1. Miten ruokavaliolla voidaan hoitaa kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Kurkunpään alapuolella sijaitsevalla kilpirauhasella on monta tehtävää. Se vaikuttaa aineenvaihduntaan, lämmönsäätelyyn, vireys­tilaan ja mielialaan. Jos kilpirauhanen ei ­toimi normaalisti, voi tuntua, että ­koko ­keho on sekaisin.

Vajaatoiminta voi ­aiheuttaa ­voimakasta väsymystä, lihas­heikkoutta, palelua, painonnousua, ihon kuivumista ja karhentumista, alavireisyyttä, aloitekyvyttömyyttä ja silmäluomien turvotusta. Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla saattaa olla kuukautishäiriöitä ja lapsettomuutta.

Ruokavalion avulla voidaan hoitaa ­alkavaa kilpirauhasen ­vajaatoimintaa sekä epäselviä ja lieviä tapauksia. Jos kärsii oireista mutta arvot ovat silti ­viiterajoissa, voidaan kokeilla, millaisia vaikutuksia ravinnolla saadaan aikaan.Sopivan ruokavalion ja ravintolisien avulla keho saa oleelliset ravintoaineet, jotta se voi tuottaa ­kilpirauhashormoneja. Tärkeimpiä ovat ­jodi, sinkki, seleeni, rauta, vitamiinit E, B2, B3, B6, C ja D sekä antioksidantit.

Hyvällä ravitsemuksella voidaan paran­taa myös kilpirauhashormonien vaiku­tusta soluissa.

2. Mitä ruokia kannattaa suosia ja mitä välttää?

Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavan tai sitä epäilevän ruokavalion tulee olla luonnonmukainen, ravitseva ja monipuolinen.

Hyviä proteiinin lähteitä ovat kalat, ­joissa on jodia ja omega-3-rasvahappoja.

Luonnolliset rasvat ovat tärkeitä. Neitsyt­oliiviöljy on suositeltava. Monet hyötyvät myös luomukookosöljystä.

Kannattaa suosia hitaita hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljoja, ja syödä paljon erivärisiä marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja juureksia.

Monet sairastuneet hyötyvät gluteenittomasta ja maidottomasta ruokavaliosta. Se on tutkimuksen mukaan vähentänyt ­kilpirauhasvasta-aineita potilailla, jotka sairastavat autoimmuunikilpirauhas­tulehdusta. Se on vajaatoiminnan yleisin aiheuttaja.

Vajaatoimintaa voi ehkäistä terveellisen, luonnollisen ruokavalion ja ravintolisien, erityisesti D-vitamiinin, jodin ja seleenin avulla. Kannattaa karttaa puhdistettua ja teollisesti käsiteltyä ruokaa, kuten valkoista sokeria, valkoisista vehnä­jauhoista teh­tyjä tuotteita, keinotekoisia makeutus­aineita sekä teollisesti muunnettuja rasvoja, kuten margariineja.

Jodi on tärkeä aine kilpirauhaselle. Liian vähäinen jodin saanti voi johtaa puutostilaan ja altistaa vajaatoiminnalle.

Tärkeimmät jodin lähteet Suomessa ovat jodioitu suola, maitotuotteet, kala, kananmuna ja merilevä. Jodia voi ottaa ravintolisänä erityisesti, jos karttaa suolaa tai ei käytä maitoa tai kalaa. Useimmille sopiva määrä jodia on ­150–500 mikrogrammaa vuorokaudessa.

On hyvä välttää niin sanottujen goitro­geenisten ruokien liiallista syömistä. Ne voivat estää elimistöä käyttämästä jodia hyväkseen. Tällaisia ovat kaalit, persikat, päärynät, pinaatit, lantut ja nauriit ­raakoina sekä soijatuotteet.

Lue myös: Ninaa epäiltiin luulosairaaksi, kun hän kärsi kilpirauhasongelmista ja endometrioosista: ”Liikutun vieläkin siitä, että minut vihdoin otettiin todesta”

3. Liittyykö kilpirauhasen ruokavaliohoitoon riskejä?

Ei liity. Terveellinen ruokavalio on jokaiselle hyväksi, oli kilpirauhasen vajaatoiminta tai ei. Jos keskeisiä ruoka-aineita jättää pois, ne pitää muistaa korvata muilla, sopivilla ruoilla.

Esimerkiksi maitotuotteet ovat merkittävä proteiinin lähde. Jos ne jättää pois, saattaa tarvita lisää proteiinia. Sitä saa eläin­peräisistä ruoista, kuten kalasta, kanasta ja kanan­munasta, tai kasviksista, kuten palkokasveista, pähkinöistä ja siemenistä. Maidon kalsium on korvattava kalkkivalmisteella tai kalsiumia sisältävillä kasvijuomilla.

Jos alkaa syödä gluteenittomasti, kannattaa valita luontaisesti gluteenittomia täysjyväviljoja: täys­jyväriisiä, hirssiä, tattaria, kvinoaa, amaranttia ja puh­dasta kauraa. Valmiit gluteenittoman leivät saattavat sisältää esimerkiksi valkoista riisijauhoa ja sokeria.

Kilpirauhasen toimintaa tukevia ravin­to­lisiä on hyvä käyttää pakkauksessa olevan ohjeen mukaan.

Vitamiinien ja hivenaineiden ­yleisesti suositellut päiväannokset tarkoittavat sellaisia pitoisuuksia, joilla ei tule puutos­oireita. Optimaalinen pitoisuus on kuitenkin yksilöllinen. Se on usein suurempi kuin suositus.

4. Voiko ruokavaliolla päästä eroon lääkkeistä?

Jos on joutunut aloittamaan kilpirauhaslääkityksen, siitä pääsee harvoin kokonaan eroon. Epäselvissä ja lievissä tapauksissa voi kuitenkin kokeilla ruokavalion vaikutusta muutaman kuukauden ajan ennen kuin aloittaa mahdollisen lääkityksen.

Joskus kilpirauhasen toiminta palautuu hyväksi pelkästään ruokavalion ja ravintolisien avulla. Tällöin lääkitystä ei tarvitse aloittaa.

Usein ruokavalio toimii lääkityksen tukihoitona.

Lue myös: Kilpirauhasen häiriöllä voi olla outoja seurauksia: Sinikka sai sydänkohtauksen, Heidin peruskunto romahti

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivän kannattaa syödä paljon erivärisiä marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja juureksia.

5. Voiko kilpirauhasen ruokavaliohoitoa kokeilla itse?

Sitä voi kokeilla ­omatoimisesti, jos osaa koostaa ruokavalion ­oikein. Apua saa parhaiten kilpirauhaspotilaiden ruokavaliohoitoihin perehtyneeltä lääkäriltä, ravitsemusterapeutilta tai funktionaalisen ravitsemuksen asiantuntijalta.

6. Voivatko elintavat edes­auttaa kilpirauhassairauden puhkeamista?

Ihminen on kokonaisuus. ­Moni asia vaikuttaa hyvinvointiin. Siksi elin­tavoilla ja ruokavaliolla on paljon merkitystä myös kilpirauhasen toimintaan.

Liika sokeri, valkoiset vehnäjauhot, keinotekoiset makeutusaineet, alkoholi, kofeiini- ja nikotiinituotteet sekä liiallinen goitrogeenisten ruoka-aineiden (kaalit, lanttu, nauris, päärynä, pinaatti, soija, ja retiisi) syönti voivat edesauttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan puhkeamista.

Tärkeimmät kilpirauhashormonit ovat tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3).

T4-hormoni muuntuu eri kudoksissa, kuten maksassa, munuaisissa ja ­aivoissa, T3-hormoniksi. T3 on varsinainen aktiivinen ja vaikuttava hormoni, joten muuntuminen on tärkeää.

Vähäinen liikunta heikentää kilpirauhashormonien vaikutusta kudoksissa. Stressi estää kilpirauhashormonien tuotantoa ja T4-hormonin muuntumista T3-hormoniksi.

Lue myös: Jennan aivolisäkekasvain on kasvanut takaisin jo kolmasti: ”Miksi kasvain ei jätä minua rauhaan?”

7. Onko vuotavalla suolella yhteys kilpirauhasvaivoihin?

Suoliston kunto vaikuttaa suuresti ihmisen immuniteettiin ja terveyteen. Tätä kautta sillä on vaikutusta myös kilpi­rauhasen toimintaan.

Vuotava suoli syntyy, kun suolen lima­kalvo vaurioituu ja sen läpäisevyys lisääntyy. Tämä edesauttaa autoimmuuni­kilpirauhastulehduksen syntyä.

Terveellinen ruokavalio ja turhien anti­bioottikuurien välttäminen ovat suolisto­terveyden perusta.

Suoliston kunnosta voi huolehtia myös käyttämällä maitohappobakteereja ja varmistamalla, että saa ravinnosta riittävästi kuitua, antioksi­dantteja ja sinkkiä. Kannattaa pyrkiä välttämään stressiä.

8. Miksi ruokavaliohoitoa käytetään niin vähän?

Sairautta on totuttu hoitamaan lääkkeillä. Harvalla ­lääkärillä on riittävästi tietämystä ruokavalion merkityksestä kilpirauhaselle. Ruokavaliohoito voi tuntua ­hankalalta, koska ateriat on koostettava oikein ja ­yksilöllisesti.

Ruokavalion laatiminen vaatii usein ravitsemusterapeutin tai ravinto­asian­tuntijan osaamista.

Potilaastakin tietyn ruokavalion noudattaminen voi tuntua vaikealta. Sopiva ruokavaliohoito on toimiessaan kuitenkin tehokasta ja palkitsevaa eikä sillä ole haittavaikutuksia.

Asiantuntijat: yleislääketieteen erikoislääkäri ja biokemisti Päivi Mäkeläinen Antioksidanttiklinikalta ja laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruuti Antioksidanttiklinikalta.

Lue lisää: Päivi Mäkeläinen: Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja kokonaisvaltainen hoito (2016).