Lapsena sairastettu vesirokko voi olla ikävä tauti. Kun kuume laskee ja näppyjen kutina lakkaa, se unohtuu kuitenkin nopeasti. Jos taudin sairastaa aikuisena, tilanne voi olla vakavampi. Jos et ole sairastanut vesirokkoa, harkitse rokotetta.
– Äidiltä raskauden aikana saadut vasta-aineet saattavat suojata lapsena, mutta ne eivät suojaa enää aikuisena. Vesirokko on sitä lievempi, mitä nuorempana sen saa. Aikuiselle se voi olla hengenvaarallinen, kertoo infektio sairauksien apulaisylilääkäri Reetta Huttunen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Vesi-, vihuri- ja tuhkarokkoon liittyy vakavien jälkitautien vaara. Niitä ovat esimerkiksi keuhkokuume ja vaikea, vammauttava aivokuume. Lisäksi rikkiraavituista rakkuloista voi tulla vaikea bakteeritulehdus.
Pahimmillaan jälkitaudit tekevät aikuisesta tehohoitopotilaan.
Kaikkia ei ole rokotettu
Sairastettu tuhka-, vesi- ja vihurirokko antaa elinikäisen immuniteetin. Lapsuudessa rokot sairastaneet ikäihmiset ovat niiltä suojassa.
Tuhka- ja vihurirokon ei pitäisi uhata myöskään vuoden 1975 jälkeen syntyneitä. Tuolloin aloitettiin rokotukset niitä vastaan.
Sen sijaan viisikymppisiään lähentelevät voivat olla vaarassa. Tämän ikäisistä osa ei ole sairastanut rokkoja, eikä heitä ole rokotettu.
Kun tarpeeksi moni on rokotettu, syntyy laumasuoja. Se tarkoittaa, että rokotetut suojaavat myös niitä, jotka eivät ole rokotusta saaneet tai joita ei voida rokottaa. Tällaisia ovat pikkuvauvat ja vakavasti sairaat.
Osassa Suomea rokotuskattavuus on laskenut vaarallisen alas. Näillä alueilla päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla voi olla esimerkiksi tuhkarokolle alttiita ryhmiä. Pahassa tapauksessa voi puhjeta paikallisia epidemioita.
– Esimerkiksi Pietarsaaren pikkulapsista noin kymmentä prosenttia ei ole rokotettu, Huttunen kertoo.
Rokot tarttuvat herkästi
Laumasuoja turvaa vain, jos rokottamaton ei ole tekemissä potilaan kanssa.
Tuhkarokkotartunnan voi saada Suomessa tai lähialueilla. Tauti aiheuttaa epidemioita Keski-Euroopassa. Se voi tarttua ihmiseltä, joka on tullut tänne muualta.
– Rokot tarttuvat herkästi. Tuhkarokon voi saada, kun astuu samaan tilaan, jossa sitä sairastava henkilö on ollut pari tuntia aiemmin, Huttunen sanoo.
Yksi tuhkarokkoon sairastunut tartuttaa arviolta parikymmentä rokottamatonta. Tauti tarttuu jo päiviä ennen oireita, ja siksi sairastunut levittää sitä tietämättään.
– Joskus harvoin rokotettukin voi saada rokon mutta lievempänä.
Verikoe kertoo vasta-aineet
Saatu rokote ja sairastettu tauti näkyvät veren vasta-aineissa. Verikokeen avulla voi periaatteessa selvittää tauti- ja rokotehistoriaansa.
Vasta-aineita ei silti yleensä tutkita kuin erityistapauksissa, kuten raskaana olevilta. Rokot voivat aiheuttaa heille hengenvaarallisen keuhkokuumeen ja sikiölle vakavia kehityshäiriöitä.
Raskausaikana rokotteita ei voida antaa. Siksi suoja tulisi hoitaa kuntoon hyvissä ajoin jo silloin, kun suunnittelee raskautta.
Kenelle vesirokkorokote?
Tuhka- ja vihurirokoilta sekä sikotaudilta suojaava MPR-rokote ja vesirokkorokote kannattaa ottaa, vaikkei olisi varma tauti- ja rokotushistoriastaan.
– Ylimääräisestä rokotuksesta ei ole haittaa, Huttunen sanoo.
MPR-rokote on aikuisillekin ilmainen. Sen saa omasta terveyskeskuksesta.
Vesirokkorokote maksaa noin 70 euroa. Pistoksia tarvitaan kaksi. Hinnasta huolimatta aikuisen kannattaa harkita sitä.
– Vesirokkorokote suojaa myös vyöruusulta. Vesirokon sairastaneella taudin aiheuttajavirus jää lymyilemään hermosolmukkeisiin, josta se voi iäkkäällä aktivoitua ja aiheuttaa kivuliaan hermo- ja ihotulehduksen.
Vyöruusu tulee jopa joka kolmannelle taudin sairastaneelle.
Vesirokkorokotteesta voi olla hyötyä myös, jos tietää altistuneensa taudille. Rokottaminen 72 tunnin sisällä voi lieventää mahdollista tartuntaa.
Hoida kuin flunssaa
Rokot ovat alussa vaikeita tunnistaa. Yleensä ensin tulee kuumetta ja päänsärkyä. Iho alkaa oireilla vasta päivien viiveellä.
Yskä ja silmätulehdus viittaavat tuhkarokkoon. Vesirokossa näpyt muuttuvat nopeasti kutittaviksi vesirakkuloiksi. Niitä voi olla satoja.
Vaikka epäilisit rokkoa, älä lähde päivystykseen tartuttamaan toisia. Soita terveysneuvontanumeroon tai lääkäriasemalle ohjeita varten.
Rokkoa voi hoitaa kuten flunssaa. Kuumelääke, lepo ja runsas juominen helpottavat oloa. Ihon suihkuttelu vedellä lievittää kutinaa, samoin apteekissa myytävä, ehjälle iholle tarkoitettu mentolisprii.
Aikuisen vesirokkoa hoidetaan asikloviiri-reseptilääkkeellä. Se lieventää oireita ja voi lyhentää sairauden kestoa.
Sairastuneen pitää potea rauhassa. Rokko lakkaa tartuttamasta vasta, kun näpyt ovat kuivuneet kunnolla. Rokkoihin liittyy jälkitautien vaara. Jos vointi paranemisen jälkeen huononee, soita päivystykseen.
Lähteet: Terveyskirjasto, THL
