Pissatus ei ole pelkästään virtsankarkailusta tai yliaktiivisesta rakosta kärsivien vaiva. Pakkasella kylmyys laittaa pissan liikkeelle terveelläkin.
Monta syytä pissatukseen
Kylmyys vaikuttaa rakkoon usealla eri tavalla.
Kylmällä alustalla, esimerkiksi kivellä, istuttaessa virtsarakko ja virtsatiet ärsyyntyvät. Tällöin virtsaamisen tarve syntyy.
Kylmä vesi puolestaan lisää virtsan suodatusta munuaisissa. Viileissä vesissä uiminen ja siitä aiheutuva paleleminen vaikuttaa myös niin sanotun vesihormonin toimintaan.
Tätä antidiureettista hormonia (ADH) erittyy kylmässä vähemmän, jolloin virtsa erittyy laimeampana ja siksi myös nopeammin.
Kylmästä lämpimään
Vessahätä saattaa iskeä myös silloin, kun siirtyy pakkasesta sisälle lämpimään.
Tämä perustuu fysiologiseen reaktioon, jossa kylmä ilma vaikuttaa verenkiertoon niin, että se virtaa keskikehoon ja pitää sen lämpimänä.
Tällöin verisuonet samalla supistuvat ja puristavat jopa puoli litraa nestettä virtsarakkoon.
Sisätiloissa verisuonet jälleen laajenevat, mutta ylimääräinen neste rakosta poistuu vain vessassa käynnin myötä.
Turha reaktio
Olemme tottuneet siihen, että kehomme on ohjelmoitu toimimaan optimaalisesti.
Kylmyyden aiheuttama vessahätä ei kuitenkaan ole millään tavalla hyödyllinen reaktio.
– Kuumalla hikoillaan, jotta virtsaamisen tarve vähenee eikä hukata vettä. Kylmävaikutuksessa en näe mitään hyötyä. Lähinnä se on kiusallinen reaktio, endokrinologian ylilääkäri Timo Sane kertoo Ylelle.
Suojaudu ja varaudu
Kylmän kiusallisia vaikutuksia voi välttää parhaiten pukeutumalla lämpimästi.
Istuinalustat ja taskunlämmittimet ovat oivallinen vaihtoehto, jos luvassa on kylmässä oleilua.
Vessahätää ei kuitenkaan pidä yrittää turhaan vältellä. Pakkasella riittävä nesteytys on erityisen tärkeää, sillä nestehukka voi iskeä runsaan pissatuksen vuoksi.
Nestevajaus myös edesauttaa paleltumista, sillä se heikentää kehon ääreisosien verenkiertoa.
Ylimääräinen vesilasillinen ennen ulkoilua ja sen jälkeen onkin pakkasella paikallaan.
Lähteet:
Lue myös:
