Rokotukset
Käytännössä rokottaminen toteutetaan altistamalla rokotettavat henkilöt heikennetyille tai tapetuille taudinaiheuttajille tai niiden osille, jolloin elimistön oma puolustusjärjestelmä oppii tuhoamaan taudinaiheuttajat ne kohdatessaan. Rokotuksen avulla elimistö siis tutustuu viruksiin ja bakteereihin luonnollisella tavalla ilman vaaraa.
Yleensä rokote annetaan pistoksena, mutta joistain rokotteista on olemassa esimerkiksi nenäsumutteena tai suun kautta annettava muoto.
Lähes 100 % suomalaisista lapsista saa ennen kouluikää erinomaisen suojan yli kymmentä eri sairautta vastaan. Kattavan rokotusohjelman avulla Suomesta on saatu hävitettyä käytännössä täydellisesti polio, tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko.
Lähes kokonaan nujerrettuja tauteja ovat tuberkuloosi, kurkkumätä ja hemofilus-bakteerin aiheuttamat vaikeat tulehdukset. Jäykkäkouristusta esiintyy edelleen, mutta senkin määrä on rokottamisen myötä romahtanut. Hinkuyskältä on onnistuttu suojaamaan varsinkin pienet lapset, joille se voi olla hengenvaarallinen tauti.
Suun kautta annettava rotavirusrokote ehkäisee tehokkaasti vaikeita ripulitauteja ja vähentää erityisesti pienten lasten vaikeita ripulikuivumia.
Syyskuusta 2010 lähtien rokotusohjelmaan on kuulunut pneumokokkirokotus, joka antaa hyvän suojan vakavia pneumokokkitauteja (keuhkokuume, aivokalvontulehdus, verenmyrkytys) vastaan ja vähentää myös välikorvatulehduksia. Se annetaan riskiryhmiin kuuluville yli 5-vuotiaille. Vesirokkorokote on syyskuusta 2017 alkaen lisätty rokotusohjelmaan. Lisäksi HPV-rokote tarjotaan tytöille 11-12 vuoden iässä ja se ehkäisee kohdunkaulan syöpää.
Lähde:
Rokotukset, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.
