Virtsankarkailu on hyvin yleinen vaiva. Naisilla virtsankarkailu on yleisempää kuin miehillä johtuen anatomisista syistä.
Virtsankarkailu jaetaan neljään eri tyyppiin:
Pakkoinkontinenssissa virtsarakko ärsyyntyy ja tapahtuu virtsankarkailua, jota ei pysty täysin tahdonalaisesti estämään. Siihen on yleensä edeltävästi liittynyt virtsaamispakko ja tarve. Rakkoa voi harjoittaa tyhjentämällä virtsarakon täsmällisesti kellon mukaan ja pyrkien väliajoissa 2-3 tuntiin. Tavoitteena on parantaa rakon tahdonalaista kontrollia.
Ponnistusinkontinentissa virtsa karkaa ponnistaessa, yskäistäessä, nauraessa, aivastaessa tai muussa äkkiliikkeessä. Virtsan karkaaminen ponnistusinkontinenssissa johtuu virtsaputkea tukevien lihasten ja sidekudosten löystymisestä tai virtsaputken seinämän heikentymisestä. Syynä voivat olla mm. synnytys, ylipaino, raskas työ, krooninen yskä ja ikääntyminen.
Ylivuotoinkontinenssin taustalla on äkillinen tai krooninen virtsaumpi (virtsaa kertyy rakkoon, mutta sitä ei saada virtsatuksi). Rakko jatkaa täyttymistään, kunnes se ”vuotaa yli” oireillen virtsankarkailuna.
Näiden lisäksi tunnetaan sekamuotoinen inkontinenssi, joka on ponnistus- ja pakkoinkontinenssityyppien sekoitus. Se on naisilla yleisin syy virtsankarkailuille.
Lähteet:
Nuotio M, 2016. Iäkkäiden virtsainkontinenssi, Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.
Stach-Lempinen B, 2017. Naisen virtsainkontinenssi, Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.
Tapanainen J & Ylikorkala O, 2011. Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.
Tilvis R, Pitkälä K, Strandberg T, Sulkava R & Viitanen M, 2016. Geriatria. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.
