homeopaattisia aineita, jos paniikki oli yltymässä. Pääsin lentopelosta hyvin eroon enkä ole potenut sitä enää moneen vuoteen.”

Isoja tunne-elämän mullistuksia on Sadun mielestä tärkeää hoitaa, koska ne voivat laukaista fyysisiä oireita ja sairauksia.

”Uskon, että voimakas henkisen puolen kuormitus voi romahduttaa vastustuskyvyn sellaisille sairauksille, joihin ehkä on olemassa alttius.”

Satu muistuttaa, että homeopaatit eivät ole psykoterapeutteja tai lääkäreitä. Hän ei hoida potilaansa skitsofreniaa, mutta skitsofreniaa sairastavan muita vaivoja kylläkin.

”Jos vastaanotolleni tulee asiakas, joka tarvitsee selvästi psykiatrin tai lääkärin apua, lähetän hänet aina eteenpäin. Joskus olen varannut ajankin asiakkaan puolesta, jos hän ei ole siihen itse pystynyt.”

”Kivet tuovat rauhaa ja kauneutta ympärilleen”, Satu sanoo.

Jälkikäteen Satu on arvellut kilpirauhastulehduksensa alkaneen pian sen jälkeen, kun perheen kuopus Juho syntyi vuonna 1999. Reilun vuoden ajan Sadun väsymys oli ollut voimakasta ja painokin nousi. Kuukautiset muuttuivat todella runsaiksi ilman selitystä.

Jälkikäteen Satu sai selville, että reippaasti lisääntynyt kuukautisvuoto on yksi kilpirauhastulehduksen selkeistä oireista.

Nyt kilpirauhastulehdus on hyvin hallinnassa ja tulehdustila on matala. Pelkästään homeopaattiset hoidot eivät ole pitäneet sairautta kurissa, mutta ne ovat olleet hyvä lisä perinteisen lääkityksen rinnalla. Ruokavalio kuuluu hoitokeinoihin. Satu välttelee maitotuotteita.

”Perinteistä lääketiedettä ja homeopatiaa tarvitaan kumpaakin, mutta pelkällä homeopatialla pärjättäisiin usein silloin, kun turvaudutaan lääketieteeseen. Noin yhdeksän kymmenestä lasten antibioottikuurista pystyttäisiin välttämään homeopaattisella hoidolla”, Satu sanoo.

Hän muistuttaa, että koulutettu homeopaatti ei koskaan kehota asiakastaan jättämään lääkärin määräämiä lääkkeitä, vaan tarjoaa homeopaattisen lääkeaineen niiden rinnalle. Toki homeopaatti voi kannustaa asiakastaan keskustelemaan lääkityksen tarpeellisuudesta lääkärin kanssa.

On mahtavaa olla uuden edessä ja miettiä, mitä teen seuraavaksi.

Viime keväänä Satu huomasi tekevänsä liian paljon töitä. Työuupumus oli lähellä, mutta onneksi hän ymmärsi tilanteen ajoissa: elämään tarvitaan muutakin sisältöä kuin että lukee kaiket illat ammattikirjallisuutta ja pohtii asiakkaiden tapauksia.

”Innostuin alasta ehkä liikaakin, ja viimeiset kymmenen vuotta olen tehnyt töitä lähes kellon ympäri. Innostumiseen kätkeytyy vaarallinen miina.”

Nyt Satu tekee lyhyempiä työpäiviä ja yrittää rajata enemmän aikaa itselleen. Se tarkoittaa joogaa, jumppaa, meditoimista tai sitä, että joskus voi syventyä kiinnostavaan dekkariin tai naistenlehteen oman alan opusten sijaan.

”Yritän opetella löytämään itselleni kaksikymmentäminuuttia aikaa meditoimiseen joka aamu ja ilta. Siitä on tyhmää luistaa, koska mikä voisi muka olla tärkeämpää kuin oma mielenrauha ja hyvinvointi?”

Satu on nyt monella tavalla uuden edessä. Yli 30 vuoden yhteiselo Jyrki Järvilehdon kanssa on päättynyt avioeroon. Yhteinen koti Westendissä on myynnissä, ja Satu toivoo löytävänsä itselleen uuden asunnon lähialueelta Espoosta.

”Minulle on tärkeää saada luoda itselleni oma kolmas elämä nyt viisikymppisenä. En enää halua tehdä kompromisseja.”

Satu reissaa paljon lastensa kanssa ja välit ovat läheiset. Esikoinen Juulia, 25, valmistui juuri juristiksi, ja Johanna, 22, on kampaaja. Juho, 20, on opiskellut tietoliikennealaa ja jatkaa opintojaan pian.

”Kaikki lapsemme ovat menneet omia teitään, emme ole koskaan tuputtaneet heille intohimojamme.”

Vaihdevuodet herättivät Sadun pohtimaan pari vuotta sitten syvemmin omaa tietään. Vaikka muut menopaussiin liittyvät oireet jäivät öisiä hikoiluja lukuun ottamatta vähäisiksi, mielessä tapahtunut myllerrys oli suurempi.

Satu on miettinyt tulevaisuuden toiveitaan ja sitä, mikä elämässä on perheen lisäksi kaikkein tärkeintä. Suunta ei ole vielä täysin selkeä.

”Kuka minä olen ja mitä minä haluan? Näitä kysymyksiä olen pohtinut. On mahtavaa olla uuden alun edessä ja miettiä, mitä teen seuraavaksi. En tiedä sitä vielä itsekään, mutta se ainakin on varmaa, että rakennan loppuelämästäni hyvin voimakkaasti omannäköiseni.”

Yksi haaveista on jo pitkään ollut romaanin kirjoittaminen. Ehkä sen aika on pian.

”Tärkeintä on, että löydän kunnolla oman voimani. Uskon, että naisista tulee samaaneja ja tietäjiä, kun he vanhenevat. Haluaisin ajatella, että olen nyt matkalla tuolle tielle.”

Satu Järvilehto, 52

on homeopaatti ja kirjailija.

Hänen ja Katja Rikalan kirjoittama Homeopatia (readme.fi) julkaistiin alkusyksystä. 2019.

Satu asuu Espoossa ja erosi hiljattain kilpa-autoilijana tunnetusta Jyrki Järvilehdosta. Heillä on kolme aikuista lasta, Juulia, 25, Johanna, 22, ja Juho, 20.

Uni

"Nukun yleensä hyvin ja mielelllään 8–9 tuntia voidakseni hyvin."

Meditaatio

”Olen viimein aloittanut säännöllisen meditoimisen. Hiljennyn 20 minuutin ajaksi aamuin illoin."

Läheiset

”Perheeseen ja ystäväviin liittyy nauru, ilo ja hauskanpito sekä antoisat keskustelut."

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 9/2019.

Julkaistu: 30.10.2019
Kommentoi »