Voiko vastustuskykyä kontrolloida? Avannossa viihtyvän hollantilaismiehen mukaan voi
Jääkylmät kylvyt ja hengitystekniikan opettelu ovat hollantilaismies Wim Hofin mukaan ratkaisu kehon puolustusjärjestelmän vahvistamiseen, uutisoi The Guardian.
Jääkylmät kylvyt ja hengitystekniikan opettelu ovat hollantilaismies Wim Hofin mukaan ratkaisu kehon puolustusjärjestelmän vahvistamiseen, uutisoi The Guardian.
Jäämies karaisee kehoaan
Kylmät kylvyt tunnetaan paremmin trooppisen kuuman ilmanalan viilentäjinä, mutta hollantilainen uskalikko Wim Hof viihtyy jääkylmässä kylvyssä kehon vastustuskyvyn vahvistamisen nimissä.
Jäämies-lempinimen jo ennen Kimi Räikköstä saaneen Hofin hurjaan arkeen kuuluu Guinnessin ennätysten rikkominen kaikilla kylmää uhmaavilla tempuilla.
Hof on muun muassa juossut puolimaratonin shortseissa napapiirillä Suomessa ja napannut maailmanennätyksen pisimmästä jääkylvystä.
- Aiheesta myös: 10 mukavaa tapaa vahvistaa vastustuskykyä
Ei pelkkää hupia
Kylmäkaraisu ei ole kuitenkaan Hofille pelkkää hupia.
Miehen mukaan kylmälle altistuminen ja erilaisten hengitystekniikoiden treenaaminen voi opettaa ihmiset hallitsemaan autonomista hermostoaan.
Autonominen hermosto on vastuussa muun muassa lihaksiston, sydänlihaksen ja verenpaineen toiminnasta ja säätelystä. Se on tahdosta riippumaton, eli asiantuntijoiden mukaan hermoston toimintoja ei voi itse säädellä.
Hof on toista mieltä.
– 18 vuotta sitten kirjoitin asiasta kirjassani. Jos olisin kertonut saman televisiossa, minua olisi pidetty hulluna, Hof kertoo The Guardianille.
Hermoston hallinta ehkä mahdollista
Hofin väitteet ovat saaneet jonkin verran tukea myös tiedemaailmasta.
Parin vuoden takaisessa hollantilaistutkimuksessa todettiin, että tutkittavat pystyivät tietoisesti hallitsemaan autonomista hermostoaan ja vahvistamaan puolustuskykyään.
Lääkärit pistivät tutkittaviin endotoksiinia, joka aiheuttaa flunssankaltaisia oireita. 13 heistä, Wim Hof mukaan lukien, oli harjoitellut Hofin meditaatio- ja hengitystekniikoita. He voivat hyvin pistoksen saatuaan. Verrokkiryhmäläiset sen sijaan hikoilivat ja hytisivät.
Lääkärit havaitsivat, että hengitystekniikkoja opetelleiden kehot vapauttivat adrenaliinia, joka taisteli endotoksiinin aiheuttamaa tulehdusreaktiota vastaan.
- Lue myös: Miksi hampaat kalisevat, kun on kylmä?
Apu autoimmuunisairauksista kärsiville
Jos autonomisen hermoston hallitseminen onnistuisi hengitystekniikkaa ja kylmyyden sietoa opettelemalla, voisi se auttaa myös muussakin kuin flunssan ehkäisemisessä.
Autoimmuunisairauksista, kuten reumasta tai MS-taudista, kärsivät voisivat hyötyä näistä menetelmistä.
Tutkimukset ovat silti vasta alkuvaiheessa, eikä menetelmien toimivuudesta ole varmaa tietoa.
Käynnissä olevien tutkimusten tuloksia odotellessa voi arvioida, pystyisikö itse toteuttamaan alla olevaa Hofin ohjelmaa.
- Lue lisää: Kylmä suihku kannattaa – 7 terveyshyötyä
Hofin ohjelma
Ohjelma on kolmiportainen. Ensin totutellaan kylmyyteen, sen jälkeen siirrytään hengitystekniikoiden treenaamiseen ja lopulta edistyneempään meditaatioon.
Kylmäkaraisussa aloitetaan ensin pikaisilla kylmillä suihkuilla ja siirrytään myöhemmin pitkiin jääkylpyihin.
Hengitystekniikoita harjoitellaan muun muassa niin sanotun kontrolloidun hyperventilaation eli liikahengityksen avulla. Tarkoituksena on saada kehoon enemmän happea ja nostaa sen pH-arvoa.
Lopuksi harjoitellaan meditaatiota esimerkiksi päälläseisonnan avulla.
Ohjelma vaatii sitoutumista, eikä vähiten siksi, että varsinkin talvisin kylmä suihku saattaa jättää olon viluiseksi koko päiväksi. Hypotermian riski ja hengitysharjoitusten aiheuttamat huimauksetkin ovat mahdollisia.
Siksi moisen ohjelman toteuttamista kannattaa harkita kerran jos toisenkin.
Lähteet:
Proceedings of the National Academy of Sciences
Lue myös:
Kylmä on hyväksi! Kylmään tottuminen parantaa sokeritasapainoa
