Flunssa
Flunssa on monen riesa etenkin talvella ja syksyllä. Flunssa voi tosin iskeä muinakin vuodenaikoina. Flunssa tai nuhakuume on ylempien hengitysteiden virustulehdus. Flunssa ei siis johdu vilustumisesta tai kylmettymisestä, vaan sen aiheuttaja on virus. Flunssa iskee aikuisiin yleensä yhdestä viiteen kertaa vuodessa ja lapsiin jopa kymmenen kertaa vuodessa. Flunssa voi olla myös kuumeeton.
Flunssan oireet, kuten nuha, kurkkukipu, yskä, lihassärky ja tukkoisuus, laskevat vireystilaa. Flunssan oireet kestävät usein sitä pidempään mitä vanhempi ihminen on. Lapsilla flunssan oireet voivat mennä ohi viikossa, nelikymppisellä flunssan oireet saattavat kestää kolme viikkoa. Flunssan kesto liittyy myös siihen, minkälaista flunssan hoito on. Flunssan kesto pitenee, jos ihminen ei lepää riittävästi eikä ota tautia vakavasti. Tällöin flunssan oireet voivat jatkua hyvinkin pitkään. Esimerkiksi yskä saattaa olla riesana vielä viikkojen päästä.
Tehokkain flunssan hoito on ei-lääkkeellistä. Flunssan hoito esimerkiksi levolla, höyryhengityksellä ja runsaalla juomisella on yleensä paras vaihtoehto. Flunssan hoito särkylääkkeillä ei ole tutkimusten mukaan tehokasta. Särkylääkkeiden ansiosta flunssan oireet voivat kuitenkin lieventyä. Esimerkiksi kuume laskee ja lihaskipu vähenee. Se ei kuitenkaan vaikuta suoraan siihen, mikä flunssan kesto on. Astmaatikolla flunssan kesto voi lyhentyä, jos käyttää keuhkoja avaavaa inhalaattoria.
Pitkittynyt flunssa on syy mennä lääkäriin. Lääkäri määrittelee, mikä on sopiva flunssan hoito. Pitkittynyt flunssa voi kieliä myös jostakin muusta sairaudesta. Jos pitkittynyt flunssa oireilee kovana kipuna, hengitysvaikeuksina ja yleistilan heikentymisenä, kannattaa mennä päivystykseen. Pitkittynyt flunssa voi olla riskialtista etenkin niille, joilla on sydämen vajaatoiminta, astma tai keuhkoahtaumatauti. Pitkittynyt flunssa voi toisaalta olla vain merkki siitä, ettei ihminen vain ole levännyt tarpeeksi.
Influenssa on eri sairaus kuin tavallinen flunssa. Influenssa oireilee usein korkeana kuumeena, lihaskipuna, päänsärkynä, väsymyksenä, kovana yskänä ja huonovointisuutena. Influenssa tekee yleistilan joskus niin heikoksi, että on jopa vaikea istua ja pitää silmiä auki. Influenssa aiheuttaa myös ruokahaluttomuutta. Influenssa on oireiltaan raju sairaus, joka edellyttää sairauslomaa. Ikävä tosiasia on, että influenssa on virusperäinen tauti eikä siihen ole täsmälääkettä. Kuumetta ja kipua voi kuitenkin koittaa hoitaa kipulääkkeillä ja yskää yskänlääkkellä. Asetyylisalisyylihappoa sisältävää lääkkettä ei saa käyttää, sillä se voi lisätä Reyen oireyhtymän riskiä. Tärkein hoito on vuodelepo.
Flunssa ja influenssa tarttuvat joko pisaratartuntana yskiessä tai käsien kautta. Tärkeää onkin pestä ahkerasti käsiä. Se on tehokkaimpia keinoja ennaltaehkäistä flunssa. Toinen keino ehkäistä influenssa on influenssarokotus.
