Suomalaiset plastiikkakirurgit suosittelevat, että Suomessa ei toistaiseksi käytettäisi Allergan-merkin valmistamia karheapintaisia Natrelle- ja McGhan-silikoni-implantteja. Tähän asti juuri Allerganin karheapintaisia silikoni-implantteja on käytetty Suomessa eniten. Ainakin HUS ja Tays ovat nyt lopettaneet kyseisten implanttien käytön.
Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry:n mukaan Allerganin Natrelle- ja McGhan-implantteja on käytetty Suomessa noin 30 000 kappaletta eli vähintään 15 000 asiakkaalla. Yhdistys kehottaa, että kyseiset implantit saaneet hakeutuisivat seurantaan.
Plastiikkakirurgian ylilääkäri Minna Kääriäinen Tampereen yliopistollista sairaalasta ei täysin tue yhdistyksen kantaa.
– Sen verran haluan rauhoitella, että jos mitään oireita ei ole, seurantaan ei tarvitse mennä. Implantteja ei tarvitse poistaa tai vaihtaa. Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry:n ohje, jonka mukaan kaikkien kyseiset implantit ottaneiden tulisi hakeutua seurantaan, ei pidä paikkaansa, Kääriäinen sanoo.
Yleisin oire ongelmista on rinnan turpoaminen. Rintaan saattaa kertyä nestettä, ja se aiheuttaa pientä epämukavuuden tunnetta. Oireilu saattaa alkaa yhtäkkiä vasta yli vuoden kuluttua leikkauksesta. Oireiden ilmetessä pitää ottaa yhteyttä sairaalaan, jossa implantit on laitettu. Jos se ei onnistu, voi hakeutua työterveyshuoltoon tai terveyskeskukseen.
Karheapintaiset implantit yhdistetty imusolmukesyöpään
Rintoihin laitettavia silikoni-implantteja on kahdenlaisia: sileitä ja karheita. Kääriäisen mukaan aiemmin on todettu ongelmia sileissä implanteissa, minkä jälkeen on suosittu karheita implantteja. Yleisin ongelma on, että sileäpintainen implantti liukuu pois paikoiltaan.
Tuoreissa tutkimuksissa karheilla implanteilla on havaittu mahdollinen yhteys imusolmukesyövän harvinaiseen alatyyppiin. Syöpä on anaplastinen suurisoluinen lymfooma BIA-ALCL.
– Tämä syöpä on erittäin harvinainen. Suomessa on löytynyt kahdeksan tapausta. Vielä ei tiedetä, liittyykö syöpä kyseisen valmistajan implantteihin. Niiden välistä yhteyttä ei ole vahvistettu, Kääriäinen korostaa.
Myöskään kyseisen syövän syytä tai syntymekanismia ei tunneta. Tutkimus on Kääriäisen mukaan keskeneräistä.
– Olemme keskeyttäneet karheiden implanttien käytön tilapäisesti, koska syöpäriskistä on viitteitä. Pelaamme nyt varman päälle. Karheiden implanttien ja syövän syy-seuraussuhteesta ei kuitenkaan ole aukotonta näyttöä.
Miten pitäisi toimia, jos epäilee, että itsellä on juuri nämä, syöpäriskiin yhdistetyt implantit? Jos omien implanttien merkki ei ole muistissa eikä papereita löydä kotoa, voi soittaa sairaalaan, jossa implantit on laitettu.
– Implantit laittava paikka kirjaa tiedot aina ylös. Potilaalle myös annetaan kirjallinen dokumentti, jossa tiedot näkyvät, Kääriäinen kertoo.
Jos implantit on ottanut ulkomailla, tarkan tiedon saaminen voi olla vaikeampaa.
– Joskus ulkomailla implanttien on sanottu olevan jotain muuta kuin ne todellisuudessa ovat. Suomessa tämä kuitenkin hoidetaan hyvin, Kääriäinen vakuuttaa.
Yksityiset klinikat suosittelevat seurantaa joka tapauksessa
Yksityisten plastiikkakirurgien yhdistyksen eli Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry:n puheenjohtaja, plastiikkakirurgi Heikki Kupi suosittelee rintaimplanttien tarkkailua kaikille naisille. Riippumatta siitä, minkä tyyppiset ja merkkiset implantit itsellä on.
– Ainakin yksityisillä klinikoilla suositellaan, että implantit tarkastetaan kahden vuoden välein. Julkisella puolella ei välttämättä ole resursseja laajaan seurantaan. Vaatii se resursseja toki meiltäkin, Kupi toteaa.
Tarkastuksissa varmistetaan myös, ettei rinta-implantti ole kapseloitunut. Kapseloituminen tarkoittaa implantin kovettumista, mikä saattaa aiheuttaa kipua.
Kupin mukaan vain harva käy tarkastuksissa suositusten mukaisesti. Myös implanttien vaihtoa tulisi harkita viimeistään silloin, kun niiden laitosta on kulunut 10 vuotta.
Rintaimplanttien riskeistä on puhuttu jo 2000-luvun alkupuolelta saakka.
– Ranskan viranomaiset ilmoittivat joulukuussa, etteivät suosittele Allerganin implanttia enää, mutta se ei tullut meille yllätyksenä. Karhean implantin pintarakenteessa on jotain erityistä, mikä todennäköisesti liittyy imusolmukesyöpään, Kupi sanoo.
Implanteissa siirryttiin sileistä karheisiin, koska sileiden implanttien todettiin lähtevän helpommin paikoiltaan. Karhea implantti tarttuu kudokseen ja pysyy näin paremmin paikoillaan, Kupi kertoo.
–Julkisen plastiikkakirurgian puolella moni taho on linjannut, että käyttää tällä hetkellä vain sileäpintaisia implantteja, mutta sekään ei ole kovin hyvä asia. Yksityispuolella seuraamme yhä tilannetta. Pyrimme riskeissä kuitenkin nollatoleranssiin.
Kyseisten silikoni-implanttien mahdollisesta syöpäriskistä kertoi ensimmäiseksi Yle.
