Suomalaisten johtamassa meta-analyysissä on kuitenkin löydetty vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että alatiesynnytys tuplaa virtsankarkailun riskin verrattuna keisarileikkaukseen.
Alatiesynnytys kaksinkertaistaa virtsan ponnistuskarkailun riskin keisarileikkaukseen verrattuna. Yhden hankalan ponnistuskarkailun välttämiseksi pitäisi kuitenkin tehdä toistakymmentä keisarileikkausta, osoittaa suomalaistutkijoiden johdolla tehty laaja meta-analyysi.
Virtsan ponnistus- ja pakkokarkailu ovat naisille eniten haittaa aiheuttavat virtsaamisoireet. Suomalaisnaisista 12 prosenttia raportoi merkittävää haittaa virtsan ponnistuskarkailusta ja kahdeksan prosenttia pakkokarkailusta.
Maailmanlaajuisesti virtsankarkailu koskettaa satoja miljoonia naisia. Oireista johtuvat kustannukset ovatkin huomattavat. Aiheesta kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Synnytystavan vaikutuksesta virtsan ponnistus- ja pakkokarkailuun saatiin uutta tietoa suomalaisjohtoisen kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimuksessa. Se julkaistiin urologian alan arvostetussa julkaisusarjassa, European Urology tiedelehdessä.
Leikkaus lisää monia riskejä
Katsauksemme tulokset tuovat tärkeää tietoa naisten pakko ja ponnistusvirtsankarkailun syistä ja auttavat päätöksenteossa synnytystapaa valittaessa, toteavat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Riikka Tähtinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja dosentti Kari Tikkinen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
Naisen synnytystavan valinnassa on huomioitava monia tekijöitä. Suunniteltu keisarileikkaus lisää lapsen riskiä tehohoidon tarpeeseen ja äidin riskiä esimerkiksi laskimotukoksiin ja verenvuotoon sekä kohdun repeämään ja istukan kiinnittymisen häiriöihin myöhempien raskauksien yhteydessä, Tähtinen sanoo.
–Tutkimuksemme osoittaa, että synnytystavalla on vaikutusta lantionpohjan terveyteen. Tulevaisuudessa olisikin hyvä löytää etukäteen paremmin ne naiset, joilla on suuri riski näihin ongelmiin ja arvioida synnytystapa myös tämä huomioiden. Turha synnytyksen medikalisaatio ei kuitenkaan ole toivottavaa, ja on muistettava, että virtsan ponnistuskarkailun leikkaushoito on keisarileikkausta pienempi operaatio, toteaa Tikkinen.
Virtsankarkailun riskejä: ikä, lihavuus, synnyttäneisyys
Ikääntyminen, lihavuus ja synnyttäneisyys ovat virtsankarkailun riskitekijöitä. Synnytystavan vaikutus virtsankarkailuun pitkällä aikavälillä on epäselvä.
Keisarileikkausten osuus kasvanut
Keisarileikkausten osuus synnytyksistä on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Nykyisin keisarileikkauksien osuus kaikista synnytyksistä on alle 10 prosenttia suurimmassa osassa kehittyvien markkinoiden maissa.
Suomessa leikkaussynnytyksiä on 16 prosenttia synnytyksistä. Yhdysvalloissa luku on 33 prosenttia ja Brasiliassa yli 50 prosenttia.
Riski suurempi nuorilla naisilla ja pienenee ajan kuluessa
Meta-analyysiin valikoitiin 16 tutkimusta. Yleisimmin tutkimuksissa verrattiin alatiesynnytystä ja keisarileikkausta toisiinsa (15 tutkimusta, sisältäen yhteensä 45 659 naista ponnistuskarkailussa ja 8 tutkimusta, yhteensä 49 623 naista pakkokarkailussa).
Meta-analyysin mukaan alatiesynnytys lähes tuplaa virtsan ponnistuskarkailun riskin keisarileikkaukseen verrattaessa, absoluuttinen riski kasvaa 8 %.
Riski on suurempi nuorilla naisilla ja pienenee ajan kuluessa synnytyksestä. Myös virtsan pakkokarkailun riski lisääntyy, mutta absoluuttinen riski lisääntyy vain 3 %. Operatiivisen alatiesynnytyksen (imukuppi- tai pihtisynnytys) ja spontaanin alatiesynnytyksen välillä ei havaittu eroa.
